Helsingin liito-oravakartoitus 2019

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Julkaisu on saatavissa Helsingin kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-21-19.pdf

Helsingissä on tehty liito-oravaselvitys aikaisemmin vuosina 2014, 2016 ja 2018. Liito-orava on runsastunut nopeasti ja levittäytynyt Helsingin luoteisosista idän ja kaakon suuntaan. Keväällä 2018 levinneisyysalue kattoi kaupungin pohjoisosan Espoon ja Vantaan rajalta Lahdenväylälle asti.

Kannan nopean vahvistumisen vuoksi kartoitusväliä tihennettiin jokavuotiseksi. Kartoitusta jatkettiin keväällä 2019. Tarkistuskohteina olivat aiemmissa kartoituksissa liito-oravalle sopiviksi arvioidut metsiköt, joista lajia ei ollut tavattu. Lisäksi tarkistettiin Keskuspuiston eteläosa sekä Talin alue, jotka eivät kuuluneet kevään 2018 selvitysalueeseen.

Liito-oravia inventoidaan etsimällä puiden tyviltä liito-oravan ulostepapanoita. Kellertävät papanat ovat helposti tunnistettavia ja keväällä useimmiten myös helposti löydettävissä. Papanalöytöjen perusteella voidaan päätellä liito-oravalle tärkeän metsäalueen rajat. Monilta elinalueilta löytyi myös liito-oravan käyttöönsä ottamia tikankoloja tai vanhoja oravanpesiä.

Tulokset osoittavat liito-oravakannan kasvun jatkuneen nopeana. Uusia liito-oravan asuttamia metsäkuvioita löytyi kaikkiaan 35. Vuoden 2018 jälkeen kanta on vahvistunut erityisesti Oulunkylän ja Käpylän ympäristössä. Liito-oravat ovat kulkeneet puistoalueita ja pikkumetsiköitä pitkin myös kaupungin keskustan liepeille: uusia löytöpaikkoja olivat mm. Hietaniemen hautausmaa, Töölönlahden perukka ja Linnanmäen kupeessa sijaitseva Alppipuisto. Laji tavattiin ensimmäisen kerran myös Lahdenväylän itäpuolelta.

Helsingistä on selvitysvuosina löytynyt kaikkiaan 124 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota, joista osa voi kuulua samaan liito-oravan elinpiiriin. Helsingin liito-oravaesiintymistä suurin osa on eri-ikäisrakenteisissa sekametsissä, jossa on runsaasti nuorta lehtipuuta järeämmän, kuusivaltaisen pääpuuston alla. Isot kuuset ja haavat ovat liito-oravalle tärkeitä. Niitä on miltei kaikilla elinalueilla. Pesäpuut ovat useimmiten haapoja, joissa on vanha käpytikan kolo. Pieni osa liito-oravista elää vanhaa puustoa kasvavilla puistoalueilla, yleensä kuitenkin metsäalueiden liepeillä tai puiston vähälle hoidolle jätetyssä reunaosassa. Kookkaat tervalepät ovat puistoissa liito-oravalle tärkeitä ruokailupuita ja järeät kuuset tärkeitä oleskelupaikkoja.

Liito-oravan runsastuminen Helsingissä on merkki siitä, että kaupungin virkistysmetsien hoidossa luonnon monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon. Liito-oravan säilyminen kaupungin eläimistössä edellyttää elinympäristöjen vaalimisen lisäksi sitä, että liito-oravan tarvitsemat metsäiset kulkuyhteydet elinalueelta toiselle säilyvät.

Tätä tavoitetta varmistamaan on valmistumassa tämän vuoden loppuun mennessä myös kaavoituksen, maisemasuunnittelun ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden ohjauksessa yhteistyönä tehty verkostotarkastelu ”Liito-oravien suojelun ja maankäytön yhteensovittaminen Helsingissä”, joka kattaa liito-oravan nykyisen levinneisyysalueen ja jota jatkossa päivitetään kaupungin omana työnä.

Liito-orava asettaa vaatimuksia paitsi maankäytön suunnittelulle ja rakentamiselle myös luonnonhoidolle, jossa lajin vaatimusten huomioon ottaminen on vakiintunutta toimintaa.

This decision was published on 17.12.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §