Lausuntopyyntö, hallituksen esitys, uuden tieliikennelain muuttaminen (korjauspaketti), liikenne- ja viestintäministeriö

Pormestarin sijainen antoi liikenne- ja viestintäministeriölle esityksestä uuden tieliikennelain muuttamiseksi seuraavan lausunnon:

Virastouudistusta ja HCT-ajoneuvoyhdistelmiä koskevien välttämättömien muutosten lisäksi lakiin ja sen liitteisiin tehtävät korjaukset ja täsmennykset ovat tarpeellisia parannuksia.

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkiin B7 "väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa" ja poikittaissuuntaiseen tiemerkintään L4 "pyörätien jatke" tehdyt korjaukset ja täsmennykset mahdollistavat näiden liikenteenohjauslaitteiden tarkoituksenmukaisen käytön. Liikenneturvallisuuden kannalta lisäkilven H23.1 "kaksisuuntainen pyörätie" velvoittavuus merkkien B5 "väistämisvelvollisuus risteyksessä" ja B6 "pakollinen pysäyttäminen" yhteydessä on parannus.

HTC-ajoneuvoyhdistelmät

HTC-ajoneuvoyhdistelmien osalta hallituksen esityksessä on sivuutettu kuntien katuverkon liikenneturvallisuusnäkökulmat. Kuntien pitkäjänteinen työ katuverkon liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden osalta on vaarassa menettää merkityksensä. Liikenneonnettomuudet keskittyvät kaupunkialueilla risteyksiin. Helsingissä risteysalueet pyritään suunnittelemaan tiukalla mitoituksella, jotta ajoneuvojen ajonopeudet risteysalueilla pysyisivät maltillisina. Tämä parantaa heikommassa asemassa olevien turvallisuutta. Yhdistelmien pituuden kasvu leventää ajolinjoja ja laajentaa risteysalueita. Tämä mahdollistaa muille moottoriajoneuvoille risteysalueilla suuremmat ajonopeudet. Katuverkon risteysalueita ei lähtökohtaisesti tule laajentaa muissa kuin tarkkaan harkituissa yksittäisissä paikoissa. Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan vastuuta tulee korostaa. Lakiin tulisi kirjata perusteluissa mainittu kuljetuksen järjestäjän ja kuljettajan vastuu kuljetuksen reitistä. Rakennetussa ympäristössä ei voida jälkikäteen järjestää lisää tilaa HCT-ajoneuvoyhdistelmille. Helsingissä suurin osa katuverkostosta ei mahdollista hyvin pitkiä kuljetuksia.

Ajoneuvoyhdistelmän kääntymiseen liittyvästä liitteestä 9 puuttuu sisäsäteen vähimmäismitta.

2 §

Risteyksen määritelmää tulee täsmentää tai ainakin perusteluissa tulisi ottaa kantaa tavallisimpiin katuverkolla esiintyviin risteämistapauksiin. Tällä on merkitystä pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien liikennemerkkien asettamiseen ja pysäköinninvalvonnan toimintaan.

48 §

Suuntamerkin antamista koskevassa säännöksessä tai perusteluissa tulee todeta koskeeko säännös raitiovaunua pysäkiltä lähdettäessä vai ei.

85 ja 86 §

Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettäviä merkintöjä täsmennettiin pituussuuntaisten merkintöjen osalta. Myös poikittaissuuntaisia merkintöjä on tarve käyttää tilapaisesti. Pykälien tulisi tältä osin saman sisältöisiä.

171 §

Raitiovaununkuljettajaa tulee koskea myös 98 §:n 1 momentin rikkominen. Sääntelyn tulee mahdollistaa poikkeustilanteissa kuten raitiovaunun työntämistä sähkövirran ollessa raitiovaunusta poikki, matkapuhelimen käytön mahdollistaakseen tehokkaan viestinnän.

Muut kommentit

Esitystä tulee muuttaa siten, että jalkakäytävää ja pyörätietä ei saa käyttää pysäyttämiseen ellei liikennemerkillä toisin osoiteta. Näin toimitaan muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaupunkijakelu tulee hoitaa ensisijaisesti ajoradan reunasta aina kun se on mahdollista. Poikkeuksellisesti jakeluliikenteen paikat tulee voida osoittaa jalkakäytävälle ja/tai pyörätielle merkillä C43 (kuormauspaikka) ja tiemerkinnällä M5 (pysäyttämisrajoitus).

Taajamassa ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 40 km/h, ellei liikennemerkillä ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Taajaman nopeusrajoituksen päättämisessä tulee ottaa ensisijaisesti huomioon liikenneturvallisuusseikat.

Pysäköinnin alkamisaika on ilmoitettava selkeästi havaittavalla tavalla. Pysäköinninvalvonnan näkökulmasta sääntelemättömät ilmoitustavat voivat aiheuttaa ongelmia. Lainsäädännön tulee kannustaa käyttämään digitaalisia pysäköintikiekkoja tai voimassa olevan lain mukaista pysäköintikiekkoa.

Perusteluissa tulee selventää mitä tosiasiallisella käyttämättömyydellä ja ilmeisen pysyvällä liikennekäytöstä poistamisella tarkoitetaan.

Pysäyttäminen ja pysäköinti sallitaan myös tien vasemmalla puolella kaksisuuntaisella tiellä taajamassa. Näin pysäköitäessä on vaarana, että kuljettaja ajaa pysäköintipaikalle ohittamatta pysäköintiä ohjaavaa liikennemerkkiä. Tähän liittyen tulee täsmentää, että myös näin pysäköitäessä kuljettajan selonottovelvollisuuteen kuuluu pysäköintiä ohjaavien liikennemerkkien tarkistaminen.

Uudessa laissa siirtokehotustaulua esitetään uudeksi liikennemerkiksi I13. Tällä hetkellä siirtokehotustaulu ei ole pysäköintiä ohjaava liikennemerkki, vaan se tiedottaa katualueella tehtävästä työstä ajoneuvon siirtämisestä annetun lain (828/2008) mukaisesti. Siirtokehotustaululla ei oikeuskäytännön mukaan ole ollut vaikutusta muiden merkkien voimassaoloon. Tämä tilanne on syytä säilyttää, sillä esimerkiksi siirtokehotuksen voimassaoloalueella muiden pysäköintiä ohjaavien liikennemerkkien peittäminen aiheuttaisi kohtuutonta viivytystä ja haittaa kunnossa- ja puhtaanapitotöille, tilapäisille liikennejärjestelyille ja pysäköinninvalvonnalle. Selvyyden vuoksi siirtokehotustaulun oikeudellista määrittelyä, merkitystä ja vaikutusaluetta on tarpeen täsmentää. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden siirtokehotustaulun voimassaolo päättyy seuraavaan siirtokehotuskylttiin tai seuraavaan risteykseen.