Virkasuhteen täyttäminen, kaupunginkanslian oikeuspalvelut, johtava kaupunginasiamies, työavain KANSLIA-02-4-19

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen hallintojohtajan päätöksestä 17.12.2019, § 18, jolla hallintojohtaja päätti johtavan kaupunginasiamiehen virkaan ottamisesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on tehty perustuen kunnan jäsenyyteen ja se on saapunut 30.12.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 17.12.2019. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen mukaan hallintojohtajan päätös 17.12.2019, § 18 on kumottava puutteellisesti valmisteltuna ja perusteltuna sekä palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksestä ei oikaisuvaatimuksen mukaan käy ilmi ansiovertailu, eikä päätös siten täytä hallintolain 45 §:n 1 momentissa säädettyä perusteluvelvollisuutta. Oikaisuvaatimuksen mukaan puuttuvan ansiovertailun takia jää epäselväksi, miten valittu henkilö on virkaan pätevin eli täyttää perustuslain 125 §:n vaatimukset.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Johtava kaupunginasiamies toimii kaupunginkanslian hallinto-osaston oikeuspalveluiden hallinto ja palvelussuhteet -tiimin esimiehenä. Tiimin esimies johtaa tiiminsä toimintaa ja vastaa siitä, että tiimin tavoitteet saavutetaan. Tiimin esimies suorittaa osaston päällikön ja yksikön päällikön määräämät tehtävät.

Hallinto ja palvelussuhteet -tiimin toimialaan kuuluvat muun muassa hallinto- ja kuntaoikeuteen, julkisuus- ja tiedonhallintalainsäädäntöön, palvelussuhdeoikeuteen sekä valtiontukeen liittyvien toimeksiantojen ja muiden asioiden hoitaminen sekä kyseisten oikeudenalojen osaamisen edistämisestä huolehtiminen kaupunkiorganisaatiossa. Tiimi huolehtii myös lahjoituksiin ja testamentteihin liittyvistä oikeudellisista asioista sekä valtionperintöasioista.

Johtavan kaupunginasiamiehen viran kelpoisuusvaatimus on oikeustieteen maisterin tutkinto tai vastaava aiempi ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä taito.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että hakijalta edellytetään laajaa kokemusta hallinto ja palvelussuhteet -tiimin toimialaan liittyvistä edellä mainituista oikeudenaloista ja tehtävistä, kykyä ja osaamista esimiestehtäviin sekä työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen. Viran menestyksekäs hoitaminen edellyttää lisäksi aktiivista ja oma-aloitteista työotetta sekä hyvää yhteistyökykyä moninaisten sidosryhmien kanssa. Hakuilmoituksessa painotettiin lisäksi toimintatavan ja työskentelyotteen ratkaisu- ja asiakaslähtöisyyttä, tiimipelaajan taitoja sekä työyhteisön kehittämisen ymmärtämistä luontaiseksi osaksi johtavan kaupunginasiamiehen toimenkuvaa.

Valintamenettely

Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden hallinto ja palvelussuhteet -tiimin johtavan kaupunginasiamiehen virka oli julkisesti haettavana 16.10.–6.11.2019. Virkaa haki hakuajan kuluessa kymmenen henkilöä. Kaikki hakijat täyttivät asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Haastatteluun kutsuttiin ne viisi hakijaa, joiden ominaisuuksien, koulutuksen ja ansioiden katsottiin vastaavan parhaiten tehtävän menestykselliseen hoitamiseen vaadittuja asioita. Haastatteluun kutsutuilla hakijoilla arvioitiin niin hakemusasiakirjojen kuin osaa hakijoita koskevan aiemman tiedon perusteella tehdyn vertailun pohjalta olevan erityisesti täytettävänä olevan viran hoitamisen kannalta hakuilmoituksessa edellytetty riittävän laaja kokemus relevanteilta oikeudenaloilta sekä riittävää kykyä ja osaamista esimiestehtäviin sekä työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen. Haastatteluun kutsumatta jääneiden henkilöiden osalta edellä mainitut taidot ja kyvyt joko puuttuivat tai ne eivät käyneet ilmi hakemuksesta. Yksi haastatteluun kutsutuista perui sittemmin hakemuksensa. Hakijoita haastattelivat 19.–20.11.2019 hallintojohtaja Juha Summanen ja kaupunginlakimies Jenni Rope.

Päätöksen perusteleminen ja ansiovertailu

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017)

Johtavan kaupunginasiamiehen valintapäätöksen perusteluista käy ilmi, että kaikki hakijat täyttivät kelpoisuusvaatimukset. Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastatteluun kutsuttiin jo edellä todetun mukaisesti ne hakijat, joilla arvioitiin niin hakemusasiakirjojen kuin osaa hakijoita koskevan aiemman tiedon perusteella tehdyn vertailun pohjalta olevan täytettävänä olevan viran hoitamisen kannalta hakuilmoituksessa edellytetty riittävän laaja kokemus relevanteilta oikeudenaloilta sekä riittävää kykyä ja osaamista esimiestehtäviin sekä työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen.

Virkaan ottamista koskevassa päätöksessä on selostettu tasapuolisesti jokaisen haastatellun hakijan ansiot sekä tosiasiallisesti vertailtu niitä suhteessa niin hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin myös toisiin hakijoihin kuvaamalla jokaisen haastatellun hakijan koulutus, tehtävän kannalta olennainen työkokemus sekä hakemuksen, haastattelun ja mahdollisen hakijaa koskevan aiemman käytettävissä olleen tiedon perusteella tehty arviointi.

Haastateltujen hakijoiden taitojen osalta päätöksessä on jokaisen haastatellun osalta kerrottu hänen oikeustieteellinen koulutuksensa, mahdollinen varatuomarin arvonimi, mahdolliset muut tutkinnot ja opinnot sekä esimiestyöskentelyä ja johtamista koskevat opinnot. Edelleen haastateltujen hakijoiden taitoina on päätöksessä selostettu kattavasti jokaisen haastatellun käytännön työkokemus sisältäen tiedot niin aikaisemmista kuin nykyisistä työpaikoista, palvelussuhteen kestosta ja pääasiallisista työtehtävistä.

Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pidempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (mm. KHO 19.9.1997/2296). Pidempi kokemus ei myöskään automaattisesti tee hakijaa kokonaisuutena arvioiden vähemmän kokenutta hakijaa ansioituneemmaksi (mm. KHO 2005:44 ja KHO 25.3.2008/615). Päätöksen perusteluista käy nimenomaisesti ilmi, että virkaan valitulla henkilöllä on hakuprosessin aikana todettu olevan haastatelluista henkilöistä laajin kokemus tiimin toimialaan liittyvistä oikeudenaloista ja tehtävistä hänen omatessa ainoana haastateltuna osaamista ja kokemusta kaikista hallinto ja palvelussuhteet -tiimin toimialaan kuuluvista oikeudenaloista. Käytännön työkokemuksena otetaan huomioon myös jo ennen vaadittavan tutkinnon suorittamista hankittu kokemus, jos se on vaativuudeltaan ja laadultaan riittävää (Hirvonen – Mäkinen: Kunnallinen viranhaltija – Oikeudellisen aseman sääntely, 2006, s. 91). Virkaan valitulla on vaativuudeltaan ja laadultaan riittävää käytännön työkokokemusta yhteensä yli neljän vuoden ajalta, minkä on katsottu olevan riittävän pitkä aika niin hakuilmoituksessa vaaditun laajan, kuin valitulta henkilöltä tosiasiallisesti löytyvän vahvan ja syvällisen osaamisen ja kokemuksen hankkimiseksi relevanteilta oikeudenaloilta. Virkaan valittu henkilö on tuonut laajan, vahvan ja syvällisen osaamisensa relevanteista oikeudenaloista selkeästi ilmi hakemuksessaan ja haastattelussa sekä osoittanut sen lisäksi käytännössä työskennellessään jo ennen valintaansa oikeuspalveluissa hallinto ja palvelussuhteet -tiimissä.

Päätöksessä on edelleen kuvattu tasapuolisesti jokaisen haastatellun hakijan osalta heidän hakemuksissaan ja haastatteluissa esille tuomiaan taitoja, kykyjä sekä mahdollisia ajatuksiaan ja näkemyksiään esimiestoiminnasta sekä työyhteisön ja sen toiminnan kehittämisestä. Päätöksen perusteluista käy ilmi, että virkaan valitulla henkilöllä on ollut hyviä, mutta sen lisäksi myös selkeitä ja konkreettisia näkemyksiä esimiestyöstä yleensä. Sen lisäksi hänellä on ollut selkeitä ja konkreettisia valmiiksi mietittyjä näkemyksiä myös hallinto ja palvelussuhteet -tiimin johtavan kaupunginasiamiehen roolista kaupunkiorganisaatiossa sekä toiminnan ja työyhteisön kehittämisestä oikeuspalveluissa. Muut haastatellut henkilöt eivät ole osoittaneet vastaavaa näkemyksellisyyttä rekrytointiprosessin aikana. Lisäksi virkaan valittu henkilö on osoittanut erittäin vahvaa motivaatiota esimiestyötä ja työyhteisön kehittämistä kohtaan sekä esittänyt lisäksi näyttöä hyvistä taidoista ja kyvyistä johtamiskäyttäytymisen eri osa-alueilla niin arvionäytöllä (johtamisen 360 palaute) kuin käytännössäkin oikeuspalveluissa työskennellessään.

Virkaan nimittävällä on harkintavaltaa, kuten edellä on todettu, muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa.

Kuten hakuilmoituksessa sekä hallintojohtajan päätöksessä on nimenomaisesti todettu, virkaan valitsemisen edellytyksenä on ollut ensisijaisesti laaja, relevantti oikeudellinen osaaminen ja kokemus sekä kyvyt ja osaaminen esimiestehtäviin sekä työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen. Päätöstä tehtäessä on painotettu kyseisten edellytysten täyttymistä erityisesti jo hakijoita haastatteluun valittaessa. Haastatteluissa hakijoiden kyvyistä ja taidoista oikeudellisessa osaamisessa sekä osaamisesta ja kyvystä esimiestehtäviin sekä työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen on saatu lisätietoja esittämällä jokaiselle haastateltavalle haastatteluissa samat kysymykset, joihin he ovat kukin saaneet vastata haluamallaan tavalla.

Esimiestehtävissä ja johtamisessa ei ole kyse mekaanisesta, aikaan ja paikkaan sitoutumattomasta suorittamisesta. Hallintojohtajan päätöksessä onkin todettu, että johtavan kaupunginasiamiehen tehtävän menestyksekäs hoitaminen vaatii taitoa ja halua kehittää tiimin toimintatapoja niin, että toiminta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla niin kaupungin ja asiakkaiden kuin tiimin jäsentenkin tarpeita, ja että ne ovat johdonmukaisessa suhteessa sekä oikeuspalveluiden tavoitteiden että kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa. Samaan aikaan koko kaupungin johtamisen tapa on ollut uudistumisen ja erityisen kehittämishuomion kohteena. Myös johtavan kaupunginasiamiehen valinnassa on esimiestehtäviin ja työyhteisön ja sen toimintojen kehittämiseen liittyen painotettu ennen kaikkea vahvaa uudistavaa työotetta, mitä pitkäkään esimieskokemus ei välttämättä takaa. Hyvässä esimiestoiminnassa korostuu myös henkilön henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys. Virkaan valittu henkilö on osoittanut näkemyksellisyyttä niin tarvittavista muutoksista kuin niiden läpiviennin edellyttämistä toimenpiteistä ja esittänyt selkeitä ja konkreettisia toteutusajatuksia, ja näin tehdessään osoittautunut hakijoiden kesken suoritetun vertailun perusteella tälläkin osa-alueella ansioituneimmaksi hakijaksi.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisena yhtenä nimitysperusteena julkisiin virkoihin on kyky, jolla viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin. Johtavan kaupunginasiamiehen viran menestyksekkään hoitamisen on niin hakuilmoituksessa kuin hallintojohtajan päätöksessä kerrottu edellyttävän aktiivista ja oma-aloitteista työotetta sekä hyvää yhteistyökykyä moninaisten sidosryhmien kanssa. Hakuilmoituksessa painotettiin lisäksi toimintatavan ja työskentelyotteen ratkaisu- ja asiakaslähtöisyyttä, tiimipelaajan taitoja sekä työyhteisön kehittämisen ymmärtämistä luontaiseksi osaksi johtavan kaupunginasiamiehen toimenkuvaa. Tehtävässä edellytettyjen kykyjen osalta päätöksessä on kerrottu yleisellä tasolla erityisesti haastateltujen hakijoiden vahvuusalueista. Henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta päätöksen perustelujen on sallittua jäädä melko yleiselle tasolle (Kuntaliiton muistio: Henkilöstövalinnan perusteleminen, elokuu 2008, ajantasaisuus tarkistettu joulukuussa 2019). Suositeltavaa on kuvata perusteellisemmin parhaan hakijan viran menestyksellisen hoitamisen kannalta myönteisiä ominaisuuksia kuin kaikkien hakijoiden osalta mahdollisia kielteisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita on kuvailtava harkiten.

Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua, joka on suoritettu johtavaa kaupunginasiamiestä valittaessa. Niin suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin hakijoiden keskinäisessä vertailussa virkaan valitun henkilön on katsottu olevan ansioitunein ja omaavan siten parhaat edellytykset johtavan kaupunginasiamiehen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Hakijoiden ansiovertailu on suoritettu asianmukaisesti ja päätös on perusteltu. Virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon haastattelussa esille tulleet seikat sekä hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Päätöksessä on selvitetty valituksi tulleen koulutus, työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet objektiivisesti osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että hallintojohtaja olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Hallintojohtajan päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Keskushallinto Kaupunginkanslia Hallinto-osasto Hallintojohtaja 17.12.2019 § 18

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Jenni Rope, kaupunginlakimies, puhelin: 310 36195

This decision was published on 10.03.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.