Valtuustoaloite, petoeläinten pesimisen tukeminen

HEL 2019-012943
More recent handlings
Case 20. / 251 §

Valtuutettu Petrus Pennasen aloite petoeläinten pesimisen tukemisesta

Helsinki City Council

Päätös

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Close

Valtuutettu Petrus Pennanen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että selvitetään miten kaupunki voi edistää petoeläinten pesimistä esimerkiksi puistoissa sekä talojen katoilla ja pihoilla.

Kaupunkilaistuminen on lukuisten nisäkäs- ja lintulajien megatrendi. Villien eläinten kesyyntyminen eli ihmisarkuuden väheneminen on kaupunkioloissa uusi, mutta vääjäämätön ilmiö.

Kaupunkieläimillä on kaupunkilaisille merkittävä virkistysarvo, mutta joidenkin lajien yksilöt tai populaatiot tuottavat objektiivisesti, esimerkiksi euroissa, mitattavia vahinkoja, (kuten kanien tai rottien jyrsintätuhot), toiset lajit puolestaan pikemminkin subjektiivisesti koettuja haittoja (lokit, hanhet). Jälkimmäiset lajit myös jakavat asukkaiden mielipiteitä voimakkaimmin. Sen sijaan esimerkiksi rottien torjunnan mielekkyyttä harvoin kyseenalaistetaan. Luonnontieteellisestä näkökulmasta eläimiä ei voi jakaa hyödyllisiin ja haitallisiin, mutta yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta tällainen jako voidaan tehdä.

Kaupunkiympäristön toimialalla, Korkeasaaren eläintarhassa ja Starassa on työntekijöitä, joilla on eläinekologista ja riistaeläintieteen asiantuntemusta. Toimialojen välinen kaupunkieläintyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään alan ajankohtaisia kysymyksiä. Lisäksi valmisteilla olevassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen (LUMO) ohjelmassa on mukana toimenpiteitä eläinten pesimisen edistämiseksi.

Pääsääntöisesti petoeläinten kaupunkilaistuminen tapahtuu omavaraisesti, yksilöiden sopeutumisena ravinnon tarjontaan ja ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Aloitteen esimerkkilajeista kanahaukan noin 30–40 parin kanta Helsingissä on Suomen ellei Euroopan tihein, eikä se perustu tekopesiin, vaan laadukkaisiin varttuneisiin metsiin ja saalistarjontaan niiden välisillä tiheästi rakennetuilla alueilla. Lumikko käyttää pesintään ja saalistukseen tärkeimpien saalislajiensa myyrien koloja, jotka eivät ole kantaa rajoittava tekijä. Huuhkajan kaupunkilaistuminen sai näkyvyyttä vuonna 2011 Forumin katon pesinnän ansiosta, mutta ei ole jatkunut sen jälkeen. Lintuharrastajien tekemät huuhkajan pesälaatikot eivät ole tulleet asutuiksi.

Tiheä kettukanta on jo olemassa, ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kaksijakoinen. Kettu on yleispeto, jonka saalistuksesta valtaosa kohdistuu runsaisiin lajeihin. Saalistuspaine kohdistuu enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti kuitenkin myös esimerkiksi maassa pesiviin lintuihin, joiden kantoja halutaan suojella. Lintuvesialueilta ja saaristosta pyydystetään vieraspetolajien minkin ja supikoiran lisäksi myös kettuja. Lintuvesillä eivät kyseessä ole myöskään satunnaiset ketun vierailut, vaan alueet ovat etenkin keväisin houkuttelevia kohteita ympäröivän asutuksen ylläpitämälle kettukannalle. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahden linnuston poikastuotanto on jatkuvasti heikkoa, ja tärkein syy siihen on eri petojen saalistuspaine, jonka pienentämiseksi tarvittaisiin nykyistäkin tehokkaampaa petopyyntiä.

Haitalliseksi koettujen runsaiden lajien säätelystä annetaan kaupunkiympäristön toimialalle paljon palautetta ja ehdotuksia, myös biologiseen torjuntaan liittyviä. Saalistajien säätelykyky on rajallinen eikä täsmällinen, eivätkä lajit ole kovin tehokkaasti houkuteltavissa pesimään juuri niihin paikkoihin, joissa niistä olisi suurin hyöty ja pienin haitta. Useiden kookkaiden ja tehokkaasti saalistavien petoeläinlajien kaupunkilaistumista kuitenkin on tapahtunut luontaisesti viime vuosikymmeninä, eikä ilmiön heikkenemistä ole näköpiirissä.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan ympäristö- ja lupajaoston lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti 15.4.2020 § 3, että hallintosäännön 30 luvun 11 §:ssä tarkoitetut valtuutetun aloitteet, joiden kaupunginvaltuustolle esittämisen määräaika on 1.4.–-7.10.2020, tulee kaupunginhallituksen esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi viimeistään 7.10.2020. Hallintosäännön 30 luvun 20 §:n mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voi erityisestä syystä myöntää kaupunginhallitukselle luvan 30 luvussa tarkoitettujen määräaikojen ylittämiseen.

Close

Kaupunginhallitus 21.09.2020 § 569

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 23.04.2020 § 69

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan
lausunnon.

Petrus Pennanen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan 11.12.2019 petoeläinten pesinnän tukemista luonnollisena keinona rajoittaa eräiden runsaiden kaupunkieläinten, kuten lokkien, valkoposkihanhien, rottien, myyrien ja rusakoiden aiheuttamia haittoja. Esimerkkeinä hyödyllisistä, muiden lajien kantaa säätelevistä pedoista aloitteessa mainitaan kettu, lumikko, huuhkaja ja kanahaukka. Valtuutetut pyytävät selvittämään, miten kaupunki voi edistää petoeläinlajien pesimistä esimerkiksi puistoissa sekä talojen katoilla ja pihoilla.

Kaupunkilaistuminen on ihmiskunnan ja lukuisten nisäkäs- ja lintulajien megatrendi. Kaupunkiekologia on nuori mutta jo vakiintunut tieteenala, joka tutkii eliölajeja ja niiden keskinäisiä suhteita kaupunkiympäristössä. Luonnontieteellisestä näkökulmasta eläimiä ei voi jakaa hyödyllisiin ja haitallisiin, mutta yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta tällainen jako voidaan tehdä.

Kaupunkieläimillä on tyypillisesti kaupunkilaisille merkittävä virkistysarvo, mutta joidenkin lajien yksilöt tai populaatiot tuottavat objektiivisesti esimerkiksi euroissa mitattavia vahinkoja (kuten kanien tai rottien jyrsintätuhot), toiset lajit puolestaan pikemminkin subjektiivisesti koettuja haittoja (lokit, hanhet). Jälkimmäiset lajit myös jakavat asukkaiden mielipiteitä voimakkaimmin. Sen sijaan esimerkiksi rottien torjunnan mielekkyyttä harvoin kyseenalaistetaan.

Kaupunkiympäristön toimialalla, Korkeasaaren eläintarhassa ja Starassa on useita työntekijöitä, joilla on eläinekologista ja riistaeläintieteen asiantuntemusta. Toimialojen välinen kaupunkieläintyöryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa pohtimaan alan ajankohtaisia kysymyksiä.

Laadittavana olevassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen (LUMO) ohjelmassa on mukana toimenpiteitä eläinten pesimisen edistämiseksi.

Pääsääntöisesti petoeläinten kaupunkilaistuminen tapahtuu omavaraisesti, yksilöiden sopeutumisena ravinnon tarjontaan ja ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Aloitteen esimerkkilajeista kanahaukan noin 30-40 parin kanta Helsingissä on Suomen ellei Euroopan tihein, eikä se perustu tekopesiin, vaan laadukkaisiin varttuneisiin metsiin ja saalistarjontaan niiden välisillä tiheästi rakennetuilla alueilla. Lumikko käyttää pesintään ja saalistukseen tärkeimpien saalislajiensa myyrien koloja, jotka eivät ole kantaa rajoittava tekijä. Huuhkajan kaupunkilaistuminen sai näkyvyyttä vuonna 2011 Forumin katon pesinnän ansiosta, mutta ei ole jatkunut sen jälkeen. Lintuharrastajien tekemät huuhkajan pesälaatikot eivät ole tulleet asutuiksi. Muiden pöllöjen pönttöjä, jotka on ripustettu lintutieteellisen tutkimuksen tarpeisiin, Helsingissä on melko kattavasti isommilla metsäalueilla ja kartanopuistoissa.

Kettu on erimerkkilajeista mielenkiintoisin sikäli, että helposti pesäluolaksi kaivettavan maan saatavuus saattaisi olla kannan lisääntymistä rajoittava tekijä. Pääkaupunkiseudulta on kuitenkin jo useita esimerkkejä pesinnöistä omakoti- ja kerrostalojen sekä toimistorakennusten tonteilla, joiden täyttömaa on luontaista moreenimaaperää helpompaa kaivettavaa. Tiheä kettukanta on jo olemassa, ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kaksijakoinen. Kettu on yleispeto, jonka saalistuksesta valtaosa kohdistuu runsaisiin lajeihin. Saalistuspaine kohdistuu enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti kuitenkin myös esimerkiksi maassa pesiviin lintuihin, joiden kantoja haluttaisiin suojella. Lintuvesialueilta ja saaristosta pyydystetään vieraspetolajien minkin ja supikoiran lisäksi myös kettuja. Lintuvesillä eivät kyseessä ole myöskään satunnaiset ketun vierailut, vaan alueet ovat etenkin keväisin houkuttelevia kohteita ympäröivän asutuksen ylläpitämälle kettukannalle. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahden linnuston poikastuotanto on jatkuvasti heikkoa, ja tärkein syy siihen on eri petojen saalistuspaine, jonka pienentämiseksi tarvittaisiin nykyistäkin tehokkaampaa petopyyntiä.

Haitalliseksi koettujen runsaiden lajien säätelystä annetaan kaupunkiympäristön toimialalle paljon palautetta ja ehdotuksia, myös biologiseen torjuntaan liittyviä. Saalistajien säätelykyky on rajallinen eikä täsmällinen, eivätkä lajit ole kovin tehokkaasti houkuteltavissa pesimään juuri niihin paikkoihin, joissa niistä olisi suurin hyöty ja pienin haitta. Useiden kookkaiden ja tehokkaasti saalistavien petoeläinlajien kaupunkilaistumista kuitenkin on tapahtunut luontaisesti viime vuosikymmeninä, eikä ilmiön heikkenemistä ole näköpiirissä.

Ravintoketjun huipulla sijaitsevan merikotkan mahdollisen pesinnän onnistuminen Vanhankaupunginlahdella olisi mielenkiintoinen luontaisesti syntynyt biologinen koe siitä, rajoittaako merikotkan läsnäolo ja saalistus esim. haitalliseksi koettua valkoposkihanhien laidunnusta lähialueilla ja missä määrin lintuveden suojeluarvoltaan merkittävimmät vesilintulajit kärsivät merikotkien läsnäolosta.

Esittelijä
va. yksikön päällikkö
Johanna Af Hällström
Lisätiedot

Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 31534

raimo.pakarinen@hel.fi
Close

This decision was published on 22.10.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

Kaupunginhallitus

Ask for more info

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi