Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 31.12.2019 § 694, As Oy Limingantie 41-43

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä As Oy Limingantie 44-46:n, As Oy Limingantie 41-43:n ja As Oy Limingantie 40:n oikaisuvaatimukset rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön arkkitehdin 19.12.2019 § 682 tekemästä rakennuslupapäätöksestä.

Rakennuslupaan lisätään seuraava lupamääräys:

Ennen puunkaatotöiden aloittamista rakennusluvanhakijan on pyydettävä Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tarkistamaan, onko tontilla liito-oravien levähtämis- tai lisääntymispaikkoja. Selvitys on toimitettava rakennusvalvontapalveluihin. Jos paikkoja löytyy, niin töitä ei saa aloittaa ennen kuin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on rakennusluvanhakijan hakemuksesta myöntänyt poikkeusluvan luonnonsuojelulain säännöksistä.

Muilta osin oikaisuvaatimukset hylätään.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä, kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.

Päätöksen perustelut

Tontilla voimassa oleva Kumpulan pientaloalueen suojeluasemakaava vuodelta 1996 on merkittävältä osin toteutettu ja asemakaava ei siten ole vanhentunut. Kyseessä oleva tontti on asemakaava-alueen ainoa tontti, jota ei ole rakennettu.

Päiväkotirakennus on sijoitettu kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Oikaisuvaatimuksissa rakennuspaikaksi esitetty tontilla oleva hiekkakenttä on asemakaavan rakennusalan ulkopuolella. Rakennusvalvonnalla ei ole toimivaltaa vaatia rakennusta sijoitettavaksi tontilla asemakaavan vastaisesti. Pihajärjestelyssä on vähäisiä poikkeamisia, joihin on perustellut syyt.

Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa 2000 neliömetriä kerrosalaa. Rakennusluvan mukaisen rakennuksen kerrosala on 1444 kerrosneliömetriä. Rakennus on siten huomattavasti pienempi, kuin mitä asemakaava sallii. Rakennus kokonsa puolesta sopeutuu tontille ja ympäristöönsä.

Päiväkotirakennus julkisena lähipalvelurakennuksena on luonteeltaan ja ulkoasultaan erilainen kuin alueen vanhat asuinrakennukset. Rakennus sopeutuu ulkoasultaan ympäristöönsä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että tontille on oltava käyttökelpoinen pääsytie. Pääsytie kadulta tontille on osoitettu suunnitelmissa. Alueen katu- ja liikennejärjestelyt on ratkaistu asemakaavassa, eikä niiden riittävyyttä voida ottaa huomioon rakennuslupapäätöstä tehtäessä. Autopaikkojen määrä tontilla (3 autopaikkaa) on asemakaavan sallima enimmäismäärä autopaikkoja tontilla.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen selvityksissä ja tutkimuksissa tontilla ei ole havaittu liito-oravien levähtämis- ja lisääntymispaikkoja.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan päiväkodin rakentaminen suunnitelman mukaisesti ei heikennä tai hävitä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Rakennuslupaan on kuitenkin lisätty lupamääräys, jonka mukaan tontin liito-oravatilanne on tutkittava vielä kerran ennen puunkaatotöiden aloittamista.

Helsingin kaupunki rakennusluvanhakijana vastaa rakennustöiden suorittamisesta siten, että vahinkoja ympäristön rakennuksille ei aiheudu tai jos aiheutuu, niin vahingot korjataan.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt rakennushankkeen hankesuunnitelman ja rakennushankkeen tarkoituksenmukaisuus on ratkaistu tässä päätöksessä.

Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö 1:n arkkitehti on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan hakemuksesta 19.12.2019 § 682 tekemällään päätöksellä myöntänyt rakennusluvan kaksikerroksisen ja 150 paikkaisen päiväkotirakennuksen rakentamiseksi 24. kaupunginosan korttelin 938 tontille 39, Limingantie 39.

As Oy Limingantie 44-46 oikaisuvaatimus

As Oy Limingantie 44-46 (tontti 24-937-44) on 17.1.2020 hakenut oikaisua myönnettyyn rakennuslupaan seuraavilla perusteilla:

Liikennejärjestelyt ovat riittämättömät. Kolme saattopaikkaa rakennuksen pihalla ei poista Limingantien ruuhkautumista. Limingantie on käytännössä yksisuuntainen katu, jolla vastaantuleva auto joutuu ajamaan sivuun päästäkseen toisen ohi. Edes pyöräilijä ja autoilija eivät mahdu tielle rinnakkain. Lumiaikaan tilanne on vielä huonompi. Liikenteen ruuhkautuminen koskee koko Limingantietä Sofianlehdonkadulta Intiankadulle aamuin ja illoin.

Julkisen liikenteen yhteydet ovat kehnot juuri tähän kohtaan Kumpulaa. Tontin läheisyydessä ei ole tilaa uusille pysäkeille. Selvityksessä puhutaan jalan ja pyörällä kulkemisesta, mutta näin isoon päiväkotiin lapsia tulee oletettavasti myös muualta kuin Kumpulan alueelta. Kun bussi-/raitiovaunupysäkiltä on liian pitkä tai vaikeakulkuinen matka (ei esim. talvikunnossapitoa), lapset tullaan tuomaan autolla. Pysäköintirajoitukset eivät riitä helpottamaan tilannetta tai niistä tulisi kohtuuttomia kadun asukkaille. Onko päiväkodin oltava näin suuri juuri tälle tontille? Vaikka kaava mahdollistaa ison rakennusalan, paikka on kulkuyhteyksiensä puolesta liian ahdas.

Räjäytystöiden osalta kaikki naapuritalot ovat ilmaisseet huolensa. Miten varmistetaan, etteivät vanhat rakennukset vaurioidu? Miten asia todennetaan? Mikäli vaurioita tulee taloomme, rakennuttaja on korvausvelvollinen.

As Oy Limingantie 41-43:n oikaisuvaatimus

As Oy Limingantie 41-43 (tontti 24-934-41) on 17.1.2020 hakenut oikaisua myönnettyyn rakennuslupaan seuraavilla perusteilla:

Pitää varmistaa, ettei tontilla ole liito-oravien pesimäpuita, risupesiä ja ettei se ole tullut liito-oravan ydinalueeksi loppuvuonna 2019. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Joka tapauksessa rakentaminen heikentää liito-oravan elinaluetta ja kulkuyhteyksiä Kumpulan maauimalan ja Koskelan suuntaan.

As Oy Limingantie 40:n oikaisuvaatimus

As Oy Limingantie 40 (tontti 24-940-14) on 17.1.2020 hakenut oikaisua myönnettyyn rakennuslupaan seuraavilla perusteilla:

Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava. Limingantie on liikenteellisesti hankala paikka näin suurelle päiväkodille. Rakennuksen kaupunkikuvallinen vaikutus on huomattava. Rakennuksen sijoitus tontille on kaupunkikuvallisesti epätyydyttävä.

Liito-oravat todennäköisesti käyttävät tontin puita lisääntymis- ja levähtämispuina. Puiden kaataminen vaatii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen poikkeusluvan. Ennen rakennustyön vaatimiin hakkuisiin ryhtymistä on maanomistajan velvollisuus kartoittaa juuri sen hetkinen tilanne. Päiväkotirakennus voitaisiin sijoittaa tontilla olemassa olevalle hiekkakentälle.

Rakennusluvanhakijan vastine oikaisunhakuun

Liikennejärjestelyt

LPK Isoniityn liikennejärjestelyistä pidettiin neuvottelu 13.11.2019 kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelutiimipäällikön, rakennussuunnittelusta vastaavan arkkitehdin, kasvatuksen ja koulutuksen projektiarkkitehdin sekä hankkeesta vastaavan tarve- ja hankesuunnittelutiimin projektinjohtajan kesken. Liikenne- ja katusuunnittelun näkökulmasta saatto- ja huoltoliikenteeseen liittyvät asiat saatiin sovittua ja saatiin edellytykset rakennusluvan myöntämiselle:

-liikennekaaviota on täydennetty pyydetyillä ajouratarkasteluilla

-päiväkoti pyrkii ohjaamaan lasten vanhempia käyttämään jalankulkua, pyöräilyä, sekä joukkoliikennettä saatossa mahdollisimman paljon

-piha-alueen käyttöä tullaan valvomaan, ettei huoltoliikenne joudu jäämään kadulle, vaan pääsee suunnitellusti huoltopihalle

-Limingantien katualueella varaudutaan saattoliikenteen tarpeisiin päättämällä kadunvarsi-pysäköintiin ½ h aikarajoitus klo 7-9 ja klo 15-17 päiväkodin läheisyydessä

Liito-oravien huomioiminen

Ympäristötarkastajan mukaan liito-oravan uusi 2019 havaittu ydinalue rajoittuu päiväkodin tonttiin ja liito-oravan oleskelu rajatun ydinalueensa vieressä on mahdollista. Kyseinen ydinalue riittää kuitenkin kattamaan luonnonsuojelulain vaatimat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Yksi tällainen on löytynyt ydinaluerajauksen keskeltä puistoalueelta. Liito-oravaselvitykset tehdään alueittain, ei tonttikohtaisesti. Liito-oravan ydinalue tonttiin rajoittuvana tai mahdolliset papanahavainnot itse tontilla eivät ole esteenä rakennusluvan myöntämiselle tai muutenkaan hankkeen toteuttamiselle.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt LPK Isoniityn hankesuunnitelman 4.2.2019. Silloin, eikä hanketta valmisteltaessa, ole ollut tietoa liito-oravan uudesta ydinalueesta, joka on löytynyt helmikuussa 2019. Alueelta oli etsitty jätöksiä keväällä 2016 ja 2018 ilman tuloksia.

Liito-oravan huomioiminen rakennushankkeessa:

Päiväkodin viereiseltä ydinalueelta on liito-oravalle sopiva kulkuyhteys lounaaseen, koilliseen sekä pihapuustoa pitkin Kumpulan vanhoille liito-orava-alueille. Liito-orava liikkuu pääosin yöaikaan, eikä ole erityisen arka ihmisen läheisyydelle. Rakennushankkeen yhteydessä päiväkodin tontin reuna-alueilla, etenkin Vuoksentien jatkeena olevalla puistokäytävän viereisellä tontin lounaisreunalla sekä kaakkoisreunalla tullaan säästämään mahdollisimman paljon puustoa ja pensaikkoa. Reuna-alueille tullaan sijoittamaan liito-oravan levähdyspaikoiksi runsaasti liito-oraville soveltuvia pesä-pönttöjä. Lisäksi pystytetään lasten turvallisuus huomioiden liito-oraville kolopuurunkoja.

Helsingin kaupunki kiinnittää erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä valmistuu selvitys liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkoston suhteesta maankäyttöön. Selvityksessä määritellään keinot, joilla voidaan pitkällä aikavälillä sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen sekä elinvoimaisen liito-oravakannan säilyttäminen ja ylläpitäminen. Näitä keinoja tullaan käyttämään myös Isoniityn päiväkodin rakennushankkeen yhteydessä.

Hankkeen viivästyminen

Oikaisupyyntöjä ovat laatineet tulevan päiväkodin naapuruston asunto-osakeyhtiöt. Rakennusluvan oikaisupyynnön selvittely viivästyttää jo nyt päiväkodin rakennushankkeen toteuttamista. Päiväkotilasten vanhemmat ovat huolissaan päiväkodin viivästymisestä tai kokonaan peruuntumisesta. Eräs vanhempi on hankkeen kannalla ja kysyy, että eikö hanke lähdekään käyntiin tai että miksi ja kuinka paljon se viivästyy. Alueella on hänen sanojensa mukaan huutava pula päivähoito-paikoista.

Rakennus sai rakennusluvan 31.12.2019. Rakennuslupaan jätettiin oikaisuvaatimuksia naapurikuulemisiin liittyen tammikuussa 2020, joihin tämä vastine vastaa. Rakennusvalvonnan tulee vielä mahdollisesti kuulla edelleen asukkaita. Tämä viivyttää rakentamista, joka on ollut tarkoitus aloittaa 4/2020. Aiotusti ilman viivytyksiä rakennus olisi ollut valmis 10/2021. Päiväkodin voidaan katsoa valmistuvan v. 2021 loppuun mennessä, mikäli oikaisuvaatimukset saadaan käsiteltyä nopeasti. Ainakin Jyrängöntien päiväkotia voidaan käyttää kesään 2022 asti, mikä helpottaa viivästyksessä.

As Oy Limingantie 41-43:n vastine rakennusluvanhakijan vastineeseen

Voimassaoleva kaava on vuodelta 1996, joten se on vanhentunut ja kaipaa tarkistamista. Kuntaliiton yleiskirjeestä: "Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana."

Luonnonsuojelulain 49 §, joka kieltää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen, koskee myös sellaisia alueita, joilla on voimassa oikeusvaikutteinen kaava. Siten esimerkiksi asemakaavan mukainen rakentaminen saattaa estyä, jos rakentaminen rikkoisi tätä kieltoa. Tällaisessa tilanteessa on syytä selvittää mahdollisuudet kaavan muuttamiseen siten, että ristiriitaa ei enää ole.

As Oy Limingantie 40:n vastine rakennusluvanhakijan vastineeseen

Päiväkodin koko on ylimitoitettu ja sijoittelu epäonnistunut. Liikenne ruuhkautuu ja tontin kallioinen osa louhitaan. Asemakaava on vanhentunut. Rakennus ei sovellu ympäristöön. Tontilla on mahdollisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

As Oy Limingantie 44-46:n vastine rakennusluvanhakijan vastineeseen

Vastineessa toistetaan oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset.

Asemakaava

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 29.5.1996 hyväksymä asemakaava numero 10276. Asemakaavassa tontti on merkitty opetustoimintaa ja sosiaalitoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi (YOS). Tontille saa rakentaa korkeintaan 2000 kerrosneliömetriä kahteen. Kerrosluku saa olla korkeintaan kaksi. Tontille saa asemakaavan mukaan rakentaa enintään 1 yhden autopaikan/650 kerrosneliömetriä. Asemakaavassa tontille on merkitty rakennusala, jolle rakennus tulee sijoittaa.

Ympäristöpalvelujen lausunto

Rakennusvalvontapalvelut on oikaisunhakujen vuoksi pyytänyt Helsingin kaupungin ympäristöpalveluja tutkimaan, onko tontilla liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Ympäristöpalvelut on 19.2.2020 antanut maastotarkastuksen perusteella lausunnon Limingantie 39:n tontin ja puistokaistaleen liito-oravatilanteesta. Lausunnossa todetaan seuraavaa:

Alue sijoittuu Kumpulan kahden tunnetun liito-oravan ydinalueen väliin siten, että se rajautuu kaakkoisreunaltaan suoraan Kumpulanlaaksossa sijaitsevaan ydinalueeseen 109/2019, ja sen luoteispuolella noin 200 metrin päässä on ydinalue 45/2016. YOS-tontiksi kaavassa merkitty osa-alue on keskeltä kallioinen ja reunoiltaan puustoinen. Liito-oravan elinympäristönä potentiaalisin alue on puistoksi kaavoitettu länsinurkan kolmio ja siitä kaakkoon kevyenliikenteenväylän suuntaisesti jatkuva reuna. Pinta-alaltaan tämä ei riitä ydinalueeksi, mutta voisi toimia osana laajempaa Kumpulanpuistoon sijoittuvaa aluetta. Tästä ei kuitenkaan ole inventoinneissa tehty havaintoja.

Täällä sijaitsevat alueen ainoat suuret kuuset (vain kaksi) sekä tiheässä varttuvaa haapaa. Muuallakin, etenkin tontin reunoilla, on haapoja, mutta käpytikan pesintään sopivia järeämpiä haapoja on niukasti. Tikankoloja ei havaittu. Niitä korvaamaan alueelle on tuotu sen kokoon nähden ylitiheä määrä linnunpönttöjä. Pöntötettyjen puiden, suurimpien haapojen ja kuusten aluset tutkittiin tarkasti.

Raportissa ”Helsingin liito-oravaverkosto 2019” liito-oraville säilyvät reitit kahden em. ydinalueen välille on määritetty ylittämään Limingantie noin 200 metriä lounaaseen ja noin 250 metriä koilliseen Vuoksentien linjasta. Maauimalan metsiköstä etäisyys puuttoman Vuoksentien linjassa Limingantie 39:n tontille on liito-oravalle liian pitkä, ellei se liiku osaa matkasta talojen kattoja pitkin.

Liito-oravan papanoita ei löydetty tontilta eikä sen länsipuoliselta puistokaistaleelta. Sateisen talven vuoksi papanoita ei kerry puiden tyvelle useiden talvikuukausien ajalta, mutta inventoijien tekemien havaintojen mukaan vakituisesti käytössä olevat pesät ovat olleet löydettävissä kuluneenakin talvena. Papanahavainnot ovat edelleen paras käytettävissä oleva tekniikka sen varmistamiseksi, onko jokin alue liito-oravan asuttama.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto

Oikaisunhakujen vuoksi rakennusvalvontapalvelut on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa siitä, tarvitaanko rakennushankkeessa poikkeamispäätös luonnonsuojelulain säännöksistä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.4.2020 antamassaan lausunnossa toteaa seuraavaa:

Selvitysten perusteella alue sijaitsee kahden liito-oravan ydinalueen välissä, mutta kyseiseltä alueelta ei ole havaintoja liito-oravasta. Aiempien selvitysten ja ELY-keskuksen 4.4.2020 suorittaman maastokäynnin perusteella ELY-keskus katsoo, että liito-orava saattaa käyttää aluetta ruokailuun. Alue saattaa lisäksi toimia kulkuyhteytenä aiemmissa selvityksissä todettujen Limingantien molemmilla puolilla sijaitsevien liito-oravaesiintymien välillä, vaikka Limingantien luoteispuolella on kyseisessä kohdassa melko pitkä puuton alue. Maastokäynnin aikana ei löytynyt merkkejä liito-oravasta.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lähiympäristössä on runsaasti liito-oravan ruokailualueeksi soveltuvaa puustoa, eikä kyseisen alueen rakentaminen siltä osin heikennä tai hävitä lähistöllä olevia liito-oravalisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Mahdolliseen kulkuyhteyteen liittyen voi varsinkin tontin länsikulmassa sijaitseva puuryhmä helpottaa liito-oravan siirtymistä Limingantien yli todettujen liito-oravaesiintymien välillä. Asemapiirrustuksen mukaan tontin länsikulmaan jätetään olemassa olevaa puustoa. Päiväkodin rakentaminen suunnitelmien mukaan ei näin ollen katkaise alueella mahdollisesti sijaitsevaa kulkuyhteyttä. Tämän lisäksi lähiympäristössä on selvitysten perustella vähintään vastaavan tasoisia kulkuyhteyksiä, jotka soveltuvat liito-oravan liikkumiseen elinalueiden välillä.

Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan päiväkodin rakentaminen
suunnitelman mukaisesti ei heikennä tai hävitä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tontin länsiosaan ja kaakkoisrajalle jätettävä puusto tukee liito-oravan elinympäristön säilymistä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 49 §;n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Liitteessä IV(a) on eläinlajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, kuten liito-orava.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.