Lausuntopyyntö, arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta, Liikenne- ja viestintäministeriö

Pormestari antoi liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon liittyen arviomuistioon taksisääntelyn toimivuudesta:

Yleiset huomiot

Laki liikenteen palveluista (320/2017) eli liikennepalvelulaki on uudistanut voimakkaasti liikennemarkkinoita ja erityisesti taksialaa. Murrosvaiheen ongelmat ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä niin kasvukeskuksissa kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Helsingissä muutos on ollut suuri erityisesti siksi, että Helsingissä taksilupia oli ennen liikennepalvelulain voimaantuloa vaikea saada. Vaikka liikennemarkkinoiden vapauttaminen ja muutoksiin sopeutuminen eivät ole sujuneet ongelmitta, alan kasvun ja työllisyyden kannalta lain vaikutukset ovat olleet Helsingissä myönteisiä. Lupien määräsääntelyn poistuminen käänsi koko- tai sivutoimisten yrittäjien ja kuljettajien määrän muita alueita voimakkaampaan kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan taksiliikenteen toimipaikkojen liikevaihto kasvoi Helsingissä 15 prosentilla ja henkilöstö kuudella prosentilla 2017-2018. Laki on parantanut maahanmuuttajien työllistymistä ja edistänyt digitalisaatiota ja alan yritystoiminnan ja yritysdynamiikan uudistumista. Näitä näkökulmia pitäisi myös korostaa sääntelyä arvioitaessa. Helsingin kaupunki pitää kuitenkin välttämättömänä sitä, että liikennemarkkinoita voimakkaasti muuttavan sääntelyn vaikutuksia tutkitaan ja arvioidaan vuorovaikutuksessa sekä useisiin havaittuihin epäkohtiin puututaan.

Taksipalvelujen turvallisuus

Kysymykset 1-4, arviot nykytilasta

Tilastojen perusteella muutos liikenneturvallisuudessa on ollut pieni lain voimaantulon jälkeen (liikennevahinkotilastoissa lievä nousu, poliisin tietoon tulleet takseihin liittyvät liikenneonnettomuudet lievässä laskussa). Helsingissä oli kuitenkin määrällisesti eniten valvontaiskuissa havaittuja turvallisuuden puutteita. Helsinki pitää useasta lähteestä muodostettua tilannekuvaa siksi oikeansuuntaisena. Helsingin kaupungin mukaan jatkossakin alueellisissa valvontaiskuissa tehtyjä havaintoja pitäisi seurata turvallisuustilannekuvan muodostamiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi.

Turvallisuustilanteen arvioissa pitäisi kiinnittää huomiota aina myös helposti ruuhkautuviin kohteisiin. Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen taksit ovat voineet vapaasti valita asemapaikkansa, mistä on seurannut ruuhkautumista vilkkaan kysynnän kohteissa kuten Helsingin asema-aukiolla, Pasilan asemalla sekä satamassa. Helsingissä taksit ovat myös haitanneet jossain määrin kulkua juna-aseman, Elielin aukion pysäköintilaitokseen. Näissä paikoissa on myös esiintynyt taksinkuljettajien epäasiallista käytöstä heidän kilpaillessaan asiakkaista. Isommat taksiyritykset ovatkin Helsingin kaupungin arvioiden mukaan vähentäneet kaikkein ruuhkautuneimpien taksiasemien käyttöä edellä mainituista syistä. Lisääntyneiden taksiautojen vaikutuksista esimerkiksi bussikaistojen käyttöön tai ruuhkautumiseen ei ole tutkimustuloksia.

Kysymykset 5-9, näkemykset toimenpiteistä

Helsingin kaupungin mukaan kuljettajien lisäkoulutuksella tai kuljettajavaatimusten mahdollisella nostolla voidaan vaikuttaa vain vähän ruuhkautuneiden kohteiden haasteisiin. Ruuhkautuvien liikenteen solmukohteiden osalta on käytettävä myös ratkaisuja, jotka eivät välttämättä toimi muualla. Helsinki pitää ehdottoman tärkeänä, että liikenteen solmukohteissa laki ei estä jatkossakaan kiinteistöjen toimijoiden kilpailuttamista. Helsinki-Vantaan lentokentällä toimijoiden kilpailuttaminen paransi taksiliikenteen turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Myös Helsingin satama on kilpailuttamassa osaa taksiliikenteestään.

Helsinki pitää tärkeänä, että liikennepalvelulakia tarkistettaisiin niin, että takseilta edellytettäisiin taksitunnuksen käyttöä. Taksitunnuksen käyttö parantaisi asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja antaisi viranomaisille selvästi paremmat mahdollisuudet lupia, ajoneuvojen kuntoa yms. käsittävään kenttävalvontaan. Taksitunnuksen käyttö ei myöskään rajoittaisi uusien toimijoiden tuloa alalle eikä osa-aikaista taksiyrittäjyyttä, jos taksitunnus olisi siirrettävä. Helsingin kaupunki ei näe estettä myöskään sille, että erityisryhmille suunnatusta esteettömyydestä kerrotaan esimerkiksi tarralla. Tämä on mahdollista jo nykylainsäädännön mukaan.

Liikenne- ja viestintäviraston kyselyn mukaan taksipalvelujen turvallisuuteen tyytymättömiä vastaajia oli eniten pääkaupunkiseudulla (13 prosenttia) vuonna 2020. Helsingin kaupunki painottaa, että valvontaviranomaisten yhteisvalvontaa pitäisi resurssien säästämiseksi kohdentaa kasvukeskuksiin, jossa uusia toimijoita on paljon ja näillä alueilla erityisesti ruuhkaisimpiin kohteisiin sekä erityisryhmien kannalta keskeisiin kohteisiin (esimerkiksi sairaalat).

Taksipalvelujen saatavuus

Kysymykset 10- 14, arviot nykytilasta

Liikennepalvelulain voimaantulon myötä alueellisista, viranomaisten määrittelemistä lupakiintiöistä luovuttiin, minkä vuoksi taksitoimijoiden määrä kääntyi voimakkaaseen nousuun erityisesti Uudellamaalla. Vuosina 2017-2019 taksiliikennekäyttöön rekisteröityjen ajoneuvojen määrä kasvoi Uudellamaalla 2800 autosta 5323 autoon. Taksiajoneuvojen määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla, vaikka lupien määrä ei suoraan korreloi saatavuuden kanssa, sillä lupa ei velvoita liikennöintiin. Taksiuudistus on myös saanut osan taksiyrityksistä kehittämään nettisovelluksia, jotka ovat helpottaneet taksien tilaamista ja sitä kautta vaikuttaneet saatavuuteen.

Arviomuistion mukaan saatavuudessa on ollut ongelmia suurten kaupunkien ulkopuolella sekä pienissä kaupungeissa. Katvealueita on Uudellamaallakin. Saatavuuden vaikuttaa myös välityskeskusten ruuhkautuminen. Helsingin kaupunki pitää muistiossa esitettyä tilastoihin ja kyselytutkimuksiin pohjautuvaa arviota oikeansuuntaisena. Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupalvelu seuraa myös helsinkiläisten tekemien taksimatkojen määrää ja taksien käyttöä kyselytutkimuksilla. Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen päivittäisten taksimatkojen määrä nousi vuosina 2017–2018 liikkumistottumustutkimuksen (n=3 000) mukaan kahdella tuhannella matkalla 15 000 matkaan. Vuonna 2019 taksimatkat laskivat noin 14 000 matkaan Helsingissä. Helsingin kantakaupungissa asuvien taksimatkojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, esikaupungeissa asuvien matkojen määrä pieneni kymmenellä prosentilla. Taksin käytöstä kysyttiin myös syksyn 2019 liikennebarometrissä, jossa Helsingin asukkaat ja yritysten edustajat arvioivat taksin käytön vähentyvän tulevien 12 kuukauden aikana.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom jatkaa lupien alueellista seurantaa. Helsingin kaupunki kannattaa myös tilannekuvan kehittämistä taksipalvelujen alueellisesta ja ajallisesta saatavuustilanteesta tilastojen ja kyselyjen avulla.

Kysymykset 15-18, näkemykset toimenpiteistä

Arviointimuistiossa todettiin, että yksi mahdollisuus taksipalvelujen saatavuuden parantamiseksi olisi, että kunnat hankkisivat julkisilla hankinnoilla markkinaehtoisia ja lakisääteisiä palveluja täydentäviä taksipalveluja kuten yöpäivystyksiä. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että kunnille ei aseteta kuntataloutta rasittavia lisävelvoitteita taksipalvelujen ajallisen tai alueellisen saatavuuden turvaamiseksi.

Harmaan talouden torjunta

Kysymykset 23- 27, näkemykset toimenpiteistä

Verohallinto on kannattanut erityisesti taksimittareiden käyttöä harmaan talouden torjumiseksi. Helsingin kaupunki pitää kuitenkin tärkeänä, että taksiliiketoiminnassa turvataan jatkossakin innovatiivisten ja dynaamista hinnoittelua mahdollistavien sovellusten käyttö taksimittarien lisäksi. Näillä on myös kilpailullisia vaikutuksia, sillä ne mahdollistavat yritysten erottautumisen palveluillaan.

Harmaan talouden torjuntaa vähentävän kenttävalvonnan mahdollistamiseksi Helsingin kaupunki kannattaa taksitunnuksen käyttöä. Taksitunnuksen pitäisi olla hyvin erottuva ja mahdollisesti siirrettävä.

Verohallinto on ehdottanut, että harmaan talouden torjumiseksi pitäisi harkita sitä, että taksiliikenneluvan edellytyksenä olisi rekisteröityminen kaupparekisteriin ja y-tunnuksen olemassaolo. Helsinki ei näe estettä sille, että asiaa selvitetään. Tähän liittyy Helsingissä sivutoimisen kevytyrittäjyyden kasvu viime vuosina ja se, että osa yrittäjistä ei ole rekisteröitynyt kaupparekisteriin.

Taksipalvelujen hinnoittelu

Kysymykset 28-35, arviot nykytilasta ja toimenpiteistä

Helsingin kaupunki ei ota kantaa yksityiskohtaisiin kysymyksiin hinnoittelusta. Helsingin kaupunki pitää kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että koska uudistus ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla hintoihin, on entistäkin tärkeämpää käyttäjien kannalta, että hinnoittelun perusteet ovat selvät ja asiakkaat ovat niistä tietoisia. Tähän pitää kiinnittää huomiota kenttävalvonnassa.

Taksipalvelujen laatu

Kysymykset 36-37, arviot nykytilasta

Vuonna 2019 tehdyssä Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin kyselyssä keskimäärin kahdeksan kymmenestä kuluttajasta tai erityisryhmiin kuuluvista oli tyytyväisiä taksipalvelujen laatuun. Tämä on Helsingin arvion mukaan varsin hyvä tulos. Sen sijaan huolestuttavaa on se, että tyytymättömiä oli eniten Uudellamaalla. Helsingin mukaan jatkokyselyissä pitäisi seurata tarkemmin, mille alueille tyytymättömyys Uudenmaan sisällä kohdentuu ja mihin asiaan tyytymättömyys liittyy.