Poikkeamispäätöshakemus, Kluuvi, kiinteistötunnus 91-432-1-23, Töölönlahdenkatu 1, Kaupunkiympäristön toimiala

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 4321 tonttia 23 (Töölönlahdenkatu 1) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10920 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelu

Rakennuspaikka

2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 4321 tontti 23 (Töölönlahdenkatu 1).

Hakemus

Hakija hakee lupaa rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 10920 siten, että katualueelle sijoitetaan luiskarakenne ja hissirakennus.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tavoitteena on rakentaa pyöräilijöille ja kävelijöille luiska tulevaan Kansalaistori - Kaisaniemi alikulkuyhteyteen rautatien alle. Luiskan jyrkkyydestä (9%) johtuen esteetöntä reittiä varten sijoitetaan luiskan eteläpuolelle hissirakennus (esteetön reitti edellytetään, kun jyrkkyys on yli 5%). Hissin mitoituksena on käytetty polkupyörän ja tavarapyörän mittoja. Hissirakennukseen integroidaan myös maanalaisia tiloja palveleva ilmanvaihtokuilu.

Rakennettava alikulkuyhteys liittyy pyöräilyn baana-verkkoon ja parantaa merkittävästi pyöräilyn ympärivuotisia edellytyksiä, kaupungin tavoitteita tukien.

Kaisaniemenpuistoon sijoittuvan alikulkuun liittyvän tasonvaihtorakenteen toteuttamiselle on myönnetty poikkeamislupa (Maankäyttöjohtaja 02/2.1.2020). Poikkeamisluvassa annetut jatkosuunnitteluohjeet on huomioitu suunnittelussa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, joilla on voimassa 27.2.2002 hyväksytty asemakaava nro 10920. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on katuaukio, jonka pinta on pääosin kivetty luonnonkivellä. Katuaukiolle saadaan myös sijoittaa istutuksia. Katuaukion itäisellä reunalla on ohjeellinen kaupunkikuvallisesta syistä avoimena pidettävä näkymälinja (ka).

Asemakaavassa osalla alueella on merkintä ma/l, maanalainen tila, johon saadaan sijoittaa maanalaisen liikennetunnelin rakenteita. Kortteli- ja puistoalueella sijaitsevalla ma/l –merkitylle alueelle ei saa rakentaa muita maanalaisia tiloja.

Alueella on merkintä ohjeellisesta pyöräilyn ja jalankulun alueesta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskusta-alueeksi C1, palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Keskustoja suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jalankulkijan mittakaavaan sekä jalankulku-, pyöräily-, pysäköinti-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen toimivuuteen.

Yleiskaavan 2016 mukaan alueella on ohjeellinen merkintä nopeasta pyöräliikenteen runkolinjasta.

Nykytilanteessa suunnittelualue on rakennusten väliin jäävä katuaukio, jonka kautta kulkee jalankulkuyhteys laiturialueelta Kansalaistorille ja Elielin aukion suuntaa. Aukion pohjoisosalla on viereisen kiinteistön kivijalkaravintolan kesäterassi sekä kaupunkipyöräasema. Alueen läpi kuljetaan Helsingin päärautatieasemalle ja laiturialueille, sillä paikka on työmatkalaisten jalankulkuliikenteen vilkas solmukohta. Alueelta aukeaa akselinäkymä Eduskuntatalon suuntaan. Alue muodostaa kaupunkikuvallisen portin Helsingin modernin uuden keskustan ydinalueelle. Sen lähiympäristössä on useita arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia, kuten keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Kiasma sekä Sanoma-talo, jotka kaikki sijaitsevat Kansalaistorin muodostaman julkisten rakennusten kokonaisuudessa. Alueelta on suora yhteys Baanalle Jätkäsaaren suuntaan.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 3.3.2020 alueelle uuden katusuunnitelman.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (3.3.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Väylävirastolta ja Senaatti-kiinteistöiltä.

Väylävirasto toteaa lausunnossaan (20.3.2020), että poikkeamisen kohteena oleva alue sijoittuu Helsingin päärautatieaseman laiturialueen länsipuolelle sen välittömään läheisyyteen. Alueen kautta kulkee nykyisin jalankulkijoiden esteetön kulkuyhteys aseman laiturialueelta Eero Erkon kadun ja Töölönlahdenkadun suuntaan. Poikkeamishakemuksessa alueelle on esitetty uutta jalankulku- ja pyörätunnelin sisäänkäyntiyhteyttä sekä hissirakennusta. Uusi jalankulku- ja pyörätunnelin sisäänkäyntiyhteys risteää tasossa laiturialueen esteettömän jalankulkuyhteyden kanssa.

Poikkeamishakemuksessa esitetyn jalankulku- ja pyörätunnelin sisäänkäyntiyhteyden jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sisäänkäynnin suuaukolle muodostuvasta jalankulku- ja pyöräväylien risteyskohdasta tulee turvallinen ja sujuva myös laiturialueelle kulkevien jalankulkijoiden kannalta (riittävät näkemät, pyöräilijöiden alhaiset ajonopeudet, selkeät väistämissäännöt jne.).

Hakijalle on toimitettu saapunut lausunto (sähköposti 7.4.2020).

Hakija ilmoittaa vastineessaan, että alikulun yhteyteen on suunniteltu katu- ja liikennejärjestelyt huolella. Järjestelyissä huolehditaan sujuvasta ja turvallisesta liikenteestä sekä pelastusreiteistä ja huoltoajosta. Nämä on ratkaistu katusuunnittelun yhteydessä.

Katusuunnitelmat ovat olleet jo nähtävillä. Katusuunnitelmat ovat olleet myös Väyävirastolla kommentoitavana.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska yhteyden rakentaminen liittyy pyöräilyn baana-verkkoon ja edistää ja parantaa merkittävästi pyöräilyn ympärivuotisia edellytyksiä kaupungin strategisia tavoitteita tukien. Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alueella on ohjeellinen merkintä nopeasta pyöräliikenteen runkolinjasta.

Hankkeen tavoitteena on tarjota suora ja sujuva yhteys Mannerheimintien ali tulevalta Länsibaanalta radan itäpuolelle Kaisaniemenpuistoon ja siitä edelleen itään sekä pohjoiseen. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistori-Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman 30.1.2019.

Asemakaavassa osalle aukiolle ulottuu merkintä ma/l, maanalainen tila, johon saa sijoittaa maanalaisen liikennetunnelin rakenteita. Asemapiirustuksen mukaan luiska sijoittuu osittain ma/l –merkityn osa-alueen päälle ja osittain sen eteläpuolelle. Luiskan rakentaminen ei ole este tunnelivarauksen toteutumiselle.

Koska alueen lähiympäristössä, Kansalaistorilla on useita arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia, kuten keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Kiasma sekä Sanoma-talo, edellytetään rakentamiselta korkeatasoista suunnittelua.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarpeellisen palvelutason säilyttäminen ja parantaminen sekä pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.