Vahingonkorvaus, esinevahinko, 14.12.2019, Koskela

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen rikkoutuneen matkapuhelimen korjauskustannuksesta.

Hakija (oppilaitoksen opettaja) on esittänyt Helsingin kaupungin kirjaamoon 18.2.2020 saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 218 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen rikkoutuneesta matkapuhelimesta. Hakijan matkapuhelin on rikkoutunut hakijan edustaman oppilaitoksen ja Helsingin kaupungin peruskoulun yhdessä toteuttamassa päätöstilaisuudessa kaupungin kulttuuritalon tiloissa joulukuussa 2019. Hakijan mukaan salin sermi alkoi laskeutua ja kaatoi kitarakoteloita sekä murskasi hakijan matkapuhelimen, jota hän joutui myös esityksen aikana käyttämään. Hakija on joutunut hankkimaan uuden matkapuhelimen ja korvausta haetaan uuden matkapuhelimen hankintaan tarkemmin eritellyn mukaisesti. Hakijan laaja kotivakuutus on korvannut hakemuksessa ilmoitetun euromääräisen summan vahingosta.

Peruskoulusta saadun selvityksen mukaan juhlassa oppilaat liikkuivat ohjelman edetessä pimeässä salissa luokittain salin sivuilta keskikäytävää pitkin näyttämölle. Salin seinustalla lattialla oli salin teknologiaa, mm. verhojen sulkeutumista säätelevä tabletti, jota ensiluokkalainen kulkiessaan ohi kosketti. Koulun opettaja ehti nähdä lapsen koskettavan tablettia, mutta ei pystynyt estämään hipaisua. Verhot sulkeutuivat ja kaatoivat kitarakotelot orkesteria johtavan hakijan matkapuhelimen päälle. Matkapuhelin suojalaseineen rikkoontui. Ensiluokkalainen ei aiheuttanut vahinkoa tarkoituksellisesti, eikä opettaja voinut kyseistä vahinkoa ennakoida tai estää.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Lähtökohtana on, että vahinkoa kärsineen tulee pystyä osoittamaan, että hänelle on syntynyt korvattavaksi vaatimansa vahinko työntekijän tai viranhaltijan tuottamuksellisen toiminnan seurauksena. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että syntynyt vahinko olisi aiheutunut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Siten kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa korvausvelvollinen vahingonkorvauslain nojalla.