Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 18.2.2020 § 113

HEL 2020-002311
More recent handlings
Case 20. / 153 §

Oikaisuvaatimus grillikatoksen rakentamista koskevasta kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 59-345-20-C, 18.2.2020 § 113

Environment and Permits Sub-committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden arkkitehdin tekemästä kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 18.2.2020 (§ 113), jolla on evätty hakemus rakentaa grillikatos kiinteistölle **********

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä, kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.

Päätöksen perustelut

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1995, jolloin alue kuului Sipooseen. Asemakaavan mukaan kiinteistön ********** varsinainen rakennusoikeus on 357 m². Lisäksi rakennuspaikalle on sallittua rakentaa erillisiä autotalli- ja talousrakennuksia yhteispinta-alaltaan enintään 100 m² yhtä asuntoa kohti. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, asemakaavassa ei mainita, että avonaiset katokset tai kevytrakenteiset vajat olisi vapautettu luvantarpeesta.

Rakennuspaikalle myönnettiin seuraavat kolme rakennuslupaa 5.12.2008, jolloin alue kuului vielä Sipooseen:

- § 569, lupa 348 m² suuruisen asuinrakennuksen rakentamiselle,

- § 570, lupa 100 m² suuruisen autotalli/varaston rakentamiselle sekä

- § 571, lupa 33 m² suuruisen autokatoksen rakentamiselle. Autokatoksen ei katsottu kuuluttavan rakennusoikeutta.

Alue liitettiin Helsinkiin 1.1.2009. Helsingin rakennuslautakunnan päätöksellä 27.8.2013 § 268 myönnettiin oikaisuvaatimuksen jälkeen lupa rakentaa edellä mainitun (§ 570) autotalli- ja varastorakennuksen jatkeeksi 17 m² suuruinen pyöräkatos. Katos tulkittiin vähäiseksi poikkeamaksi autotalli- ja talousrakennusten 100 m² yhteispinta-alasta. Samassa päätöksessä todettiin, että edellä mainittua (§ 571), 33 m² suuruista, kahdelta sivulta avointa autokatosta ei tule laskea autotalli- ja talousrakennusten yhteispinta-alaan. Näin ollen asemakaavassa sallittu 100 m² lisärakennusoikeus autotalli- ja varastorakennusten rakentamiselle on Sipoon päätöksellä (§ 570) käytetty ja Helsingin rakennuslautakunnan päätöksellä ylitetty 17 %:lla. 26 m² suuruisen grillikatoksen rakentaminen johtaisi siihen, että lisärakennusoikeus ylittyisi yhteensä 43 %:lla, minkä ei voida katsoa olevan vähäinen rakennusoikeuden ylitys.

Lupapäätöksissä mainittujen rakennusten lisäksi tontilla on hakijan ilmoituksen mukaan 4 m² suuruinen puuvaja ja 5 m² suuruinen puutarhavarasto. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 22 §:n mukaan asuinpientalotontilla ei tarvitse hakea lupaa korkeintaan 20 neliömetrin suuruisen piharakennelman rakentaminen. Tontilla saa olla kerrallaan vain yksi tämän määräyksen nojalla rakennettu piharakennelma.

Aiemmin mainitun, 33 m² suuruisen autokatoksen kuuluminen rakennusjärjestyksen 22 §:n soveltamisalaan on tulkinnanvaraista. Sitä ei ole rakennuslautakunnan päätöksen mukaisesti laskettu autotalli- ja varastorakennusten kerrosalaan, mutta sille on kuitenkin myönnetty rakennuslupa. Vaikka autokatos jätettäisiin rakennusjärjestyksen 22 §:n soveltamisalan ulkopuolelle, 26 m² suuruisen grillikatoksen rakentaminen aiheuttaisi sen, että säännöksessä sallittu piharakennelmien lukumäärä asuinpientalotontilla ylittyisi puuvajan ja puutarhavaraston vuoksi kahdella ja sallittu pinta-ala (20 m²) ylittyisi 15 m²:llä eli 75 %:lla. Näiden ei voida katsoa olevan vähäisiä poikkeamia rakennusjärjestyksen 22 §:stä.

Edellä kerrotuilla perusteilla kiinteistöllä ei voida katsoa olevan jäljellä rakennusoikeutta grillikatoksen rakentamiselle.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että asiassa olisi sovellettava Helsingin rakennusjärjestyksen sijasta Sipoon rakennusjärjestystä. Alueliitos, jolla oikaisuvaatimuksen alainen kiinteistö siirtyi Sipoosta Helsinkiin, tapahtui 1.1.2009. Helsingin nykyinen rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.9.2010. Rakennusjärjestys muutettiin tuolloin vastaamaan muuttunutta hallinnollista tilannetta silloisen kuntajakolain 31 §:n mukaisesti. Näin ollen oikaisuvaatimuksen alaisella kiinteistöllä on sovellettava voimassa olevaa Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä. Se, että Helsingin asukkaat olisivat rakennusjärjestyksen noudattamisen osalta eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, missä kaupunginosassa he asuvat, ei perustu lainsäädäntöön.

Asian tausta

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

********** on hakenut lupaa rakennuksesta irrallisen grillikatoksen (26 m²) rakentamiselle omakotitalon terassille osoitteessa ********** sijaitsevalle kiinteistölle ********** Kiinteistö on kaavatontti ********** Rakennusvalvontapalvelujen arkkitehti on päätöksellään 18.2.2020 (§ 113) evännyt haetun luvan, sillä tontilla on aiemmin myönnettyjen rakennuslupien mukaisesti jo ylitetty rakennusoikeutta, minkä lisäksi tontille on ilman lupamenettelyä rakennettu kaksi muuta rakennelmaa. Päätöksen perustelujen mukaan jo myönnettyjen ylitysten jälkeen tehtävät lisäylitykset eivät ole perusteltuja ja hyväksyttäviä.

Oikaisuvaatimus

********** on vaatinut oikaisua päätökseen. Hän vaatii ympäristö- ja lupajaoston kannanottoa evättyyn toimenpidelupaan sillä perusteella, että päätöksen perustelut ovat väärät, sekä myönteistä päätöstä toimenpidelupahakemukselle 59-345-20-C.

Oikaisuvaatimuksen mukaan evättyyn lupaan liittyy sama problematiikka, joka nostettiin esille jo rakennuslautakunnan käsitellessä oikaisuvaatimusasiaa vuonna 2013, eli Sipoon myöntämät rakennusluvat ja rakennuskäytännöt vs. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys.

********** mukaan Sipoon soveltamat rakennuskäytännöt ja alueen asemakaava eivät tuohon aikaan olleet niin tiukkoja kuin Helsingin. Asemakaava salli muun muassa rakennusten vapaan sijoittamisen tontille ja vapaan julkisivumateriaalin käytön, eivätkä avonaiset katokset ja kevytrakenteiset, korkeintaan 5 m² suuruisen rakennelman vaatineet rakennusoikeusneliöitä eikä niitä laskettu rakennusten yhteispinta-alaan. Nämä ovat olleen tärkeimmät tekijät, kun ********** aikanaan päätti ostaa tontin Sipoosta. Hänen mukaansa asiassa on kyse siitä, onko juridisesti oikein jälkikäteen muuttaa tai rajoittaa oikeuksia ja käytäntöjä, joita tontin ostohetkellä sovellettiin.

********** esittää myös, että aiemmin luvitettua autokatosta ei tule laskea mukaan yhteispinta-alaan, ja että olisi johdonmukaista, että sama linjaus koskisi kahta piharakennelmaa. Tällaiset rakennelmat eivät Sipoon aikana vaatineet rakennuslupaa tai rakennusoikeusneliöitä eikä niitä laskettu yhteispinta-alaan. Päätöksen perusteluja pidetään epäjohdonmukaisina ja väärinä huomioiden Sipoon myöntämät luvat ja noudattamat käytännöt sekä rakennuslautakunnan aikaisempi linjaus.

Lisäksi oikaisuvaatimuskirjelmässä todetaan, että rakennettavaksi esitetty grillikatos on varsin kevytrakenteinen rakennelma, jossa on kaksi avointa sivua ja kaksi rimoitettua sivua, jotka eivät ole umpinaisia. Lisäksi rakennelman päällä on valokate sadesuojaksi. Esitetty rakennelma olisi toimivampi ratkaisu kuin paikalla nyt olevat puuritilät.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 § ja 175 §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 22 §

Kuntajakolaki (kumottu) 19.12.1997/1196 31 §

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

This decision was published on 26.06.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös

Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista

Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • kunnan jäsen
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Close

Presenter information

yksikön päällikkö
Salla Mustonen

Ask for more info

Ulpu Juvalainen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26467

ulpu.juvalainen@hel.fi

Attachments

1. Sijaintikartta
2. Oikaisuvaatimuskirjelmä
3. Oikaisuvaatimuksen alainen päätös
4. Asemapiirros
5. Pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset
6. Kerrosalalaskelma
7. Rakennuslautakunnan päätös 27.8.2013
8. Sipoon kunnan myöntämät rakennusluvat
9. Asemakaava

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information, information that could compromise the protection of privacy or documents that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Processing of Personal Data in Social and Health Care 703/2023,  Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.