Ryhmäaloite / SDP, joukkoliikenteen käytön kasvattaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää aloitteen esityksiä hyvinä ja Helsingin kaupungin strategian 2017-2021 mukaisina. Mahdollisia kuntien rahoitusosuuksien lisäyksiä harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon koronaepidemian aiheuttama pääkaupunkiseudun kuntien poikkeuksellisesti tiukentunut rahoitustilanne.

Korona-epidemia heikentää arvioiden mukaan Helsingin taloutta tulonmenetyksinä ja menolisäyksinä pelkästään vuonna 2020 valtion kompensaatioidenkin jälkeenkin merkittävästi. Tämä tullee väistämättä vaikuttamaan kaupungin peruspalveluiden, kuten kasvatus- ja koulutuspalveluiden resursseihin. Saman aikaisesti poikkeustilanteesta palautuminen edellyttäisi lisäpanostuksia esimeriksi lasten ja nuorten erityiseen tukeen.

Lautakunnan näkemyksen mukaan nykyisessä koronaepidemian kiristämässä taloustilanteessa kaupungin tulisi ensi sijaisesti kohdentaa taloudellinen liikkumavara kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.

Sosiaali- ja terveystoimiala antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoman ja 11 muun valtuutetun joukkoliikenteen käytön kasvattamista koskevasta valtuustoaloitteesta:

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaikkein haavoittuvimpien ryhmien tarpeisiin ja palveluihin kiinnitetään erityistä huomioita. Helsingin Hyvinvointisuunnitelman 2019 – 2021 painopiste ”Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen” muodostaa Stadin ikäohjelman. Stadin ikäohjelma on kaupungin lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Stadin ikäohjelman tavoitteena on mm. turvata ikääntyneen väestön mahdollisuus hyvää arkeen ja liikkumiseen lähiympäristössä.

Julkisen liikenteen hinnoista ja alennuksista päättää Helsingin seudun liikenne (HSL). Aloitteessa mainitut pienituloiset seniorit ovat jo HSL:n alennuksen piirissä. Joukkoliikenteen alennukset tai joukkoliikenteen alennukset ilman aikarajauksia pienituloisille senioreille eivät ole sosiaali- ja terveystoimialan järjestämisvastuuseen kuuluvaa toimeentulotukilain 1 §:n mukaista korvausta, sosiaalihuoltolain (1301/2014) 23 §:n tai vammaispalvelulain (380/1987) 8 §:n 2 momentin mukaista kuljetustukea.

Toimeentulotukena myönnettävä HSL:n matkalippu

Toimeentulotukilain 1 §:n mukaan toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Pienituloiset helsinkiläiset voivat saada tukea paikallisliikenteen matkakuluihin Kelan myöntämän perustoimeentulotuen yhteydessä tietyin edellytyksin ja perustein. Toimeentulotukilain 7 a §:n mukaan paikallisliikenteen matkakulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Vuonna 2019 perustoimeentulotukea saavia talouksia oli Helsingissä 44 994 ja niissä henkilöitä 66 859.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tukee pienituloisia helsinkiläisiä myöntämällä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea toimeentulotukilain mukaisesti. Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteisiin ei kuulu tuen myöntäminen automaattisesti kaikille pienituloisille helsinkiläisille, vaan tuen myöntäminen perustuu aina sosiaalialan ammattilaisen yksilökohtaiseen harkintaan ja arvioon asiakkaan tilanteesta.

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimiala tuki pienituloisia helsinkiläisiä myöntämällä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea paikallisliikenteen matkakuluihin yhteensä vähintään noin 826 500 euroa, mikä oli noin 7 prosenttia kaikesta vuonna 2019 myönnetystä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuen pysyväisohjeessa sanotaan muun muassa, että tukea matkoihin voidaan myöntää, kun katsotaan osallistumisen tiettyyn ryhmätoimintaan tukevan asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja osallisuutta.

Paikallisliikenteen matkakuluihin myönnetyn täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrä on todellisuudessa edellä mainittua suurempi. Myönnetyn tuen määrää ei pystytä järjestelmässä seuraamaan tarkasti ja erittelemään muista matkakuluista silloin, kun paikallisliikenteen matkakuluihin myönnetty tuki on maksettu suoraan asiakkaan tilille.

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveystoimiala tuki ikääntyneitä pienituloisia helsinkiläisiä joukkoliikenteen käytössä myöntämällä HSL:n matkalippuihin täydentävää toimeentulotukea noin 10 983 euroa 68:lle yli 65-vuotiaille henkilölle ja ehkäisevää toimeentulotukea noin 6592 euroa 47:lle yli 65-vuotiaille henkilölle.

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävä liikkumisen tuki on kuljetuspalvelua ja se on osa itsenäisen asumisen tukemista. Se on tarkoitettu pääasiassa ikääntyneille henkilöille, joilla toimintakyvyn heikkeneminen estää julkisten joukkoliikennevälineiden käytön yksin tai saattajan kanssa. Tuki on tulo- ja varallisuussidonnainen ja harkinnanvarainen etuus.

Vuonna 2019 sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea sai 2830 asiakasta. Sosiaali- ja terveystoimiala käytti vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen 1,94 miljoonaa euroa.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolle julkisten joukkoliikennevälineiden käyttö tuottaa vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vuonna 2019 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita (kaikki ikäluokat) oli 10881.

Stadin ikäohjelman tavoitteet ja joukkoliikenteen käytön tukeminen

Stadin ikäohjelman tavoitteena on tukea iäkkäiden toimintakykyä niin, että kotona asuminen on mahdollista. Julkisten liikennevälineiden käytön tukeminen edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkua kodin ulkopuolella. Ehdotettu HSL-lipun klo 9-14 aikarajauksesta luopuminen ja alennuksen myöntäminen kokoaikaisesti lisäisi ikääntyneiden taloudellisia mahdollisuuksia osallistua muun muassa seniorikeskusten harrastus-, kulttuuri- ja liikuntaryhmiin, kiireettömään ruokailuun palvelukeskuksessa ja erilaisiin asiointikäynteihin.

Sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan toimintarajoitteet huomioiva ja mahdollisimman esteetön joukkoliikenne ei ole pelkästään ikääntyvien kaupunkilaisten, vaan kaikkien helsinkiläisten etu. Sosiaali- ja terveystoimi kannattaa Helsingin pyrkimyksiä joukkoliikenteen kehittämiseen ja käytön lisäämiseen. Joukkoliikenteen tulisi olla kaupunkilaisten käytettävissä niin, että mahdollisimman harva tarvitsisi liikkumiseensa toimeentulotukea tai erityisjärjestelyjä, kuten sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Liikkumisen tukeminen mahdollistaa pienituloisten senioreiden asiointia ja osallistumista harrastus- ja kulttuuritoimintaan oman asuinalueensa ulkopuolella.

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimialalta lausuntoa kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoman ja 11 muun valtuutetun tekemään joukkoliikenteen käytön kasvattamista koskevaan valtuustoaloitteeseen 7.8.2020 mennessä. Lausuntoa on pyydetty myös liikenneliikelaitokselta (HKL), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä kaupunkiympäristön toimialalta.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

HSL on laskenut, että käynnissä olevista suurista joukkoliikenteen investointihankkeista Raide-Jokeri, Laajasalon raitiotiet ja Kivenlahden metro aiheuttavat lipunhintoihin yhteensä noin 18 %:n korotustarpeen, mikäli lippujen subventioaste on nykyinen 50 % ja HSL:n infrakorvauksista katetaan puolet lipputuloilla. Joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantaminen tulee vaatimaan myös tulevaisuudessa merkittäviä investointeja.

Helsingin kaupunginhallitus totesi 16.9.2019 lausunnossaan HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2020-2022 seuraavaa: ”Periaate, jossa joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen investointikustannuksia kierrätetään HSL:n infrakorvausten kautta, tarjoaa mahdollisuuden kehittää kokonaisvaltaisesti seudun joukkoliikennejärjestelmää. Lippujen hintojen voimakas nostaminen infrakustannuksista johtuvien investointien kattamiseksi ei ole kestävä ratkaisu, kun seutu kasvaa vauhdilla. Subventioasteen voisi ajoittain määritellä erikseen hankekohtaisesti, jolloin kuntaosuuksien yhteenlaskettu osuus voi olla tilapäisesti yli puolet HSL:n tuloista. Tämä on perusteltua myös siksi, että infrainvestoinnit vaikuttavat myönteisesti kuntien maankäytön kehittämiseen.”

HSL:n nykyinen tariffijärjestelmä perustuu kaikkien jäsenkuntien kesken yhtenäisiin lippujen hintoihin ja kustannusten jaon periaatteisiin. Näin ollen yksittäinen kaupunki ei voi omalla päätöksellään kasvattaa subvention osuutta HSL:n kustannusten kattamisessa ja siten vaikuttaa omien kuntalaisten lippujen hintoihin. Kuntaosuuksien kasvattamisen tulee tapahtua kaikkien kuntien yhteisellä päätöksellä.

Ryhmäaloitteen tekemisen jälkeen alkaneen koronapandemian takia talouden näkymät ovat muutamassa viikossa heikentyneet olennaisesti. HSL:n joukkoliikenteen rahoitustilanne on muuttunut ainakin väliaikaisesti hyvin voimakkaasti, kun matkustajamäärä ja sen myötä lipputulot ovat pienentyneet yli 70 %:lla. HSL:n vuosibudjetti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta puolet koostuu normaalioloissa lipputuloista ja puolet jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista. Pandemian jatkuessa syksylle saakka voivat lipputulot jäädä jopa 250 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi.

Tarve talouden tasapainottamiseen tulee vaikuttamaan useita vuosia sekä HSL:n että kaupungin toimintaan ja taloussuunnitteluun. Tulevien vuosien talouteen liittyy nyt paljon epävarmuutta. Joukkoliikenteen käyttäjien luottamus pitäisi pystyä palauttamaan ja siten välttämään kulkutapaosuuden merkittävä lasku. Joukkoliikenteen käyttöön liittyy hinnoittelun lisäksi myös palvelutaso siten, että sen heikentyessä myös käyttö voi vähentyä. Lipputulojen ohjausvaikutuksesta HSL:n talouden ja toiminnan suunnittelussa ei ole tarkoituksenmukaista täysin luopua. Tarvittavat talouden sopeutustoimet tulisi osata kohdistaa siten, että lipunhinnat, palvelutaso ja kuntakohtaisten maksuosuuksien taso saataisiin pidettyä kohtuullisessa tasapainossa. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa koronapandemian vuoksi ei ole edellytyksiä edistää joukkoliikenteen matkustajille maksutonta kokeilukautta. Joukkoliikenteen maksuttomuus on myös taloudellisesti ristiriidassa sen kanssa, että samalla halutaan kehittää kasvavan seudun joukkoliikennetarjonnan palvelutasoa.

Kaupunkiympäristölautakunta ehdottaa, että Helsingin kaupunginhallituksen aiemman linjauksen mukaisesti HSL selvittää yhteistyössä kuntien kanssa, mitkä ovat mahdollisuudet ja millä tavalla voitaisiin tilapäisesti kasvattaa kuntaosuuksien määrää siten, että ne muodostaisivat yli puolet HSL:n tuloista, kun yksittäisten isojen joukkoliikenneinvestointien infrakorvaukset aiheuttavat painetta lipunhintojen korotuksille. Tulevaisuudessa korotetulla kuntaosuudella voitaisiin pitää joukkoliikenteen lippujen hintataso kohtuullisena joukkoliikenteen investointeja poistettaessa. Kuntaosuuksien kasvattaminen on myös yksi kolmesta keinosta talouden tasapainottamiseen koronan aiheuttamassa talouskriisissä.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan kuudennen esityksen kokouksen viidentenä asiana.