Oikaisuvaatimus, toimenpidelupa, päätös 27.2.2020 § 131, lupatunnus 91-13-449-27-C, Runeberginkatu 30, Asunto-osakeyhtiö Runeberginkatu 30

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä Asunto-osakeyhtiö Runeberginkatu 30:n oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen viranhaltijan kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 27.2.2020 § 131, lupatunnus 13-0272-20-C.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Asunto-osakeyhtiö Runeberginkatu 30 on hakenut toimenpidelupaa 13-0272-20-C Runeberginkadun ja Museokadun puoleisten asuinkerrosten ikkunoiden sekä yksittäisen ensimmäisen kerroksen ikkunan uusimiselle puu-alumiinisiksi. Ikkunoiden karmi- ja puitejaot, mitoitus, profilointi sekä asennusdetaljit tulisivat olemaan rakennuksen alkuperäisten puuikkunoiden mukaiset. Lisäksi on haettu lupaa julkisivujen rappauksen korjaamiselle ja maalaamiselle.

Kaupunginmuseo, asemakaavoitus ja kaupunkikuvatyöryhmä eivät ole lausunnoissaan puoltaneet hakemusta.

Rakennusvalvontapalvelujen viranhaltija on 27.2.2020 § 131 evännyt haetun luvan ikkunoiden uusimisen osalta ja myöntänyt luvan julkisivujen rappauksen korjaamisen ja maalaamisen osalta.

Oikaisuvaatimus

Asunto-osakeyhtiö Runeberginkatu 30 on hakenut päätökseen oikaisua vaatien, että asunto-osakeyhtiölle tulee myöntää haettu lupa kadunpuoleisten asuinhuoneistojen ikkunoiden uusimiseen puu-alumiini -rakenteisiksi.

Asunto-osakeyhtiön vaatimus on voimassa olevan kaavan mukainen. Rakennusta koskee suojelumääräys So, jonka mukaan kyseessä on "tontti, jolla oleva rakennus on historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä." Suojelumääräys ei sisällä mitään enempää eikä tarkentavia määräyksiä esimerkiksi julkisivun tyylin muuttamisesta. Kyse on suojelumääräyksen tulkinnasta. Asemakaavan suojelumääräykset saattavat olla vanhentuneita, mutta ratkaisu on tehtävä voimassaolevien määräysten perusteella.

On kohtuutonta, että kiinteistön kunnossapitomahdollisuutta rajataan puumateriaaliin tämän kiinteistön kohdalla, kun suuri osa Etu-Töölön 2000-luvulla uusituista ikkunoista on toteutettu puu-alumiinirakenteisina. Myös Sonckin korttelissa on puu-alumiini-ikkunoita sekä Museokadun että Etelä-Hesperian kadun julkisivuissa. Kielteisessä luparatkaisussa esitetyt perustelut kohdistuvat yksinomaan puumateriaaliin vaikka materiaalivaatimuksen tueksi ei ole osoitettavissa kuva-, havainto- tai muutakaan aineistoa, joka osoittaisi vaatimuksen perustelut oikeaksi.

Uusittavat ikkunat on suunniteltu siten, että ne ovat detaljeiltaan mahdollisimman saman näköiset kuin 1920-luvun klassismia edustavat ikkunat ovat olleet. Ulkopuolen alumiiniprofiilit tippa- ja kittilistoineen on muotoiltu mahdollisimman lähelle alkuperäisiä ikkunoita niin muodoiltaan kuin mitoituksiltaan. Ikkunoiden karmien asennusliitos suoritetaan rappaamalla alkuperäisen asennustavan mukaisesti, jolloin erillistä asennuslistaa ei tarvita.

Olemme uusineet pihajulkisivun ikkunat puu-alumiinirakenteisina aiemmin myönnetyn luvan mukaisesti (liite 2) ja asukkaat ovat olleet ratkaisuun erittäin tyytyväisiä.

Koska taloyhtiössä edellytetään osakkaiden tasavertaista kohtelua, pidämme ongelmallisena, mikäli taloyhtiömme velvoitettaisiin laittamaan katujulkisivun puolelle eri materiaalia olevat ikkunat, joiden yhtiö ei voi taata olevan ominaisuuksiltaan yhtä hyviä. Asukkaita erityisesti kuormittava kunnossapito-ongelma on nimenomaan talon Runeberginkadun ja Museokadun puoleinen, etelään päin suuntautuva julkisivu, jossa sateen, tuulen ja auringon rasittamia puuikkunoita joudutaan huoltomaalaamaan ja kunnostamaan 3-4 vuoden välein vilkasliikenteisen kadun varrella. Raitiovaunujen ja muun liikenteen melun vuoksi asukkaat hyötyvät hyvin ääntä eristävistä ikkunoista erityisesti tässä osassa taloa.

Julkisivun alimmat ikkunat sijaitsevat katupinnasta mitattuna 4,7 m korkeudella (liite 4), jolloin ikkunapuitteiden maalipinnan alla olevaa materiaalia on katutasosta katsoen mahdotonta erottaa. Korttelimme asukkaat ovat käytännössä tutustuneet Runeberginkatu 30:n ja 32:n pihajulkisivun eri materiaaleilla toteutettuihin ikkunoihin ja ovat todenneet, että puitteiden materiaalipinta on vähintään yhtä laadukas talossamme valitulla tavalla toteutettuna (liitteet 2 ja 3)

Asunto-osakeyhtiö esittää, että asiassa järjestetään katselmus, jonka yhteydessä jaoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua pihanpuolelle asennettuihin ikkunoihin.

Asiassa saadut selvitykset ja sovellettavat oikeusohjeet

Alueella on voimassa vuonna 1977 voimaan tullut asemakaava nro 7457, jossa rakennuspaikka sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialueelle. Tontti on asemakaavassa merkitty suojelumerkinnällä So: Tontti, jolla oleva rakennus on historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Helsingin Yleiskaava 2016:n Kulttuuriympäristöt-teemakartassa Etu-Töölö on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan aluetta tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 § 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:n mukaan rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon sen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen tai historiallinen arvo vähenee. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museoviranomaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Rakennuspaikka sijaitsee Etu-Töölön kaupunginosassa, jota koskevat korjaustapaohjeet on hyväksytty Helsingin rakennuslautakunnassa 21.12.2010. Korjaustapaohjeessa todetaan muun ohella seuraavaa:

"Huolella ja laadukkaasta puuaineksesta valmistettuja vanhoja ikkunoita tulee huoltaa säännöllisesti ja korjata niiden vauriot ajoissa. Vanhat puuikkunat tulee ensisijaisesti säilyttää. Rakennuksen ominaispiirteiden kannalta keskeisiä asioita ovat ikkunoiden alkuperäinen materiaali, ikkunan asennustapa, karmi- ja puitejako, valoaukkojen ja puitteiden mitat ja liitokset, helotus sekä lasitustapa. Ikkunoiden väri määräytyy rakentamisajankohdan ja alkuperäisen värin perusteella. Ikkunoita uusittaessa tulee selvittää alkuperäisten ikkunoiden malli karmi- ja puitejakoineen sekä alkuperäinen väri. Ikkunoiden uusiminen kannattaa rajoittaa vain niihin julkisivuihin tai julkisivun osiin, joissa se on teknisistä syistä välttämätöntä. Uusien ikkunoiden yksityiskohdat tulee suunnitella huolellisesti tavoitteena ikkunoiden alkuperäinen malli ja materiaali. Uusittavien ikkunoiden ulkonäön, materiaalin, mitoituksen ja yksityiskohtien suunnittelusta tulee tarvittaessa neuvotella rakennusvalvontaviranomaisten kanssa ja selvittää mahdollisen toimenpideluvan tarve. Uusittavasta ikkunasta on syytä tehdä malli-ikkuna-asennus. Malli-ikkuna kannattaa hyväksyttää kaupunginmuseossa ja rakennusvalvontavirastossa. Mikäli ikkunat on jossain vaiheessa uusittu, tulee harkita uusien ikkunoiden palauttamista alkuperäisen mallin ja materiaalin mukaiseksi."

Etu-Töölössä on laaja kirjo eri aikoina uusittuja ikkunoita, myös alueelle vieraita puu-alumiini-ikkunoita. Joissakin kohteissa on ehditty uusia ikkunoita ainakin kahdesti. Kömpelöiden yksityiskohtien ja alkuperäiselle rakentamistavalle vieraiden asennustapojen ja materiaalienvaikutus on julkisivun ja kaupunkikuvan kannalta tuhoisa ja vähentää rakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi huoltovapaiksi mainostetut ikkunat saattavat osoittautua korjauskelvottomiksi."

Asunto-osakeyhtiö Runeberginkatu 30:n aiempien lupahakemusten yhteydessä annetut kaupunkikuvaneuvottelukunnan (5.2.2014) ja kaupunginmuseon (26.3.2014) lausunnot olivat kielteisiä puualumiini-ikkunoiden suhteen. Myös tämän lupahakemuksen yhteydessä annetut lausunnot ovat kielteisiä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut rakennusvalvontaan lausuntonsa oikaisuvaatimuksen johdosta. Lausunnossa on todettu, että ELY-keskuksen näkemyksen mukaan puualumiini-ikkunat ovat vieraat arkkitehtuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävälle rakennukselle, kuten liiteaineistona toimitetuissa lausunnoissa on perustellusti todettu. Esimerkiksi detaljoinnin osalta ei päästä samaan lopputulokseen kuin puuikkunoiden kanssa päästäisiin. Voimassa oleva asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut ja suojelukysymys tulisikin ratkaista asemakaavan muutoksella.

Asunto-osakeyhtiö on hakenut lupaa puu-ikkunoiden muuttamiseksi puu-alumiini-ikkunoiksi viimeksi vuonna 2016. Tuolloin lupa on myönnetty pihan puoleisten ikkunoiden vaihtamiselle ja evätty niiltä osin, kuin lupaa on haettu katujulkisivun puoleisten ikkunoiden vaihtamiseksi puu-alumiini-ikkunoiksi.

Päätöksen perustelut

Asiassa on kyse nykyisten puuikkunoiden korvaamisesta puu-alumiini-ikkunoilla asuinkerrostalon kadunpuoleisten julkisivujen puolella tontilla 91-13-449-27 osoitteessa Runeberginkatu 30.

Tontilla voimassa olevan asemakaavan nro 7457 mukaan kyseessä on tontti, jolla oleva rakennus on historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Runeberginkatu 30 on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, joka sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla. Rakennus on osa Etu-Töölön niin kutsuttua Sonckin suurkorttelia, joka on harvinainen ja yhtenäinen kokonaisuus ja jonka aikakauden rakentamisessa tavoiteltiin yhtenäistä kaupunkikuvaa. Julkisivujen tärkeä jäsentävä tekijä ovat ikkuna-aukotus rakenteineen ja alkuperäisine materiaaleineen.

Saman korttelin osoitteessa Museokatu 29 sijaitsevan kiinteistön puuikkunat on vaihdettu puualumiinisiksi, mutta aiemmin tapahtuneeseen kadunpuoleisten ikkunoiden vaihtoon ei rakennusvalvontaviraston arkiston mukaan ole haettu lupaa. Tapahtunutta virhettä ei voida pitää syynä sallia puualumiini-ikkunat korttelin muissa rakennuksissa.

Ympäristön monissa kiinteistöissä ikkunat on uusittu alkuperäisen mallisina puuikkunoina ja päästy onnistuneeseen lopputulokseen sekä visuaalisesti että lämmön- ja ääneneristyksen parantamisen kannalta. Esimerkiksi Runeberginkatu 32 kiinteistössä, jonka kanssa Runeberginkatu 30 muodostaa lähes saumattoman julkisivurintaman Runeberginkadun suuntaan, on toteutettu puurakenteinen uusi aikakauteen sopiva ikkuna.

Oikeuskäytännössä on painotettu alkuperäisen materiaalin säilyttämisen merkitystä ikkunoiden uusimisessa. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä 2011:83 on ollut kyse suojellun rakennuksen kadunpuoleisten ikkunoiden uusimisesta siten, että ulkopuoliset puurakenteiset ikkunapuitteet korvattaisiin alumiinirakenteisilla ikkunapuitteilla alkuperäistä tyyliä mukaillen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että rakennukseen suunnitellut alumiinirakenteiset ikkunat eroaisivat ulkoapäin rakenteeltaan ja materiaalinsa vuoksi myös ulkonäöltään alkuperäisistä ikkunoista, jotka ovat olennainen osa rakennuksen julkisivua. Suunniteltu muutostyö muuttaisi rakennuksen julkisivun ilmettä siten, että muutostyö olisi asemakaavan suojelumääräyksen vastainen.

Vaikka edellä mainittu rakennus oli nyt käsillä olevasta tapauksesta poiketen suojeltu merkinnällä sr-4 (Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Rakennusalalla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. --), on korkein hallinto-oikeus perusteluissaan nimenomaan painottanut sitä, että rakennusmateriaalit ja julkisivun yksityiskohdat ovat oleellinen osa suojeltavan rakennuksen arkkitehtuuria ja suojeltavaa kokonaisuutta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan suojelumääräyksen tarkoitus huomioon ottaen alkuperäisten rakenneosien kunnostamista tai saatavilla olevien, rakennusajalle tyypillisten materiaalien käyttämistä uusien ikkunoiden valmistamisessa on pidettävä ensisijaisena muutostyön toteuttamistapana.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella puuikkunoiden korvaaminen puu-alumiini-ikkunoilla muuttaisi rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja koko alueen ilmettä, etenkin kun otetaan huomioon rakennuksen keskeinen sijainti kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävällä alueella. Muutos vaikuttaisi rakennukseen ja sen ilmeeseen siten, että sen arkkitehtoniset ominaispiirteet muuttuisivat. Ratkaisu johtaisi tyylillisesti alkuperäisestä ratkaisusta poikkeavaan lopputulokseen ja turmelisi sekä historiallisesti että rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen ominaispiirteitä. Toimenpide olisi sen vuoksi asemakaavan, maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusjärjestyksen vastainen.

Edellä esitetyn perusteella oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla annettua päätöstä tulisi muuttaa. Oikaisuvaatimus hylätään.