Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen, Pelastuslaitos, Palomestari

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätöksen lainmukaisuus

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 § mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.

Hallintolaki on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki, jolla edistetään ja toteutetaan hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen lainmukaisuutta on tarkasteltava ensisijaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun erityislain perusteella. Päätös on lainmukainen, kun kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 §:n edellytykset täyttyvät eikä asiassa ole toimittu hallintolain yleisten oikeusperiaatteiden vastaisesti.

Pelastuskomentaja on asiassa toimivaltainen viranhaltija. Asianomaista on kuultu ennen päätöstä. Virantoimitusvelvollisuuden muuttamiselle on ollut perusteltu syy. Asia on siten ratkaistu kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukaisin perustein.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella ratkaisua olisi pidettävä hallintolain 6 §:n tai 45 §:n mukaisten hallinnollista päätöksentekoa koskevien periaatteiden vastaisena. Ratkaisu ei ole epätarkoituksenmukainen tai suhteeton.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 3 momentin työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Asiassa ole ilmennyt tai esitetty seikkoja, jonka perusteella päätöstä olisi pidettävä kyseisen tasapuolisuusperiaatteen vastaisena.

Pelastuskomentajan päätös on lainmukainen ja tehty oikeassa järjestyksessä.

Perusteltu syy

Tehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen

Virkamiehen on hoidettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 § 1 momentti ja hallintolaki 23 § 1 momentti). Tästä virkamiehen työntekovelvollisuudesta käytetään yleisesti nimitystä virantoimitusvelvollisuus. Asianmukaisuus tarkoittaa tehtävien hoitamista mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti (Virkamiesoikeuden perusteet, Seppo Koskinen – Heikki Kulla 2019). Asian joutuisa käsittely on virkamiehen virkavelvollisuus. Virkamies ei voi perusteettomasti lykätä tehtäviään myöhemmin suoritettavaksi saatikka laiminlyödä niitä.

Työsuhteesta poiketen virkasuhde ei ole sopimussuhde, joten viranhaltijan tehtävistä ei sovita, vaan niistä päättäminen kuuluu työnantajan päätösvaltaan. Viranhaltijan on noudatettava työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluu tyypillisesti oikeus määrätä, miten, missä ja milloin työtä tehdään, sekä oikeus työnteon ja työtulosten laadun valvontaan (s. 40, Hallituksen esitys laiksi kunnallisesta viranhaltijasta HE 196/2002).

Kuulemistilaisuudessa 30.4.2020 asianomainen on kertonut ymmärtävänsä, että viime kädessä esihenkilö asettaa työnjohto-oikeuden perusteella tavoitteet, mittarit ja seuraa työajan käyttöä. Asianomainen kuitenkin kertoi, että hän ei ole voinut sitoutua hänelle asetettuihin konkreettisiin tavoitteisiin, koska asiakkailta tulee koko ajan jotain, mihin on pakko reagoida.

Kuulemistilaisuuden perusteella on ilmeistä, että asianomaisen ja esihenkilöiden käsitykset viranhaltijan velvoitteesta noudattaa työnjohdollisia määräyksiä ovat erilaisia. On työnantajan direktio-oikeuden piirissä priorisoida työn tekemistä. Viranhaltijalla on lisäksi hänen vastuulleen annettujen tehtävien käsittelyvelvollisuus (Hallintolaki 23 §). Tämän velvoitteen voi katsoa ulottuvan myös yleisemmin viran tehtävien hoitamisen joutuisuusvaatimukseen (laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 § 1 momentti).

Virantoimitusvelvollisuuden muutos voi koskea viranhaltijan tehtävien lisäämistä, vähentämistä tai virantoimituspaikan muuttamista. Työnantajalla on oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin sillä olisi oikeus pelkästään normaalin työoikeudellisen direktio-oikeuden perusteella. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 §:n lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Pelastuslaitoksen on julkisyhteisönä voitava kaikissa tilanteissa turvata sille kuuluvien tehtävien, tässä tapauksessa asiantuntijatehtävien, tarkoituksenmukainen ja tehokas hoitaminen. Perusteltu syy arvioidaan tapauskohtaisesti pelastuslaitoksen hallinnon kannalta (s. 45, HE 196/2002).

Pelastuslaitoksessa on sen palvelutuotantoon liittyen kymmenittäin erilaisia toimintoja, joiden suunnittelu ja valmistelu on virkamääräyksin annettu yksittäisten viranhaltijoiden vastuulle. Tehtävien vaativuus, tärkeysjärjestys ja toteutusaikataulu on arvioitu työnantajan ja toiminnan suunnittelusta vastaavien päälliköiden toimesta huomioiden pelastuslaitoksen käytettävissä olevat asiantuntijaresurssit.

Palomestareiden tehtävät arvioitiin, kuvattiin ja määriteltiin uudella tavalla ja niihin tehtiin resurssimitoitukset vuonna 2017 (Pelastuskomentajan päätöksessä on tältä osin vuosilukuvirhe 2019). Asianomaiselle määrätyt tehtävät kuuluvat toiminnanohjauksessa palo- ja pelastustoiminnan toimintokoriin, johon on määrätty noin viisi palomestaritasoista asiantuntijaa. Yhteistoimintamuistiossa 28.6.2017 on kirjattu palo- ja pelastustoiminnan asiantuntijatehtävien sisällöstä seuraavaa:

”Tehtävään kuuluu asiantuntijuus oman toimintokorin sisällöissä. Asiantuntija osallistuu korin asiantuntijatyöhön tiiminvetäjän ohjauksen ja priorisoinnin mukaisesti. Tehtäviin kuuluu muun muassa toimintamallien kehittäminen, ohjeiden valmistelu sekä niiden kouluttamisen suunnittelu ja toteutus, kalustollinen kehittäminen sekä hankintojen valmistelu ja suunnittelu, pelastustoiminnan laadunvalvonta ja seuranta (PRONTO), oman osaamisen ylläpito. Tehtävä sisältää myös OE-työtä ja mahdollisesti osallistumista talon ulkopuolisiin hankkeisiin pelastuslaitoksen edustajana oman toimintokorin sisältöjen osalta.”

Samana vuonna palomestareille laadittiin yhteistyössä Psyconin kanssa soveltuvuusarviointimenettely, jossa kuvattiin eri palomestaritehtävissä vaadittavat kompetenssit ja niiden tasot. Kaikki palomestarit testattiin Psyconin toimesta syksyllä 2017. Testaustulokset antoivat työnantajalle lisätietoa siitä, ovatko kunkin palomestarin kompetenssit parhaiten soveltuvia palomestarin perustehtävään, asiantuntijatehtävään tai tiiminvetäjän tehtävään.

Yhteistoimintatilaisuudessa 15.9.2017 todettiin, että kaikki palomestaritehtävät laitetaan sisäiseen hakuun. Tarkoitus oli, että jokainen hakee vähintään kahta eri tehtävää omassa mielijärjestyksessä. Muistion liitteessä todetaan, että palomestari-asiantuntijan tehtävässä edellytetään hyvää kirjallista tuotoskykyä ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn osana suurempaa kokonaisuutta ja että tehtäviin kuuluu toimintamallien kehittämistä, ohjeiden laatimista, kouluttamisen suunnittelua ja toteutusta, kaluston kehittämistä, hankintojen valmistelua ja suunnittelua. Tehtävän työaikaan kuuluu lisäksi operatiivista päivystystä saman verran kuin muissa palomestaritehtävissä ja tehtävä voi lisäksi sisältää onnettomuuksien ehkäisytyötä ja mahdollisesti osallistumista talon ulkopuolisiin hankkeisiin pelastuslaitoksen edustajana omalla vastuualueellaan.

Pelastuslaitoksen toiminnan tehokas ja tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, että viranhaltijoiden kompetenssi ja kunkin tehtävän vaativuus kohtaavat. Hakemuksensa, työhistoriansa ja soveltuvuusarvion perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä määrättiin asiantuntija-palomestarin tehtävään palo- ja pelastustoimintoon. Viimeisen vuoden kuluessa ilmenneet seikat osoittavat, että työnantaja on tehnyt virhearvion sijoittaessaan asianomaisen palomestari-asiantuntijan tehtävään. Asianomaisen työn tulokset eivät ole vastanneet tehtävälle asetettuja ja palomestareiden yhteistoimintamenettelyn perusteella palomestareiden tiedossa olleita vaatimuksia asiantuntijatehtävissä. Tehtävän vaativuuden ja asianomaisen kompetenssin välillä on ristiriita. Näin ollen työnantajalla on ollut perusteltu syy järjestellä palomestareiden tehtäviä niiden asianmukaisesti suorittamiseksi, muuttaa oikaisuvaatimuksen tekijän virantoimitusvelvollisuutta ja järjestellä tämän vastuulla olleet asiantuntijatehtävät muutoin hoidettavaksi.

Resurssien riittävyys

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että asianomaisen vastuulla olleet asiantuntijatehtävät on puutteellisesti resursoitu ja että tämä on toistuvasti tuotu työnantajan tietoon. Siitä huolimatta työnantaja ei ole antanut lisää resursseja. Asianomainen on selvittänyt tehtävänsä laajuutta kuulemistilaisuudessa 30.4.2020 sekä kuulemistilaisuutta varten laatimassaan kirjallisessa selvityksessä 28.4.2020.

23.4.2019 on pidetty työnjohdollinen kokous, jossa asianomaisen lisäksi ovat olleet läsnä työnantajan edustajat,

**********

Kokouksen seurauksena asianomainen on työnantajan edustajien ohjaustoimien jälkeen ja kehotuksesta laatinut 3.5.2019 (Pelastuskomentajan päätöksessä on tältä osin kirjoitusvirhe 5.3.2019.) päivätyn kvartaalitasoisen yleisluontoisen työsuunnitelman sammutusvesiasioista. Tämän jälkeen hän ei ole toimittanut esihenkilöille mitään tarkennettua suunnitelmaa tai dokumentaatiota työn etenemisestä, mikä on todettu myös kuulemistilaisuudessa.

Asianomaisen asiantuntijatehtävän etenemistä on käsitelty useassa työnjohdollisessa kokouksessa esihenkilöiden kanssa. Lähiesihenkilöinä toimineilla on itsellä kokemusta palomestari-asiantuntijatehtävistä ja toiminnosta vastaavan pelastuspäällikön johdettavana on useita palomestari-asiantuntijoita. Esihenkilöillä on erittäin hyvä kuva palomestari-asiantuntijoiden tehtävien mitoituksesta, laajuudesta ja vaativuudesta. Tehtävää on käsitelty myös pelastusjohtajan kanssa palavereissa 23.4.2019, 3.5.2019, 19.6.2019 ja 9.10.2019.

Asianomainen vetoaa oikaisuvaatimuksessa useisiin tehtäviin, jotka ovat olleet hänellä asiantuntijatehtävän ohella tai siihen liittyen.

On huomattava, että palomestari-asiantuntijan rooliin kuuluu tehtäväkuvauksen mukaisesti erilaisia tehtäviä. Asianomaisen tehtävät ovat olleet esihenkilöiden tiedossa. Esihenkilöiden tehtävä on jalkauttaa tekeminen ja seurata sitä työntekijätasolla. Kuulemistilaisuuden ja esihenkilöiden kertoman perusteella on selvää, että esihenkilöillä, toimintoa johtavalla pelastuspäälliköllä sekä asianomaisella on täysin toisistaan poikkeavat näkemykset tämän työssä suoriutumisesta asetettuihin vaatimuksiin nähden. Asianomainen on myös itse toiminut aikaisemmin esimiestehtävissä, joten hänelle ei voi olla epäselvää, että esihenkilöt ja viime kädessä laitoksen johto päättää, miten paljon resursseja mihinkin toimintaan käytetään ja miten tehtävät priorisoidaan.

Koska työ ei esihenkilöiden mukaan ollut edennyt, oli asiaa yritetty edistää työnjohdollisissa palavereissa 23.4.2019, 3.5.2019, 19.6.2019, 9.10.2019, 7.2.2020, 2.3.2020 ja 3.4.2020. Yksi tärkeä asianomaisen osatehtävä on liittynyt yhteistyöhön erään ylikunnallisen infrastruktuurilaitoksen kanssa. Tehtävä on priorisoitu työnjohdollisessa palaverissa 19.6.2019. Asiakkaan kanssa pidetyssä kokouksessa on 9.10.2019 on todettu sovittujen tehtävien olevan edelleen keskeneräisiä ja että asiakkaan pelastuslaitokselta tarvitsema asiantuntijaselvityksen lopullisen version on ehdottomasti oltava valmis viimeistään 20.6.2020.

Asianomaisen on täytynyt ymmärtää, että esihenkilöt edellyttävät häneltä työtuloksia nimenomaan hänen vastuullaan olevassa asiantuntijatehtävässä. Asiassa ei ole kysymys siitä, tarvittaisiinko asianomaisen 3.5.2020 laatiman työsuunnitelman perusteella tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen enemmän kuin yhden asiantuntijan resurssi, vaan siitä, että asianomaisella ei ole ollut esittää työtuloksia tai tarkennettuja resurssien käytön arvioita vuoden aikana.

Oikaisuvaatimuksen mukaan asianomaisen tehtävän vaatima työmäärä on kuvattu hänen kuulemistilaisuutta varten 28.4.2020 laatimassaan suunnitelmassa. Todettakoon, että mainittu dokumentti on ainoa asiakirja, jonka asianomainen on tuottanut 3.5.2019 jälkeen ja että asianomainen on laatinut asiakirjan vasta sen jälkeen, kun hän on saanut kutsun kuulemistilaisuuteen.

Asianomainen on kokenut palomestari ja hän on saanut riittävän ohjauksen ja selvityksen konkreettisista työtehtävistään. Asianomaisen työmäärä ei ole ollut kohtuuttoman suuri, työtehtävät on mitoitettu yhdenmukaisella menettelyllä muiden palomestareiden kanssa ja asianomaisen on alun perin arvioitu olleen kompetentti tehtävän suorittamiseen. Lähiesihenkilöt ja linjajohto ovat olleet kompetentteja arvioimaan asianomaisen tehtävien tosiasiallista vaativuutta, laajuutta ja niiden vaatimaa työaikaa. Vuoden aikana asianomaisen olisi tullut saavuttaa olennaisesti dokumentoituja työtuloksia, vaikka hänen vastuullaan olleen asiantuntijatehtävien kokonaisuus olisikin vaatinut enemmän resursseja. Yksittäisten tehtävien ajallinen priorisointi on ollut työnantajan direktio-oikeuden piirissä.

Oikaisuvaatimuksessa viitataan siihen, että työnantaja on sittemmin resursoinut edellä mainittuun infrastruktuurilaitoksen asiakkuuteen liittyvää muun muassa 16.6.2019 ja 9.10.2019 käsiteltyä tehtävää toisella tavalla.

Koska asianomainen ei huhtikuuhun 2020 mennessä ollut saanut tehtävää edistettyä, oli työnantaja pakotettu siirtämään tehtävään resursseja muista asiantuntija-tehtävistä asiakkaan kanssa sovitun aikataulun noudattamiseksi.

Asianomaisen vastuulla olleen suunnittelukokonaisuuden päivittäminen on sittemmin jouduttu osoittamaan palomestaritasoisissa tehtävissä vähemmän kokeneelle henkilölle, jonka johdosta myös tehtäväkokonaisuuden laajuutta on tarkasteltu.

Työajan käyttö

Virkamiehen on hoidettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 § 1 momentti.) Asian joutuisa käsittely on siten virkamiehen virkavelvollisuus. Virkamies ei voi perusteettomasti lykätä tehtäviään myöhemmin suoritettavaksi saatikka laiminlyödä niitä. Viivytyksettä virkamies hoitaa tehtäviään, kun hän ei laiminlyö niitä eikä lykkää niitä perusteettomasti. Kyse on samalla asian joutuisasta käsittelystä (HL 23.1 §). Hidastelu siis ei ole sallittua, puhumattakaan tehtävien tahallisesta laiminlyönnistä (Virkamiesoikeuden perusteet, Seppo Koskinen – Heikki Kulla 2019).

Eduskunnan oikeusasiamies on esimerkiksi korostanut, ettei pelkästään viittaus yleiseen työtilanteeseen riitä selitykseksi kohtuullisten käsittelyaikojen ylittämiseen (s. 80, Hallituksen esitys hallintolaiksi, HE 72/2002). Sinänsä suurikaan työmäärä ei vapauta virkamiestä viivytyksettömän toiminnan vaatimuksesta. Käytännössä hitaaseen työtahtiin on puututtu pakottein erityisesti silloin, kun virkamiehen käsittelemien asioiden määrä on pitkähköllä aikavälillä jäänyt olennaisesti pienemmäksi kuin muilla vastaavia tehtäviä hoitavilla. Varoituksen antaminen edellyttää kuitenkin yleensä tarkoituksellista hidastelua eli tehtävien tahallista laiminlyöntiä (Virkamiesoikeuden perusteet, Seppo Koskinen – Heikki Kulla 2019).

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että pelastuskomentajan päätöksessä olisi erheellistä tietoa työajan käytöstä. Väite on virheellinen. Kuulemistilaisuuden ja asiaan liittyvän dokumentaation perusteella työnantajan ja asianomaisen käsitys poikkeavat merkittävästi toisistaan sekä asianomaisen asiantuntijatehtäviin todellisuudessa käytettävissä olleesta työajasta, että siitä, miten paljon mikäkin asianomaisen jälkikäteen kalenterinsa perusteella laatima tehtäväkirjanpito osoittaa. Asianomainen sivuuttaa kokonaan muun muassa päivystysvuoroihin sisältyvän asiantuntijatyöhön käytettävissä keskimääräisen työajan.

Asian ratkaisun kannalta on olennaista, että asianomaisen työtehtävät ja työaika on mitoitettu samalla tavalla kuin muidenkin palomestari-asiantuntijoiden työaika. Asiaa koskevassa päätöksenteossa on ollut käytettävissä tiedot asianomaisen päivystysvuoroista, niihin liittyvistä vapaista, sairauspoissaoloista ja muista virkaehtosopimuksen mukaisista poissaolopäivistä. Lisäksi asianomainen on vuonna 2019 käyttänyt vähemmän lomapäiviä ja vähemmän päivystysvapaita kuin mitoituksessa on laskettu. Hänellä on siis ollut todellisuudessa käytettävissään enemmän työaikaa kuin on mitoitettu.

Oikaisuvaatimuksessa asianomaisen esittämät yksityiskohdat asiantuntijatehtävään käytettävissä olleesta ja käytetystä työajasta eivät ole asian ratkaisun kannalta olennaisia. Olennaista on se, että vuoden kuluessa asianomainen ei ole esittänyt dokumentoituja työtuloksia.

Palkan alentaminen

Päätökseen liittyvän palkkauksen muutoksen osalta päätös perustuu suoraan virkaehtosopimuksen määräyksiin eikä asiassa ole asianomaisen osalta tehty siltä osin poikkeavia ratkaisuja. Palkan muutos johtuu tehtävän vaativuuden muutoksesta.

KVTES II luvun 10 § mukaan jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi. Sopimuskohtaa koskevan soveltamisohjeen mukaan tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista

Muita seikkoja

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että virantoimitusvelvollisuutta koskeva prosessi olisi hoidettu virheellisesti.

Viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamista koskeva päätös on hallintopäätös, josta on tehtävä pöytäkirjapäätös Ahjo-järjestelmässä. Kaikki Ahjossa tehdyt viranhaltijapäätökset julkaistaan verkkosivuilla huomioiden henkilötietosuoja. Julkisessa tietoverkossa ei julkaista tarpeettomia henkilötietoja, vaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät tiedot (Helsingin kaupunginkanslian henkilöstöosaston ohje koskien viranhaltijapäätöksiä henkilöstöasioissa 1.6.2020). Pelastuskomentajan päätöksessä henkilötietosuojasta on huolehdittu edellä mainitulla tavalla. Päätöksenteko ja päätöksen julkaiseminen on siten tehty asianmukaisesti.

Helsingin kaupungin henkilöstöhallinnollisten periaatteiden mukaisesti työsuorituksessa oleviin puutteisiin puututaan ensisijaisesti esihenkilön työnjohdollisin tukitoimenpitein ja muut menettelyt ovat niille toissijaisia. Asianomaisen kanssa työn etenemistä on käsitelty työnjohdollisissa palavereissa 23.4.2019, 3.5.2019, 19.6.2019, 7.2.2020, 2.3.2020 ja 3.4.2020. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, on asiaa käsitelty useassa työnjohdollisessa palaverissa.

Koska esihenkilöt ovat kokeneet, etteivät saa toivottua tulosta aikaan, on asia siirretty toimivaltaisen osastopäällikön käsiteltäväksi (pelastuspäällikön muistio 3.4.2020). Helsingin kaupungilla on vakioitu menettely, jossa kuulemistilaisuus käynnistetään kurinpitomenettelyn aloittamista koskevalla lomakkeella Lv335a. Koska esihenkilöiltä saadun tiedon perusteella asiassa voi olla tarpeen varoituksen antamiseen tai virkatehtävien uudelleen arviointiin, on menettely käynnistetty 15.4.2020 edellä mainitulla lomakekutsulla, jonka asianomainen on kuitannut vastaanottaneensa 17.4.2020. Kutsussa on sanottu, että kurinpitotoimiin liittyvän harkinnan ohella kuulemisen perusteella arvioidaan, onko asianomaisen virantoimitusvelvollisuutta ja tehtäviä syytä muuttaa viranhaltijan alisuoriutumisen perusteella ja että muutos tarkoittaisi siirtoa palomestari-asiantuntijan tehtävästä palomestarin perustehtävään KVTES II luvun 10 §:n mukaisin palkkavaikutuksin (Kutsu kuulemistilaisuuteen 15.4.2020).

Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ei ole kurinpitotoimi, vaan muutos perustuu pelastuslaitoksen tarpeen järjestää toimintansa asianmukaisesti. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia paitsi siitä, että pelastuslaitoksen asiantuntijapalvelut hoidetaan tehokkaasti, myös siitä, että viranhaltijan kompetenssi ja hänelle määrättyjen tehtävien vaativuus vastaavat toisiaan.

Asiassa esitetyt seikat huomioiden on arvioitu, että asianomaisen kyky ja aktiivisuus suoriutua itsenäistä työn suunnittelua ja hallintaa vaativasta projektimaisesta asiantuntijapalomestarin tehtävästä ei ole riittävä. Koska kyse on asianomaisen kompetenssin ja tehtävän välisestä ristiriidasta ja korjausta työtuloksiin on yritetty saada yli vuoden ajan, ei asiassa ole ollut tarkoituksenmukaista antaa varoitusta tai antaa lisää aikaa asianomaisen esittämällä tavalla.

Kuulemistilaisuus 30.4.2020 on ollut asianomaisen normaali työpäivä. Ennen kutsun lähettämistä hallintopäällikkö on puhelimessa kertonut asianomaiselle kuulemisen käynnistämisestä ja tiedustellut, sopinut tilaisuuden järjestämisestä vappuaattona. Kokousajankohdasta on siten sovittu asianmukaisesti.

Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin asianomaisen terveyteen liittyviä seikkoja. Nämä ovat olleet esihenkilöiden tiedossa eikä asianomainen ole esihenkilöille ilmaissut niiden johdosta olevansa kyvytön tehtävänsä suorittamiseen, mikä on myös kuulemistilaisuudessa todettu.

Prosessi asianomaisen työsuorituksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi on hoidettu asianmukaisesti. Päätöksenteon valmistelussa on huomioitu kaikki asianomaisen toimittama aineisto ja kirjalliset selvitykset. Pelastuskomentajan käytettävissä on päätöksentekoa varten ollut kuulemispöytäkirja ja asianomaisen toimittama materiaali, minkä lisäksi pelastuskomentaja on 23.4.2019 käydystä työnjohdollisesta palaverista lähtien seurannut linjajohdon kanssa tilannetta asianomaisen tehtävien etenemisessä.

Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 27.05.2020 § 19

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

This decision was published on 26.08.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.