Kutsu, kuulemistilaisuus 17.6.2020, sairaanhoitopiireille suunnatun tuen myöntäminen ja siihen liittyvä asetusluonnos, Valtiovarainministeriö

Pormestari päätti antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon valtioneuvoston asetuksesta valtionavustuksesta sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuvien kustannusten ja alijäämän kompensointiin:

Helsingin kaupunki pitää suoraa avustusta sairaanhoitopiirille kannatettavana, mutta sen 200 miljoonan euron tasoa suhteessa sairaanhoitopiirien alijäämäarvioihin alimitoitettuna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 alijäämäarvio on noin 190 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian painopiste on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, jonka vuoksi tehohoitovuorokausien ja sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä, sairastuneiden kokonaismäärä, epidemian kesto ja varautumisen tarve ovat olleet huomattavasti muuta maata suuremmat. Lisäksi näytteitä on otettu enemmän kuin muualla maassa. Sairaanhoitopiirin alueella on todettu kesäkuun puolivälin tilanteessa yli 70 prosenttia kaikista maan koronatartunnoista. Tehohoitojaksojen ja tehohoitopäivien osuus on myös yli 70 prosenttia koko maan luvuista. Korkean sairastavuuden ja varautumisen vuoksi on jouduttu ottamaan käyttöön uutta osastokapasiteettia. Valmiuden kasvattamisen ja varautumisen toimenpiteet sekä koronan hoitokustannukset ovat HUS:n alueella olleet Suomen mittakaavassa omaa luokkaansa ja niistä johtuvat lisämenot merkittävät.

HUS alueen asukasmäärän osuus on 30,5 prosenttia sairaanhoitopiirien asukkaista, joka on huomattavasti pienempi kuin sairastuneiden ja diagnosoitujen tapausten osuus sairaanhoitopiirin alueella, joten asukasmäärä suhteessa jaettuna HUS:n tuki jäisi alhaiseksi suhteessa syntyneisiin lisäkustannuksiin. Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien asukasmäärä jakoperusteena on sinänsä perusteltu, koska varautumista on jouduttu tekemään ja kiireetöntä toimintaa supistamaan kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan asetusluonnosta tulisi muokata niin, että sinne otetaan lisää muuttujia, joissa huomioidaan sairastavuus sekä valmiuden ja varautumisen nosto suhteessa sairastuneisiin ja asukasmääriin. Vaihtoehtoisesti tehohoitovuorokausien osuutta tulisi jakoperusteissa korottaa kahteen viidesosaan, jotta se kohdentuu esitettyä voimakkaammin pääepidemia-alueen korkeampiin toteutuneisiin kustannuksiin sekä ylimääräisen valmiuden ja varautumisen ylläpitoon, joka jatkuu loppuvuoden ja ensi vuoteen. Asukasmäärän osuutta jakoperusteena tulisi laskea kolmeen viidesosaan.

Koronapotilaiden hoidosta johtuneet kustannukset ovat jakautuneet sairaanhoitopiirien jäsenkuntien välillä eri tavoin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella pääosa sairastuneista on ollut helsinkiläisiä. Mikäli valtion avustuksessa korvataan vain valmiudesta, varautumisesta ja kiireettömän hoidon siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia asukasmäärän suhteessa, joutuvat sairaanhoitopiirien jäsenkunnat erilaiseen asemaan koronapotilaiden hoidosta aiheutuneiden kustannusten suhteen. Niiden jäsenkuntien maksuosuudet nousevat, joilla on ollut enemmän koronapotilaita hoidossa. Tämän vuoksi tukea tulee kohdistaa koronapotilaiden hoitoon ja tämä osuus tuesta jäsenkunnille potilasmäärien suhteessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 alijäämäarvio ei sisällä kiireettömän hoidon jonojen purun kustannuksia eikä ylimääräisen valmiuden ja varautumisen ylläpitämistä, joiden kustannukset jatkuvat myös vuonna 2021. Helsingissä varautuminen tarkoittaa sairaalakiinteistön varaamista ja varustamista koronapotilaiden hoidolle, jotta voidaan vastata erikoissairaanhoidon palveluiden kiireettömän hoidon jonojen purkutarpeeseen ja patoutuneen kysynnän kasvuun.

Valtionavustus kattaa vain osan koko maan sairaanhoitopiirien alijäämistä, joten jäljelle jäävien alijäämien kattaminen jää jäsenkuntien tehtäväksi, koska erikoissairaanhoidon toiminnan mittava karsiminen ei ole realistinen vaihtoehto alijäämien kattamiseksi. Kuntien taloustilanne on huono ja kuntatalouden tukipaketista huolimatta kunnat kantavat merkittävän osan muista koronasta aiheutuneista kustannuksista. Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon siirtyminen lisää jäsenkuntien maksuosuutta tänä vuonna ja tulevina vuosina, koska osa hoidosta joudutaan toteuttamaan ylitöinä ja ostopalveluina. Koronaepidemian kustannuksista osa heijastuu vielä vuodesta 2021 eteenpäin. Koronaepidemian kustannusten kompensoinnin sairaanhoitopiireille tulisi tänä ja tulevina vuosina vastata todellisia kustannuksia.