Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 25.5.2020, Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteys
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto-ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.10.2020 § 153 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.10.2020 § 153 tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 15.10.2020 § 153 päätöksellään hylännyt Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteyksessä suojatiellä 25.5.2020 kello 9.50 tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteyksessä suojatiellä 25.5.2020 kello 9.50 tapahtuneeseen kompastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteysalue on ollut valmiina katuosuudelta jo ainakin kolmen vuoden ajan. Alueella ei ole hakijan mukaan tapahtumahetkellä ollut minkäänlaisia töitä meneillään eikä varoitusmerkkejä keskeneräisyydestä tai puomeja osoittamassa työmaa-aluetta. Hakija on lisäksi esittänyt, että suojatien esteettömyys ei ole toteutunut risteyksessä, ja että esteettömyyden täytyy toteutua julkisessa ympäristössä kaikissa olosuhteissa. Asfaltointityön suorittanut urakoitsija on oikaisuvaatimuksen mukaan huolimattomuudellaan aiheuttanut vaaran jalankulkijoille, ja josta kaupunki on vastuussa.
Perustelut
Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu
perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Yksikön päällikön päätöksessä on todettu, että alueen keskeneräisyydestä johtuen Välimerenkadulle ei ole tehty kadunpitopäätöstä, kuten ei muillekaan Jätkäsaaren alueen keskeneräisille kaduille. Katua ei ole luovutettu yleiseen käyttöön, eivätkä kaupungin kunnossapitolain mukaiset kadun kunnossapitovelvollisuudet ole alkaneet. Päätöksessä on myös todettu, että kaupungin korvausvastuuta arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla.
Kaupunki on pyytänyt oikaisuvaatimukseen uuden selvityksen alueen rakentamisesta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kyseessä olevaa aluetta on rakennettu vaiheittain. Välimerenkadun ajoratojen pinnasta puuttuu viimeinen kulutuspinta ja reunakivet ajoradan molemmilta reunoilta. Selvityksestä käy myös ilmi, että alueella on yhä rakentamatta Messipojankujan ja Välimerenkadun kulmauksen tontti. Talonrakennustyömaita on ollut Malagankadun varressa pitkään. Lisäksi Jätkäsaaren keskuskorttelit tulevat muuttumaan. Välimerenkatua ei ole rakennettu valmiiksi myöskään siksi, että raskaat ajoneuvot olisivat rikkoneet reunakivet raitiovaunulinjan ja ajoradan välistä. Näistä kaikista keskeneräisyyksistä johtuen Välimerenkatua ei ole rakennettu valmiiksi.
Jätkäsaaren rakentamisen logistiikkaoperaattorilta on pyydetty selvitys oikaisuvaatimuksen johdosta. Selvitykseen saaduista 19.5.2020 otetuista valokuvista käy ilmi, että Välimerenkadulla sekä sen lähikaduilla on ollut meneillään useita rakennustyömaita toukokuun 2020 aikana. Valokuvista on myös nähtävissä, että alueella on ollut useita tietyöstä varoittavia liikennemerkkejä, ajoratojen välissä olevia sulkupylväitä, varoituskartioita, betoniporsaita ja työmaa-aitoja.
Tieliikenneasetuksen mukaan varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Varoitusmerkkiä ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muutenkin edellyttävät erityistä varovaisuutta.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset esteettömyysvaatimukset koskevat rakennusten suunnittelua sekä valmiita rakennuksia ja niiden piha- ja oleskelualueita. Esteettömyysvaatimukset eivät näin ollen koske keskeneräisiä katualueita.
Vahinko on tapahtunut valmiiksi rakentamattomalla alueella, jonka keskeneräisyys on ollut havaittavissa sen yleisilmeen perusteella. Alue on ollut merkittynä liikennemerkein, mutta alueen olosuhteita voidaan pitää ilman liikennemerkkejäkin sellaisina, että ne edellyttävät erityistä varovaisuutta. Esteellisyysvaatimukset eivät myöskään koske valmiiksi rakentamattomia katualueita. Kaupunki on tasoittanut asfaltin reunan hakijan ilmoituksesta, vaikka kadun kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet eivät olleet alkaneet. Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia kyseessä olevaan vahinkopaikkaan liittyen.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, ettei vahinkotapahtuma ole johtunut kaupungin tuottamuksesta eikä kaupunki näin ollen ole vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Alueen keskeneräisen yleisilmeen perusteella voidaan pitää ennalta arvattavana, että katualueella esiintyy asfaltin epätasaisuuksia ja muita vaurioita. Vahinko on tapahtunut päivällä valoisaan aikaan, eikä asfaltin epätasaisuus ole sijainnut sellaisessa paikassa, että se olisi ollut mahdoton huomata. Tienkäyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää vahinkoriskiään noudattamalla olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vahingon välttämiseksi.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan kompastumisesta aiheutuneista vahingoista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-2 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 86.3 §, 117 e §
Tieliikennelaki (3.4.1981/267) 3 §
Tieliikenneasetus (5.3.1982/182) 12 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 16.10.2020. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.10.2020 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 15.10.2020 § 153
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 6.7.2020 esittänyt kaupungille 124,40 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 25.5.2020 klo 9.50 Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteyksessä suojatiellä, joka ylittää Välimerenkadun Länsisatamankadun suuntaisesti. Kompastumisen on aiheuttanut tasoittamaton asfalttivalli.
Jätkäsaaren aluetta muutetaan parhaillaan satama- ja teollisuusalueesta asuinalueeksi, ja alueen rakentaminen on vielä kesken. Uusia asuinalueita rakentaessa katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen sovitetaan yhteen talonrakennuksen kanssa. Kadut valmistuvat kuitenkin vasta talojen jälkeen, sillä katujen pinta voidaan rakentaa vasta talojen valmistuttua. Myös Välimerenkadun rakentaminen on ollut vahinkohetkellä vielä kesken.
Kaupungin velvollisuudesta pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa säädetään kunnossapitolaissa. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet alkavat kuitenkin vasta, kun katu tai sen osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kadunpitopäätös on tehty. Välimerenkadulle ei kuitenkaan ole vielä tehty kadunpitopäätöstä, kuten ei muillekaan Jätkäsaaren alueen keskeneräisille kaduille.
Koska kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet eivät olleet vahinkohetkellä vielä alkaneet, kaupungin vastuuta asiassa arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavilta. Saadun selvityksen mukaan asfalttivalli on syntynyt, kun vahinkokohtaan on rakennettu raitiovaunukiskot. Asfalttipinnan rakentaminen on kuitenkin ollut vielä kesken, ja siksi asfaltissa on ollut epätasaisuutta. Asfalttipinta on käyty tasoittamassa toukokuussa 2020. Asfalttivallista ei ollut tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa.
Jätkäsaaren alueen keskeneräisyys on havaittavissa alueen yleisilmeestä alueella liikuttaessa. Työn keskeneräisyyden vuoksi alueella saattaa olla mm. epätasaista asfalttia tai kuoppia.
Uusien asuinalueiden rakentaminen ja siitä johtuva katujen keskeneräisyys ei itsessään tarkoita, että kaupunki olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti. Asfalttivallista ei ollut tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa, ja valli käytiin tasoittamassa heti, kun kaupunki sai tiedon asiasta. Edellä mainituin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole vahingosta vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 86.3 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Katri Lindman, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 28693
This decision was published on 20.09.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Virpi Leppänen, lakimies, puhelin: 09 310 33260