Tienpidon ja liikenteen suunnitelma TLS vuosille 2021-2024, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitus on valtakunnallisen liikenteen korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen myötä kasvanut jonkin verran vuonna 2020 verrattuna edellisiin vuosiin, mutta on edelleen liian alhaisella tasolla suhteessa investointitarpeeseen. ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulisikin nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla maantieverkon, siltojen ja raskaan liikenteen tarpeellisista investoinneista. Liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin rahoitus ei juuri ole riittänyt viime vuosina.

Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita maksetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja -sopimuksessa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja. Helsingin seudun MAL-sopimuksen (2020-2031) neuvottelutuloksessa (2.6.2020) esitetään, että valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa. Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä jatkuvasti kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Toiminta ja tavoitteet

ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa korostetaan alueellisen liikennejärjestelmätyön merkitystä liikenteen ja maankäytön kehittämisen yhteensovittamisessa sekä kestävän liikkumisen edistämisessä. Parhaillaan valmistellaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa vuosille 2021−2032. Tänä vuonna on valmistunut myös Helsingin seudun MAL -sopimuksen neuvottelutulos, jossa mainitaan, että Helsingin kaupunkiseudun kuntien prioriteettina on, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan mm. seuraavien maanteiden kehittäminen: Hämeenlinnanväylä, Kehä I ja Lahdenväylä, josta erillismainintana Malmin uuden maankäytön yhteydet. Näihin väyliin liittyvien, tiivistyvän maankäytön yhteyksiä parantavien liikennehankkeiden pitäisi näkyä vahvemmin myös Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.

Suunnitelmassa mainitaan myös liikenteen ympäristöhaittojen minimointi ja kiristyvät ilmastotavoitteet, mutta esim. meluntorjuntatoimenpiteisiin ei ole varauduttu riittävästi suunnittelukauden investoinneissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Uusien meluesteiden lisäksi vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen pitäisi myös sisältyä suunnitelmaan.

Suunnitelmassa tuodaan esille lukuisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa Turunväylän lisäksi muillekin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee paljon ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2021−2024 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain valtatie 3:n Pirkkolantien sillan peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2021–2024: