Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 7.7.2020 § 485

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hyväksyä ********** oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön arkkitehdin 7.7.2020 § 485 tekemästä rakennuslupapäätöksestä ja kumota myönnetyn rakennusluvan.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Päätöksen perustelut

Tontilla voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon (AO), jossa saa olla yksi asuinkerros ja ullakkokerros, josta enintään puolet saa käyttää kerrosalaan laskettavana tilana. Myönnetyn rakennusluvan ja rakennussuunnitelman mukaan ullakkokerros ei ole ullakkokerros, vaan asuinkerroksen kokoinen toinen asuinkerros. Rakennus on siten asemakaavan salliman I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon sijasta kaksikerroksinen pientalo.

Asemakaavan mukaan I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 4 metriä. Rakennussuunnitelman mukaan rakennuksen korkeus on 6.78 metriä.

Poikkeamiset asemakaavasta eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n sallimia vähäisiä poikkeamisia, vaan sellaisia poikkeamisia, jotka vaativat varsinaisen poikkeamisluvan, jota ei ole haettu eikä myönnetty.

Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö 1:n arkkitehti on Pääkaupunkiseudun tonttirahasto Ky:n hakemuksesta 7.7.2020 § 485 myöntänyt rakennusluvan kaksikerroksisen yhden perheen pientalon rakentamiseksi 39. kaupunginosan korttelin 126 tontille 25, Uudenpellonpolku 5.

Asemakaavoituksen lausunto

Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä lupahakemuksesta hankittiin asemakaavapalvelujen lausunto. 11.6.2020 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: Kaksikerroksinen rakennustapa on tälle pienelle tontille luontevaa. Suunnitelma on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti laadukas. Hakemuksen kerroskorkeuksissa, varsinkin toisen kerroksen suunnittelussa, on pyritty huomioimaan varjostuksen ja rakennuskorkeuden minimointi suhteessa ympäristöönsä. Rakentamalla kahteen kerrokseen hulevesien käsittelymahdollisuudet ja vehreän kasvillisuuden huomiointi pientalotontilla helpottuvat, kun rakennuksen peittoala tontilla pidetään pienenä. Kaksikerroksinen pientalojen rakennustapa on perusteltua tällä pienellä tontilla tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Rakennuslupapäätökseen kirjatut vähäiset poikkeamiset

Poiketaan asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta 1 1/2 ja
rakennetaan II-kerroksinen pientalo. Poikkeamista perustellaan tontin tehokkaammalla käytöllä ja suuremmilla piha-alueilla. Olemassa oleva rakennettu ympäristö ei muodostu yhtenäisestä rakennustyypistä tai ole muuten alueella yhtenäinen vaan kerrosluvut, julkisivumateriaalit ja rakennusten muodot ovat eri aikakausien rakennuksille tyypillisiä, eikä siten kaksikerroksellisuus ole uhka kaupunkikuvalle.
Asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta kylmiin varastoihin 6 m² käytetään asuinrakennuksen yhteydessä olevan lämpimän varaston rakentamiseen. Poikkeamista perustellaan hyödyllisemmällä ja monipuolisemmalla varaston käytöllä.

Asuinrakennuksen sisäänkäynti ei ole esteetön. Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan ja sille rakennetaan kantava alapohja, joka edellyttää lattiatason nostamista reilusti ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Rakennukseen on suunniteltu luiskavaraus mahdollista myöhempää toteutusta varten, minkä katsotaan olevan riittävä järjestely rakennuspaikan olosuhteet ja kokonaisuus huomioon ottaen. Poikkeamista voidaan edellä mainituin perusteluin pitää vähäisenä ja perusteltuna.

Naapureiden oikaisuvaatimus

********** vaativat 21.7.2020 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan, että kohteessa pitää noudattaa tiukasti voimassaolevaa asemakaavaa. Rakennus on rakennettava voimassaolevan asemakaavan mukaisesti 1 1/2 kerroksisena. Varastot on toteutettava kylminä kuten asemakaava edellyttää. Rakennuksen kapea korkea rakenne lautapintaisena on muutettava paremmin ympäröivään rakennuskantaan sopivaksi asemakaavaa noudattaen. Rakennuksen tehokkuusluku ei saa ylittää 0.25:ttä.

2. kerroksinen rakennus aiheuttaa naapuritontille ylikorkeana suurta varjostusta ja myös katunäkymän peittymistä. Erityisesti syksy- ja talviaikaan varjostus on erittäin suurta, koska rakennus sijaitsee talomme eteläpuolella, auringon puolella. Samalla aiheutuu tontillemme varjostuksen takia turhaa vettymistä, kun aurinko ei haihduta.

Rakennus on tyyliltään liian moderni ja soveltumaton keskelle vanhaa Tapaninkylän hillittyä 1 1/2 kerroksista omakotialuetta. Tämä "kottaraispönttöä" muistuttava puupintainen rakennus ei sovellu ympäristöön, jossa kaikki muut asuinrakennukset ovat esim. tiiliverhoiltuja. Yli 40 vuotta naapuritontilla asuneena edellytämme, että voimassa olevaa asemakaavaa noudatetaan tiukasti. Voimassaolevasta asemakaavasta poikkeaminen aiheuttaa meille naapuritontilla kohtuutonta varjostusta ja haittaa sekä vettymistä.

Rakennusluvanhakijan vastine oikaisuvaatimukseen

Rakennusluvan hakija ei ole antanut vastinetta oikaisuvaatimukseen.

Asemakaava

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 11.10.1978 hyväksymä asemakaava numero 7681. Asemakaavassa tontti on merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO).

Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa asuinpientalon, jossa on asuinkerros ja ullakkokerros. Ullakkokerroksessa sallittu kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden enimmäismäärä saa olla puolet asuinkerroksen kerrosalasta (I 1/2).

I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna saa olla enintään 4 metriä. Sallitun korkeuden yläpuolella olevat tilat saa rakentaa asuinhuoneiksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

This decision was published on 14.09.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §