Vahingonkorvaus, autovaurio, 20.8.2020 Jarrutie 3

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 21.8.2020 esittänyt kaupungille vielä täsmentymättömän korvausvaatimuksen.​Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo on vaurioitunut 20.8.2020 klo 16.00, kun hakijan auton rengas on osunut Jarrutiellä sijainneeseen routakuoppaan.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Hakijan ilmoittama vahinkopaikka on ajoväylä ja sen hoitoluokka on III.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on vahingonkorvausvaatimuksen johdosta käyty tarkistamassa 21.8.2020 ja 28.8.2020. Vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikan ohi on ajettu kunnossapidon ajoneuvoilla yhteensä 14 kertaa. Yhdelläkään tarkastuskerralla ajoradassa ei ole havaittu kunnossapitotarvetta. Korjaustarpeista ei ole myöskään tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa. Tattarisuon kadut ovat yleisilmeiltään aaltoilevia, mikä johtuu alueen soisesta maapohjasta. On siis mahdollista, että vahinkokohdassa tie on ollut epätasainen. III-luokan kadun päällysteessä sallitaan kuitenkin kohtuullinen määrä vaurioita, ja kunnossapidon tarkastuskäynneillä tien on todettu täyttävän III-luokan kaduille asetetut vaatimukset.

Hakija on vaatimuksessa ilmoittanut, että tiellä on ollut routakuoppa, mutta kunnossapidosta vastaavat eivät ole havainneet tiessä kunnossapitotarvetta. Tämä vuoksi hakijalle on ilmoitettu 11.9.2020, että hänellä on mahdollisuus täydentää hakemustaan kuopasta otetulla valokuvalla. Hakijalle on samalla ilmoitettu lisäselvitysten toimittamiselle määräaika 15.10.2020 ja ilmoitettu, että lisäselvitysten toimittamatta jättäminen ei estä ratkaisemasta asiaa. Hakijaa on muistutettu lisäselvitysten toimittamisesta 9.10.2020. Koska hakija ei ole täydentänyt hakemustaan määräaikaan mennessä, asia on ratkaistu käytettävissä olevilla tiedoilla.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahinkopaikan nopeusrajoitus on 40 km/h ja vahinko on sattunut valoisaan aikaan. Hakijalla on siten valaistuksen ja ajonopeuden puolesta ollut mahdollisuus havaita tien epätasaisuudet.

Vahinkopaikka on hoitoluokan III ajorata, jossa sallitaan kohtuullinen määrä vaurioita. Tie on vähäliikenteinen ja kyseisessä kohdassa ajetaan alhaisella nopeudella. Lisäksi kunnossapidosta vastaavat eivät ole havainneet kadun päällysteessä korjausta vaativia puutteita. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57