Katusuunnitelma, Kaarela, Maununneva, Etelä-Kaarelan polku, Kaarelankulku, numero 31339/1 ja 31337/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Etelä-Kaarelan polku on nykyinen, Hämeenlinnanväylän vieressä, sen suuntaisesti kulkeva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, josta on liittymä Kaarelankulkuun Hämeenlinnan väylän alikulun kohdalla. Etelä-Kaarelanpolku rajautuu itäosastaan kortteleihin 33079 ja 33062, johon rakentuu uusi koulurakennus sekä urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia. Etelä-Kaarelan polulta on yhteydet Hämeenlinnanväylän linja-autopysäkeille.

Kaarelankulku on uusi jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu katu, jonka pohjoispuolelle rakentuu uusi koulurakennus ja eteläpuolelle urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia. Kaarelankulku liittyy länsiosasta Etelä-Kaarelan polkuun. Kaarelankulku tulee osaksi esikaupungin tavoiteverkon mukaista pyöräilyn pääreittiä.

Katusuunnitelmat perustuvat voimassa oleviin asemakaavoihin nro 10310 (tullut voimaan 14.8.1998) ja nro 12589 (tullut voimaan 31.12.2019). Katusuunnitelmissa on huomioitu asemakaava nro 12589 liiteaineistona ollut liikennesuunnitelma 6966, päivätty 27.8.2019.

Kaarelankulun rakentaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien korttelien 33079 ja 33062 rakentamisen. Etelä-Kaarelan polun saneeraus parantaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta erottelemalla kulkumuodot Hämeenlinnanväylän alikulun rajoittuneilla näkemäalueilla. Erottelu sujuvoittaa myös Hämeenlinnanväylän linja-auto pysäkeiltä kouluun ja urheiluhalliin suuntautuvaa jalankulkuliikennettä.

Suunnitelma

Etelä-Kaarelan polku välillä kortteli 33079 tontti 4 – Kaarelankulku, suunnitelmapiirustus nro 31339/1 (liite 4)

Etelä-Kaarelan polku muutetaan suunnittelualueella erotelluksi jalankulku ja pyörätieksi. Jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan kiveysraidalla. Hämeenlinnanväylän alikulun kohdalla jalankulku ja pyörätie linjataan niin kauas alikulusta, kuin katualueen rajoissa on mahdollista näkemien parantamiseksi. Lisäksi alikulun kohdalla erotellaan jalankulku ja pyöräily kiveysaluein ja –raidoin kulkua ohjaavammaksi. Katusuunnitelman alku- ja loppupäässä erotetut jalankulku- ja pyörätie muuttuu yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi.

Kaarelankulku, välillä Kaarelantien alikulku – Hämeenlinnanväylän alikulku suunnitelmapiirustus nro 31337/1 (liite 2)

Kaarelankulku on uusi eroteltu jalankulku- ja pyörätie, joka liittää koulun ja urheilutoimintaa palvelevat korttelialueet toisiinsa. Kaarelankujan itä- ja länsipäissä kulkee kadun ylitse koulun ja urheiluhallin tonttien väliset huoltotieyhteydet. Itäpään ylitys rakennetaan korotettuna suojatienä tonteilta liityttäessä katualueeseen. Katusuunnitelman itäpäässä Kaarelankulku liittyy Kaarelantien alikulkuun ja siitä eteenpäin Keskuspuiston ulkoilureittiin. Kaarelantien alikulun kohdalla näkemiä parannetaan karsimalla kasvillisuutta alikulun näkemäalueilla. Katusuunnitelman alku- ja loppupäässä erotetut jalankulku- ja pyörätie muuttuu yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31339/1 (liite 3), nro 31337/1 (liite 1). Katusuunnitelmien koostepiirustus on liitteenä 5.

Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset. Suunnittelua on tehty yhteistyössä myös suunnittelualueelle rakentuvien kortteleiden 33079 ja 33062 suunnittelijoiden ja rakennuttajien kanssa.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä kaupunkiympäristön Sörnäistenkadun asiakaspalvelupiste Tellingissä ja Helsingin kaupungin internetsivuilla 29.4.−12.5.2020 välisen ajan.

Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 23.9.–6.10.2020 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Suunnitelmista on tehty yksi muistutus.

Muistutuksen käsittely

Muistutus

Muistutuksessa esitetään, että katusuunnitelmassa esitetyt alikulkuihin liittyvät risteykset ovat liian lähellä alikulkujen aukkoja pyöräilijöiden erittäin kovan vauhdin aiheuttamaan lyhyeen reagointiaikaan verrattuna. Tämä on muistutuksen mukaan kaikkien Helsingissä tehtävien pyörätiesuunnitelmien ongelma. Muistutuksessa esitetään ratkaisuna, että liittyviä risteyksiä siirretään kauemmas alikuluista. Kaarelankulun itäpään alikulkuun liittyvää pohjoisestä tulevaa reittiä ehdotetaan myös kulkemaan koulun tontin läpi. Muistutuksessa esitetään myös, että molempiin alikulkuihin tehtäisiin liikenneympyrät pyöräilijöille.

Muistutuksessa esitetään, että katusuunnitelman mukainen esitys alikulkujen reunojen kasvillisuuden poistosta tai korkeudesta ei olisi todellisuuden mukainen. Ehdotuksena esitetään kasvillisuuden poistoa tai mataloittamista turvallisuuden parantamiseksi.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Katusuunnitelmassa esitetyt alikulkujen risteykset on suunniteltu hyväksytyn liikennesuunnitelman mukaan. Liikennesuunnitelmaa tehtäessä tutkittiin liikenneympyrää Hämeenlinnanväylän alikulun kohdalle pyöräteiden risteykseen, kahden pyöräilyn pääreitin risteykseen. Ympyrää ei kuitenkaan nähty hyvänä ratkaisuna tuohon paikkaan. Pyöräilijöille tehtävät liikenneympyrät ovat haastavia, sillä niiden tulee olla riittävän pieniä, jotta pyöräilijät eivät aja niissä väärään suuntaan oikaistakseen. Toisaalta niiden tulee kuitenkin olla niin suuria, että esimerkiksi tavarapyörät niistä mahtuisivat kulkemaan. Etelä-Kaarelan polun katusuunnitelmassa esitetyn Hämeenlinnanväylän alikulun kohdalla pyörätie ja jalkakäytävä on linjattu niin kauas alikulusta, kuin asemakaavan mukaisen katualueen rajojen sisällä on mahdollista. Pyörätie siirtyy kohdassa noin 7 m kauemmaksi nykyisestä linjauksesta. Alikulun kohdalla nykyisen jalankulku- ja pyörätien kohdalle esitetään nurmea, jolloin matala kasvillisuus poistuu ja säilytettävä kasvillisuus jää ylemmäs luiskaan. Nämä ratkaisut parantavat näkyvyyttä ja lisäävät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Kaarelankulun itäpään alikulun kohdalla lännestä liittyvässä suunnasta on katusuunnitelmassa eroteltu jalankulun ja pyöräilyn väylät selkeästi ennen tonttien välistä huoltotieyhteyttä, joka osin hidastaa myös pyöräilijöiden nopeuksia. Kohdalla ei erikseen mainita alikulun kasvillisuuden poistoa, suunnitelma rajautuu tämän alikulun kohdalla nurmialueeseen, mutta rakennussuunnitteluvaiheessa voidaan tätä alikulun kohtaa vielä tutkia tarkemmin kasvillisuuden poiston osalta. Alikulkujen kohdilla olevat jalankulun ja pyöräilyn reittien risteykset on suunniteltu Helsingissä normaalisti käytettyjen periaatteiden mukaisesti ja katusuunnitelman ratkaisu perustuu asemakaavan yhteydessä päätettyyn liikennesuunnitelmaan. Katusuunnitelmassa esitetyssä ratkaisussa eri liikennemuodot on eroteltu selkeästi toisistaan ja linjattu mahdollisimman kauaksi alikuluista.

Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin
405 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Etelä-Kaarelan polun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 4500 euroa (alv. 0 %) ja Kaarelankulun ovat noin 8000 euroa (alv. 0 %).

Ylläpitokustannukset eivät muutu merkittävästi nykyisestä olemassa olevien väylien osalta.

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2020 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 11

This decision was published on 13.11.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.