Innovaatiorahastoasiat vuosille 2021 - 2022

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsittelyssä olevasta viidestä innovaatiorahastolle osoitetusta rahoitushakemuksesta kolmelle esitetään rahoitusta, koska ne täyttävät innovaatiorahaston kriteerit. Kahdelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, koska ne eivät riittävässä määrin täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Innovaatiorahaston hankekohtaisen arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset ja esitetyt rahoitukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Joulukuun päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui seitsemän uutta hankehakemusta, joista kaksi vedettiin myöhemmin pois käsittelystä hakijan toimesta.

Hankkeille haettiin rahoitusta vuosille 2021–2023. Vuodelle 2021 esitetään tällä päätöksellä rahoitusta kolmelle hankkeelle. Näistä yhdelle hankkeelle esitetään myös sidottavan rahoitusta vuosille 2022 ja 2023, jotta hankkeen tavoitteet ja pitkäjänteinen kehittäminen toteutuisivat. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto tekee sidotun rahoituksen käytöstä päätöksen hankkeen väliraporttien perusteella.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet

Helsingin yliopiston hanke "Viikki Innovation Platform & Food Lab - biokampuksen innovaatiokeskittymän kehittäminen"

Hankkeen tavoitteena on täysimääräisesti hyödyntää Viikissä tunnistettu innovaatiopotentiaali. Hankkeessa lähdetään systemaattisesti kehittämään, koordinoimaan ja käynnistämään Viikin kampuksen innovaatiotoimintaa, sekä siihen liittyvien toimijoiden yhteistyötä ja palveluiden kehittämistä. Hankekokonaisuudessa on kaksi osiota, joita kehitetään samanaikaisesti ja jotka täydentävät toisiaan. Ensimmäinen osio on koko Viikin innovaatiotoiminnan, -palvelujen sekä yrittäjyyspalvelujen ja yritysyhteistyön kehittämisestä vastaava Viikki Innovation Platform. Toinen osio on Viikki Food Innovation Lab, jossa konkreettisesti pilotoidaan ruoka-alan innovaatiotoimintaa, kytketään ruoka-alan yrityksiä ja startupeja yhteen ja luodaan opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuksia oppimiseen, ideointiin ja testaamisen sekä autetaan startupien perustamisessa.

Hanke on linjassa kaupunginhallituksen elinkeinojaoston 24.6.2019 § 32 päätöksen kanssa, jonka mukaan elinkeinojaosto suosittaa kampuksen kehittämistä kestävän biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. Viikin innovaatiopotentiaalista vuonna 2019 tehdyn Resolute HQ:n selvityksen mukaan Viikissä on merkittävä innovaatiopotentiaali siihen nähden, miten sitä on aiemmin pystytty hyödyntämään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustan vahvistamisessa. Hankkeen myötä Viikistä voi syntyä nykyistä enemmän tutkimus- ja opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä ja yritysyhteistyötä ja Viikin toimijoiden välistä yhteistyötä ruvetaan kehittämään systemaattisesti. Raide-Jokerin rakentamisen myötä Viikin saavutettavuus ja kiinnostavuus yritysinvestoinneille paranevat sillä seurauksella, että pystytään entistä paremmin edistämään alueelle kohdistuvia investointeja ja innovaatiotoimintaa.

Hanke täyttää innovaatiorahaston kriteerit ja sen rahoittaminen vuonna 2021 on perusteltua. Rahoituksen sitominen vuosille 2022 ja 2023 arvioidaan myös olevan perusteltua, koska kehittämistä on syytä tehdä pitkäjänteisesti. On tärkeää, että Helsinki on osaltaan käynnistämässä ja tukemassa toimintaa tulevaisuuden kasvualoilla sekä aloilla, joilla on merkittävä vaikutus kaupungin ja kaupunkilaisten toimintaan. Hankkeen onnistumisen todennäköisyyttä lisää se, että puolet hankkeen resursseista, eli 1 037 580 euroa, tulee Helsingin yliopistolta. Hankesuunnitelma ja budjetti arvioidaan olevan realistisia.

Innovaatiorahasto kehottaa Helsingin yliopiston kaikkia Viikin tiedekuntia kartoittamaan temaattisten innovaatioekosysteemien aihioiden potentiaalia ja hakemaan eri innovaatioekosysteemeille aktiivisesti rahoitusta eri lähteistä.

On aiheellista varmistaa, että Platformin viestintä ja markkinointitoimenpiteet linkittyvän myös kaupungin kokeilualustakokonaisuuden ja Urban Tech Helsinki hautomon vastaaviin toimenpiteisiin. Innovaatiorahasto kehottaa hakijaa myös käynnistämään yhteistyön Aalto-yliopiston tulevan Bioinnovaatiokeskuksen kanssa.

Helsingin yliopiston saama tuki ei ole valtion tukea, koska kyseessä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta ja yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Helsinki Games Capital ry:n hanke ”Helsinki Games Ecosystem and Cross Industry Innovations”

Hankkeen tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun peliteollisuuden ja sen ympäröivien alojen (erityisesti terveysteknologia ja koulutus) yhteistä ekosysteemiä, sekä pilotoida uudenlaisia tapahtumia, yhteistyöprojekteja ja muita uusia tapoja tuoda alan toimijoita tehokkaasti yhteen. Törmäyttämisen ja rajapintojen näkyväksi tekemisen kautta etsitään keinoja uusien innovaatioiden mahdollistamiseksi, sekä vahvistetaan Helsingin kansainvälistä mainetta ja houkuttelevuutta pelialan jo vahvaksi syntyneen yhteisön ja maineen avittamana. Yksi ekosysteemin kehittämisen pääkeinoista on pelialalle kehittyneiden innovatiivisten käytänteiden, osaamisen ja bisnesmallien levittäminen ympäröiville aloille, sekä muiden alojen oppien tuominen takaisin pelialalle.

Aiemmat tulokset vuosilta 2019-2020 indikoivat, että Helsinki Games Capital ry voi toimia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisen yhteistyön suuntaan pelialan kontaktipisteenä. Tämä edellyttää kuitenkin toiminnan vakiinnuttamista ja kasvattamista pääkaupunkiseudun peliekosysteemissä, jossa suurin osa Suomen pelialan yrityksistä sijaitsee. Hankkeen ohjausryhmään on tarpeen saada rinnakkaisista ekosysteemeistä edustajat, jotka pystyvät edistämään verkostoitumista, yhteisiä toimenpiteitä ja yritystulosten saavuttamista.

Hankkeen kustannukset ovat toiminnan laajuuteen nähden kohtuulliset. Hankkeen riskinä on innovaatiorahaston hankerahoituksen jälkeinen onnistuminen ja suunnitellun sponsorirahan ja muun tulovirran saaminen. Haettu rahoitus ensimmäiseksi vuodeksi arvioidaan kuitenkin olevan perusteltua suhteessa hankkeen tuomiin potentiaalisesti suuriinkin ja kaupungille strategisesti tärkeisiin hyötyihin.

Hanketta kehotetaan vähittäin lisäämään muuta rahoitusta innovaatiorahaston rahoituksen lisäksi. Hankehakemuksessa ennakoidut tulot kolmelle vuodelle on yhteensä 225 000 euroa. Hankkeen aikana yhdistyksen tulee säännöllisesti raportoida taloustilanteestaan hankkeen ohjausryhmälle ja pyydettäessä myös innovaatiorahastolle. Yhdistyksen toiminnan rakentamisessa tulee seurata syntyviä uusia tiimejä ja yrityksiä, saatuja rahoituksia ja muita kriittisiä ekosysteemivaikutuksia. Seurantamekanismeja tulee suunnitella hankkeen alussa.

Hankkeelle myönnettävä rahoitus maksetaan erissä vuoden 2021 aikana niin, että hankkeen alussa maksetaan puolet myönnetystä rahoituksesta. Toinen erä maksetaan aikaisintaan kesäkuussa hankkeen ohjausryhmän hyväksymän edistymis- ja talousraportin perusteella edellyttäen, että hanke on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti ja hankehakemuksen mukaisen ulkoisen rahoituksen keräämisen tavoitteiden mukaisesti. Väliraportoinnin yhteydessä tulee tarkentaa suunnitelmia konkreettisista keinoista pelialan ristiinpölyttämiseksi muiden elinkeino- ja palvelualojen kanssa yleisten tilaisuuksien ja tapahtumien ohella. Edistymisraportin yhteydessä hankkeen tulee myös esittää tarkennetut loppuvuoden toteutussuunnitelmat. Hakija voi halutessaan hakea lisärahoitusta innovaatiorahastosta rahoituskauden lopussa.

Hanketta kehotetaan varmistamaan, että toiminta kytkeytyy Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston suunnittelemaan digitaalisten luovien alojen kehittämisen kokonaisuuteen ja muihin hankkeen kanssa saman tyyppisiä tavoitteita sisältäviin toimenpiteisiin. Hankkeen tulee varautua osallistumaan erikseen sovittaviin verkostoihin ja työryhmiin yhdessä Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa.

Helsinki Games Capital ry:n saama tuki ei ole valtiontukea, koska tuen saaja ei ilmoituksensa mukaan harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Yhdistyksen on tarkoitus synnyttää liiketoimintaa muille kuin itselleen. Yhdistys ei pyri toimimaan siellä, jossa on palvelutarjonta jo kaupallisesti hoidettu.

Forum Virium Helsinki Oy:n ja Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hanke ”Vesiliikenteen MaaS”

Vesiliikenteen MaaS -hankkeen tavoitteena on nostaa kaupungin ja sen merellisten toimijoiden valmiutta palvella kansalaisia ja matkailijoita paremmin ja tehokkaammin digitaalisten palveluiden, kuten liikenteen kanavariippumattoman lipunmyynnin avulla. Tavoitteena on samalla mahdollistaa merellisille toimijoille uudenlaisen liiketoiminnan innovointi jaetun datan pohjalta. MaaS tulee sanoista Mobility As a Service, eli liikkuminen palveluna, ja tarkoittaa kokonaisuutta, jossa liikkumistarpeet on paketoitu kokonaisuuksiksi ja käyttäjä voi päättää millaisia osia hän haluaa ostaa, esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua.

Hankkeen toiminta koostuu kolmesta, osittain limittäin toteutettavasta kokonaisuudesta. Ensimmäiseksi hankkeessa syntyvän ekosysteemin pohjalta työstetään liiketoimintamalli elinkelpoiseksi yhdessä toimijoiden kanssa ja samalla määritellään toimijoiden roolit. Toiseksi kehitetään ja käynnistetään MaaS-rajapintaratkaisu. Rajapinnassa saatavilla olevia lipputuotteita kartutetaan ja rajapintaa liiketoiminnassaan hyödyntävien tahojen määrää lisätään. Kolmanneksi määritetään MaaS-rajapintaratkaisun hallintamalli, mikä pohjustaa avointen rajapintojen hyödyntämisen ympärille muodostuvan liiketoiminnallisen verkoston pitkäkestoista työskentelyä.

Hanke tukee merellistä elinkeinoa ja voi onnistuessaan edesauttaa toimivan ekosysteemin muodostumista niin liikkumisen kuin muunkin palvelutuotannon ympärille. Hanke tukee yritysten saavutettavuutta, löydettävyyttä ja myyntikanavia. Vesiliikenteen ekosysteemi on luonteeltaan melko hajanainen ja heterogeeninen ja sen vuoksi on perusteltua, että julkinen taho antaa alkusysäyksen ekosysteemin kehitykselle. Hankkeen alustavat kumppanit ovat uskottavia ja hakijalla on jo näyttöä Vesiliikenteen MaaS-hanketta vastaavasta toiminnasta ja on siitä syystä uskottava toimija hankeen toteuttamiseksi. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hanke-osiossa on 10 000 euron omarahoitusosuus.

Hanke täyttää innovaatiorahaston kriteerit ja sen rahoittaminen vuonna 2021 on perusteltua. Hanke on innovatiivinen, kaupungin strategisten tavoitteiden mukainen ja tukee myös matkailu- ja muuta elinkeinoa. MaaS on tulevaisuuden toimintamalli ja hanke tukee sen kehitystä.

Hankkeen jatko innovaatiorahaston rahoitusajan päättymisen jälkeen on kuitenkin iso kysymysmerkki, minkä ratkaiseminen edellyttää tuotosten siirtämistä joko kaupungin digitaaliseen palvelukokonaisuuteen tai vastaavasti kolmannelle osapuolelle. Hankkeen toimenpiteissä tulee painottaa toiminnan jatkon varmistamista. Rajapinnan ylläpitäjän löytäminen on ensiarvoisen tärkeää ja hankkeen toteuttajan tulee osoittaa selkeästi mitä toimenpiteitä on tehty tämän asian saavuttamiseksi.

Forum Virium Helsinki Oy:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska yhtiö ei harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Hankkeet, joille ei esitetä rahoitusta

Mobedig Oy:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kinos Oy:n hanke ”HAPPYMOOR HELSINKI”

Hankkeessa pilotoidaan Helsingissä jakamiseen perustuvaa toimintamallia, HAPPYMOOR HARBOUR, yhteisesti tehdä onnellisempaa kaupunkia. Alusta kokoaa yritykset, yhteisöt, asukkaat ja kaupunkiorganisaation rakentamaan yhdessä veto- ja pitovoimaista kaupunkia sekä kestävämpää ja uutta liiketoimintaa ekosysteemin yrityksille ja yhteisöille. Yhteisen tekemisen tuotoksena syntyy kokemusformaatteja, jotka houkuttelevat ihmisiä kuluttamaan Helsinkiä perheenä, pariskuntana, yksin tai ryhmässä enemmän, uudestaan ja useammin.

Hankkeen tavoitteet ovat kaupungille, sen asukkaille ja yrityksille hyviä ja kannatettavia asioita. Itse hakemus luo kuitenkin kuvaa, joka antaa ymmärtää, että hanketoiminnassa painottuvat enemmänkin yrityksen tavoitteet ja sen oma tuotekehitys kuin kuvatut yhteisöllisten hanketavoitteiden edistäminen laajemmin. Innovaatiorahastosta ei rahoiteta hankkeita, joiden pääfokus on yksittäisen yrityksen tuotekehityksessä. Hakemuksen antama kuva toiminnasta ja toimijasta ei luo riittävän uskottavaa kuvaa toiminnan onnistumisen edellytyksistä. Hankkeen rahoittaminen innovaatiorahastosta ei arvioida olevan perusteltua.

Vastaavalle hankkeelle haettiin rahoitusta innovaatiorahastosta kesäkuun 2020 käsittelyssä. Hankkeelle ei siinä yhteydessä myönnetty rahoitusta. Silloin päätöksen perusteluissa korostettiin, että hankkeen konkreettisesta sisällöstä on hakemuksen perusteella vaikea saada selkeätä kuvaa. Merkittävän rahoituksen myöntämiseen pienelle ja nuorelle toimijalle arvioidaan sisältyvän riskejä. Hankkeeseen ei vielä hakuvaiheessa ollut kovin laajasti sitoutunutta yritysjoukkoa. Hankkeen jälkeen arvioitiin toiminnalle tarvittavan vielä rahoitusta kaupungilta. Käsillä oleva hakemus ei ole sisällöltään merkittävästi muuttunut edelliseltä hakukierrokselta.

Hakija toteaa, että sitoutuneiden yritysten määrää on saatu kasvatettua ja yritykset ovat toiminnasta kiinnostuneita, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa ja toiminnan tässä vaiheessa ne eivät pysty taloudellisiin panostuksiin. Hankkeen esittämä kokonaisbudjetti ei ole uskottava. Hakemuksessa ei ole indikoitu, miten ja millä todennäköisyydellä kustannuksia ajatellaan katettavan toiminnan kassavirralla ja yhteisöstä saatavilla tuloilla. Siten jää vielä epäselväksi, miten toimijat ovat sitoutuneita pelisääntöihin kustannusten tai tuottojen osalta tai mitä toimijat ovat valmiita tuomaan yhteistyöhön ja mitä he odottavat yhteistyöltä.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan hanke ”Stoppi Spaddulle”

Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kotiin vietävien palvelujen henkilöstön ja erilaisia innovatiivisia ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa uusia keinoja tupakoinnin vähentämiseksi tai kokonaan lopettamiseksi. Hankkeessa toteutetaan innovaatiohaaste, josta valitaan 3-5 potentiaalista ratkaisua tai ratkaisukokonaisuutta sekä toteutetaan noin 3-6 kuukauden pituiset kokeilujaksot. Osana kokeiluja ja tarvittaessa kokeilujen päätyttyä, ratkaisuja kehitetään eteenpäin yritysten ja kaupungin henkilöstön yhteistyönä.

Hankkeessa pyritään luomaan elinkeinoperustaa yritysyhteistyön kautta ongelmaan, johon tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Tällaista lähestymistä toivotaan lisää kaupungin toimialoilla vastaamaan monimutkaisiin haasteisiin. Kuitenkin varsinaisesta yritysyhteistyöstä ja elinkeinoperustan vahvistamisesta innovaatiohaasteen lisäksi on hakemuksessa mainittu varsin vähän. Koska kattavaa selvitystä mahdollisista yhteistyökumppaneista ei ole vielä tehty, on vaikeaa arvioida missä määrin yritykset lähtevät hankkeeseen mukaan. Hankkeen osaaminen innovaatiokilpailun toteuttamisessa ja tuotekehityksen sparraamisessa ei ole hakemuksen perusteella uskottava, vaan hakemuksessa painottuu hakijoiden tupakoinnin lopettamiseen keskittynyt kompetenssi.

Hankkeen aihe on tärkeä, mutta tässä muodossa ja laajuudessa sen ei arvioida soveltuvan innovaatiorahaston rahoitettavaksi.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 25.9.2017, § 6 innovaatiorahaston käytön periaatteista ja jatkuvan rahoitushaun avaamisesta.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi rahaston tarkoituksenmukaisiin projekteihin ja investointihankkeisiin. Rahaston käytön periaatteiden mukaan varoja voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, hakemusten mukainen kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa sekä siihen, miten hanke edistää Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä, kokeilualustojen luomista, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Hankkeen toteutettavuus (hankesuunnitelman selkeys, kokonaisrahoituksen ja budjetin perusteltavuus, relevanttien yhteistyötahojen mukanaolo) ja hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös otettu huomioon. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista toimitetaan väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista. Hankkeiden päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuuden kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella. Hankkeilla tulee olla oma erillinen kirjanpito.

Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava. Hankerahoituksen palauttamista vaaditaan tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja tai innovaatiorahaston ohjeita.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto 19.10.2020 § 38

This decision was published on 15.12.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.