Vuoden 2021 tuloveroprosentin määrääminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallinnolle tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Vuonna 2020 Helsingin verotulojen kehitys on ollut koronaepidemian talousvaikutusten seurauksena kaikki veromuodot huomioiden talousarviossa odotettua heikompaa. Kunnallisverotulojen kehitys on ollut kuluvana vuonna keväällä pelättyä parempi. Yhteisöverossa koronaviruksen vaikutus alkoi näkyä huhtikuun tilityksistä alkaen ja se on heikentänyt yhteisöverotilitysten kertymää. Talouden sulkutoimia on lievennetty suurelta osin, mutta koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus tuleviin verotuloihin on yhä ilmeinen. Vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron aiemmin ennakoitua heikompana tuottona. Osa tästä heikennyksestä tulisi työllisyyden ja sitä kautta palkkasumman aiemmin oletettua heikomman kehityksen sekä yritysten oletettua heikomman kannattavuuden myötä.

Työllisyys supistuu vuonna 2020 runsaasti ja myös palkkasumma kääntyy valtakunnallisessa ennusteessa (VM:n Taloudellinen katsaus 5.10.2020) kahden prosentin laskuun. Ansioiden nousun ja työllisyyden kasvun myötä palkkasumman ennakoidaan kääntyvän vuosina 2021 ja 2022 runsaan 2,5 prosentin vuosittaiseen nousuun. Palkkasumman kehitykseen vaikuttaa työllisyyden kehityksen lisäksi nimellisansioiden kehitys. Sopimuskorotusten ja nimellisansioiden nousuvauhti olisi ensi vuonna siten 2,5 %. Eräät tänä vuonna solmitut työehtosopimukset ulottuvat alkuvuoteen 2023 saakka.

Vuoden 2021 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 % ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2 750 milj. euroa. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on noin 153 milj. euroa.

Tämä on 0,5 % vuoden 2020 ennustetta enemmän. Verohallinnon verokorttiuudistus sekä tulorekisterin ilmoitusongelmat siirsivät verotilityksiä vuodelle 2020, mistä syystä vuoden 2020 kunnallisverotulon muutos muodostuu palkkasumman ja muun ansioverotulopohjan kehitykseen nähden korkeaksi.

Vuosien 2020 ja 2021 kunnallistuloverojen, sekä myös yhteisöverojen, veroennusteeseen liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta johtuen koronavirusepidemian aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta.

Helsingin ansiotuloveropohjan kehitys

Työllisten määrä kasvoi Helsingissä kolme prosenttia ja pääkaupunkiseudulla viisi prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ennakkotiedon mukaan. Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla työllisten määrä pieneni pääkaupunkiseudulla ja koko maassa prosentilla.

Vuoden 2020 kesällä Helsingin työllisyysaste oli pudonnut yhden prosenttiyksikön vuoden takaisesta koronakriisin seurauksena. Koko maassa pudotus oli kaksi prosenttiyksikköä. Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä 73,8 prosenttia.

Työttömyys väheni Helsingissä usean vuoden, mutta työttömien määrä jäi silti korkeaksi verrattuna vuonna 2008 alkanutta taantumaa edeltävään aikaan. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 työttömien määrä pieneni Helsingissä 11 prosentilla. Vuoden 2019 lopussa työttömien määrä ei enää laskenut ja vuoden 2020 alussa työttömiä oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä kaksinkertaistivat työttömien määrän. Suurista kaupungeista vain Espoossa työttömien määrä on kasvanut Helsinkiä voimakkaammin. Työttömiin työnhakijoihin lasketaan varsinaiset työttömät ja kokoaikaisesti lomautetut.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Helsingissä yli 65 000:en, ja lomautettujen osuus tästä oli korkeimmillaan 40 prosenttia keväällä 2020 ja samalla nousi kokonaan työttömien määrä. Loppukesästä yhä useampi lomautettu pääsi palaaman töihin ja myös työttömien määrän kasvu pysähtyi. Elokuun 2020 lopussa Helsingin työttömyysaste oli 14,3 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli kaikkiaan 50 200. Kokonaan työttömien määrä oli kasvanut vuoden takaisesta noin 8 200 hengellä ja lomautettuja oli 10 800.

Ansiotulojen summan vuosikasvu oli vuonna 2019 Helsingissä 3,9 prosenttia ja koko maassa 3,1 prosenttia. Muissa kuusikkokunnissa ansiotulojen summan suhteellinen kasvu oli hieman Helsinkiä nopeampaa (esim. Espoossa 4,0 ja Vantaalla 5,2 prosenttia). Helsingin ansiotulojen summan muita hitaamman kasvun selittää tulonsaajien lukumäärän nopeampi kasvu muissa kuusikkokunnissa. Esimerkiksi Vantaalla tulonsaajien määrä kasvoi vuodessa 3,2 prosenttia, mutta Helsingissä vain vajaan puoli prosenttia.

Kaupunginhallitus 09.11.2020 § 756

Esitys

Käsittely

02.11.2020 Pöydälle

29.10.2020 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567

This decision was published on 25.11.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.