Poikkeaminen, Ruskeasuo tontti 16742/8, Kytösuonpolku 4, Kytösuontien Pysäköinti Oy
Ruskeasuo, Kytösuonpolku 4, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) asemakaava-aluetta 9090 koskevan poikkeamishakemuksen. Haettu poikkeaminen asemakaavamääräyksistä koskien autopaikkojen vähimmäismäärää ja autopaikkojen sijoitusta myönnetään siten, että:
- asemakaava-alueen 9090 velvoiteautopaikkojen määrää vähennetään 35 autopaikalla
- AL-kortteleiden pysäköintilaitoksiin saa sijoittaa asemakaava-alueen 9090 kaikkien AK-kortteleiden autopaikkoja, ei pelkästään asemakaavassa mainittujen AL- ja AK-kortteleiden ja tonttien autopaikkoja.
Maksu
1 569,75 euroa
Hakija
Kytösuontien Pysäköinti Oy
Rakennuspaikka
16. kaupunginosa (Ruskeasuo). Poikkeaminen koskee asemakaava-alueen nro 9090 kaikkia LPA-tontteja sekä alueen seuraavia kortteleita ja tontteja:
- 16710 (tontit 1, 3, 4, 5, 6)
- 16711 (tontit 5, 6, 17)
- 16718 (tontit 1, 2)
- 16736 (tontti 2)
- 16737 (tontit 4, 5, 7, 8)
- 16738 ((tontit 1, 2)
- 16739 (tontit 1, 2, 5, 6)
- 16741 (tontit 2, 3, 4, 5)
- 16742 (tontit 3, 4, 5, 6)
- 16744 (tontit 1, 2).
Hakemus
Kytösuontien Pysäköinti Oy (Kypys) hakee lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta 9090 siten, että autopaikkavelvoitetta alennetaan joko 61 autopaikalla tai n. 30 autopaikalla. Kypys hakee ensisijaisesti 61 autopaikan vähentämistä, joka vastaa Kytösuontien alueelta poistuvaa autopaikkamäärää, kun alueen koillisosan Huopalahdenportin asuinalue ja siihen liittyvä Kytösuontien muutos toteutetaan. Toissijaisesti Kypys hakee n. 30 autopaikan vähentämistä, joka vastaa puuttuvien velvoiteautopaikkojen määrää edellä mainitun muutoksen toteutuessa. Hakemuksen lisäkirjeessä Kypys hakee lupaa poiketa autopaikkojen sijoittamiseen liittyvästä määräyksestä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kaava-alueen autopaikkoja on pysyvästi liikaa suhteessa kysyntään, jonka takia hakijalla on painavat syyt vähentää tarpeettomien autopaikkojen ylläpitovelvoitetta.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Alueella, jota poikkeaminen koskee, on voimassa asemakaava nro 9090 vuodelta 1987. Asemakaavamääräysten mukaan asuntojen autopaikkojen vähimmäismäärä tulee olla 1 ap/140 k-m2. Autopaikkojen sijoittamisesta on määrätty, että AK-kortteleiden autopaikat tulee sijoittaa LPA- tai AL-korttelialueelle ja oman tontin rakennuksiin tai pysäköimispaikoille. Vähintään 10 % autopaikoista tulee sijoittaa oman tontin rakennuksiin. Lisäksi on autopaikkojen sijoittamisesta määrätty, että ainoastaan AL-kortteleiden omat autopaikat ja kortteleiden läheisyydessä sijaitsevien AK-kortteleiden autopaikkoja saa sijoittaa AL-kortteleiden pysäköintilaitoksiin. Vuoden 1987 jälkeen alueen sisällä on tehty neljä pienempää asemakaavamuutosta, (nrot 9639, 9834, 10885, 11673), jotka eivät ole vaikuttaneet merkittävästi alueen pysäköintiperiaatteisin tai -määriin.
Pikku Huopalahden asuinalueen itäosa on Helsingin yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) osoitettu kantakaupunkialueeksi C2. Kantakaupunkialueita kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Kantakaupunkialueita kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Länsiosa on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Asuntovaltaisia alueita kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.
Nykytilanne
Kaupunki omistaa asemakaava-alueen 9090 kaikki LPA-tontit sekä AK- ja AL-tontit, kolmea tonttia lukuun ottamatta.
Kaupunki on vuokrannut LPA-alueet alueen taloyhtiöiden omistamalle Kytösuontien Pysäköinti Oy:lle (Kypys), jonka tehtäviin kuuluu hallinnoida alueen autopaikkoja ja vuokrata autopaikkoja asemakaava-alueen 9090 osakasyhtiöille.
Alueelle on rakennettu 746 autopaikkaa. Asemakaava-alueen 9090 asuinkortteleiden autopaikat sijaitsevat maantasossa olevilla LPA-tonteilla, kahden AL-tontin paikoituslaitoksissa sekä omilla AK-tonteilla.
Poikkeamishakemuksessa on Kypys:n selvitys alueen autopaikkatilanteesta:
- pysäköintilaitoksissa on 280 autopaikkaa, joista 118,5 on vuokrattu osakasyhtiöiden käyttöön
- LPA-alueilla on 324 autopaikkaa, joista 242,5 on vuokrattu osakasyhtiöiden käyttöön
- tonteilla on 142 autopaikkaa.
Autopaikkamäärät perustuvat Kypys:n autopaikkatilastoon 30.4.2018. Kypys:n ilmoituksen mukaan tilanne ei ole muuttunut merkittävästi sen jälkeen. Osakasyhtiöiden käytössä on yhteensä 503 autopaikkaa. Vapaita autopaikkoja on 243 kpl.
Helsingin kaupunki on tehnyt oman autopaikkakartoituksen vuonna 2014 Pikku Huopalahden koillisosan asemakaavamuutoksen käynnistysvaiheessa. Kartoituksessa otettiin huomioon myös katualueille väärin pysäköidyt autot. Katualueille väärin pysäköityjen autojen määrä oli vähäinen. Kaupungin ja Kypys:n kartoituksissa on yhteneväinen tulos. Alueella on paljon vapaita pysäköintipaikkoja.
Kaava-alueen 9090 koillisosaan, Helsingin Yliopistokiinteistöjen ja Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille 16742/2, suunnitellaan Huopalahdenportin uusi asuinalue n. 2 500 uudelle asukkaalle. Asemakaavan muutosehdotus nro 12591 on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 8.9.2020.
Huopalahdenportin kaavamuutoksella on vaikutuksia myös kaava-alueen 9090 pysäköintijärjestelyihin. Kaavamuutoksen myötä Kytösuontien varren LPA-alueilta poistuu yhteensä 61 Kypys:n hallinnoimaa autopaikkaa, koska Kytösuontien varrella oleva LPA-alue 16742/7 sekä osa LPA-alueesta 16742/8 osoitetaan kaavamuutoksessa kaduksi. Kaava-alueelle jää muutoksen jälkeen 685 velvoiteautopaikkaa (746-61=685 ap). Kaupungin tekemien laskelmien mukaan kaava-alueelle 9090 on rakennettu hieman enemmän autopaikkoja (746 ap) kuin rakennuslupien mukainen toteutunut kerrosala edellyttää (720 ap). Kytösuontien muutoksesta johtuen asemakaava-alueen 9090 velvoiteautopaikkoja jäisi näin ollen uupumaan yhteensä 35 kpl (720 - 685 = 35 ap). Huopalahdenportin asemakaavan muutosehdotuksessa 12591 on kaavamääräyksellä huolehdittu siitä, että kaava-alueen 9090 puuttuvat velvoiteautopaikat voidaan sijoittaa kaavamuutosalueen LPA-tontille 16754/2. Velvoiteautopaikkojen rakentaminen edellyttäisi kaksitasoisen pysäköintilaitoksen rakentamista.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (8.12.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska kaava-alueen 9090 velvoitepaikkojen vähentämisellä ja autopaikkojen sijoittamisella ei tehtyjen kartoitusten mukaan ole vaikutuksia laajemmalle.
Helsingin kaupunki on naapurialueiden maanomistajana ilmoittanut, ettei kaupungilla ole huomautettavaa poikkeamislupahakemukseen.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alueen täydennysrakentamisen yhteydessä tehdyissä selvityksissä on osoitettu, että kaava-alueella 9090 on pitkään ollut autopaikkojen ylitarjontaa.
Poikkeaminen autopaikkojen vähimmäismäärästä siten, että kaava-alueella 9090 vähennetään 35 autopaikkaa on perusteltua, koska selvitykset ja tarkennetut laskelmat osoittavat, että kaava-alueelle rakennetut autopaikat ovat riittävät. Huopalahdenportin alueen toteutuessa asemakaava-alueen 9090 puuttuvia velvoiteautopaikkoja ei tarvitse rakentaa kaavamuutosalueen LPA-alueelle.
Poikkeaminen autopaikkojen vähimmäismäärästä on perusteltu alueen sijainti huomioon ottaen. Alue sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Mannerheimintien ja Vihdintien bussipysäkit sijaitsevat alueen vieressä ja raitiovaunu kulkee keskustan ja Pikku Huopalahden pohjoisosan välillä. Alue on myös hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väyliä käyttäen.
Poikkeaminen autopaikkojen sijoittamisesta on perusteltua, koska poikkeaminen edesauttaa joustavaa pysäköintijärjestelyn järjestämistä alueella.
Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen toimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
This decision was published on 23.03.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 129 (Poikkeamispäätöksestä:) ja 130 (Poikkeamispäätöksestä) §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 129 (Maksun osalta:), 130 (Maksun osalta) ja 131 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Presenter information
Ask for more info
Marina Fogdell, arkkitehti, puhelin: 09 310 64271