Lainan myöntäminen, lainaehtojen muutos, Helsingin Konservatorion Säätiö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin Konservatorion säätiön tehtävänä on ylläpitää vuonna 1922 perustettua Helsingin Konservatoriota, joka tarjoaa taiteen musiikin perusopetusta ja musiikkialan ammatillista koulutusta. Säätiö rakennutti uudet toimitilat Ruoholahteen kaupungin osoittamalle vuokratontille ja toiminta käynnistyi uusissa toimitiloissa syksyllä 1999. Kaupunginhallitus myönsi hankkeelle lainat 25.3.1996, § 426 ja 25.5.1998, § 794 osana kokonaisrahoitusta. Lainojen jäljellä oleva maksamaton pääoma on tällä hetkellä 739 769,71 euroa.

Konservatoriokiinteistön suuren koon vuoksi osa tiloista on ollut valmistumisen jälkeen kokoaikaisesti vuokrattuna ensin Helsingin väliaikaiselle ammattikorkeakoululle ja Metropolia Ammattikorkeakoululle. Vuokrasopimus ulottui vuoteen 2025 saakka, minkä aikana lainanhoitokulut voitiin kattaa saaduilla vuokratuloilla. Metropolia Ammattikorkeakoulu ilmoitti vuonna 2015 luopuvansa konservatoriokiinteistön käytöstä siirtäessään musiikin koulutuksen muille kampuksilleen. Uudelle vuokralaiselle, Kaartin soittokunnalle (Senaatti-kiinteistöt), vuokrattujen tilojen kokonaismäärä on edellistä vuokralaista pienempi, mikä vaikuttaa suoraan säätiön vuosittaisiin vuokratuloihin alentavasti. Koronapandemia on vaikuttanut myös muihin vuokratuloihin, kun lähes kaikki toiminta on ollut keskeytettynä eikä konserttisaleja ole ollut mahdollista vuokrata kolmansille osapuolille. Rahoitusjohtaja myönsi kaupunginhallituksen 6.4.2020, § 234, antamalla valtuutuksella 12.5.2020, § 31, säätiön lainoille lyhennysvapaata toukokuun erille pidentämällä laina-aikaa kuudella kuukaudella.

Säätiö hakee laina-aikojen pidentämistä edelleen viidellä vuodella pienentääkseen lainanhoitokulujaan tilanteessa, jossa lainanhoidon rahoittamiseksi käytettävät tulot ovat säätiöstä riippumattomista syistä pienentyneet olennaisesti. Uuden vuokralaisen kanssa solmittu määräaikainen vuokrasopimus ulottuu pidennettäväksi esitettävien laina-aikojen loppuun saakka.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnettyjen lyhennysvapaiden johdosta.

Ennen lyhennysvapaan myöntämistä on arvioitava, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea. Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Komission tiedonannossa on todettu, että julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Lisäksi komission tiedonannossa on todettu, että julkisen koulutuksen ei-taloudelliseen luonteeseen ei periaatteessa vaikuta se, että oppilaat tai heidän vanhempansa joutuvat toisinaan maksamaan opetus- tai ilmoittautumismaksuja, joilla katetaan osa järjestelmän toimintakuluista. Koska tällaiset maksut kattavat usein vain murto-osan palvelun todellisista kustannuksista, niitä ei voida pitää korvauksena tarjotusta palvelusta. Tämän vuoksi ne eivät muuta pääasiassa julkisin varoin rahoitetun yleisen koulutuspalvelun ei-taloudellista luonnetta. Näitä periaatteita voidaan soveltaa yksityiskouluihin ja julkisiin kouluihin (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6-12, 28 ja 29).

Helsingin Konservatorion Säätiöllä on toimintaansa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa. Säätiö saa ylläpitämislupansa mukaiseen toimintaan vapaan sivistystyön rahoitusta, joka määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Opetukseen osallistuvilta oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja taiteen perusopetuksesta annetun lain nojalla (633/1998). Säätiön toiminta tapahtuu valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa.

Säätiön rahoituksen katsotaan tulevan pääosin julkisista varoista. Säätiön viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen, vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan säätiön kaikista toiminnan tuotoista julkisen tuen osuus on 58,1 %. Vuonna 2019 säätiö sai ylläpitämislupansa mukaiseen toimintaan julkista tukea valtiolta ja Helsingin kaupungilta. Muut säätiön tuotot koostuivat vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan vuokra- ja kiinteistötoiminnasta ja opetustoiminnasta. Säätiön kaikista tuotoista 27,7 % oli vuokra- ja kiinteistötoiminnasta ja 14,1 % opetustoiminnasta. Lukukausimaksut sisältyivät säätiön opetustoiminnan tuottoihin muodostaen pääosan opetustoiminnan tuotoista.

Helsingin Konservatorion Säätiön ei katsota harjoittavan taloudellista toimintaa, koska säätiö harjoittaa julkista koulutusta valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Suunniteltuun lainajärjestelyyn ei näin ollen sisälly SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

This decision was published on 09.03.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.