Vahingonkorvaus, aitavaurio, Sjöströmintie 6

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 30.10.2020 esittänyt kaupungille 3 800,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin tontilta on kaatunut puu 30.10.2018 osoitteessa Sjöströmintie 6 kiinteistöjen välisen aidan yli rikkoen aidan ja sitä kannattavan betonitolpan. Lisäksi kaupungin tontin puolelta tunkeva hoitamaton kasvillisuus on useasta kohtaa painanut aidan rikki tai lahottanut sitä.

Kaupungin vahingonkorvausvastuun arviointi

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen ja liikenteellisen merkityksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on sijainnut piennarniityllä, joka on luokiteltu KB3 hoitoluokan viheralueisiin.
Kyseisen hoitoluokan työmenetelmiin kuuluu muun muassa luontaisesti muodostuneen puustoon silmämääräinen kunnon seuranta ja vaaraa aiheuttavien puiden poisto.

Vahingon aiheuttaneesta puusta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Sjöströmintiellä kaatunut puu on ollut vanha, mutta terveenoloinen puu, jossa ei havaittu lahoa tai muuta vastaavaa vikaa. Paikalla olleen arboristin arvio puun kaatumisen syyksi on ollut myrsky. Kaatunut, pilkottu puu sekä piennarniityllä kasvanut muu vesakko ja puut raivattiin siistiksi marraskuussa 2018.

Ilmatieteenlaitoksen tekemien mittausten mukaan Kaisaniemen säämittausasemalla on mitattu vahinkopäivänä 30.10.2018 kovaa tuulta ja puuskissa tuulen nopeus on ollut myrskylukemissa, lähennellen 20 m/s rajaa. Kun myrskypuuskat ylittää 17 m/s rajan, voivat ne muun muassa irrottaa rakennusten kattopeltejä ja kaataa puita. Kun raja ylittää 20 m/s, puita kaatuu runsaasti.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon mm. viheralueiden hoidon tarpeet.

Koska puu on ollut terve ja se on kaatunut kovan tuulen voimasta, ei kyseessä ole kaupungin laiminlyönti.

Piennarniittyalue, josta puu on kaatunut, sijaitsee kahden yksityisen kiinteistön välissä tonttikadun päädyssä johtaen mereen. Kyseinen piennarniitty on noin 5 metrin levyinen kaistale, jonka läpi ei ole ohjattua kulkua eikä sitä kunnossapidetä jalankulkijoiden tarpeita ajatellen vaan piennarniittynä. Kiinteistön haltija ei ole ilmoittanut kaupungille aidan välistä kasvavasta kasvillisuudesta ja sitä on ollut vaikea havaita kadulta käsin silmämääräisen tarkkailun puitteissa.

Korvauksen määrää voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan, jos vahingonkärsijä on myötävaikuttanut vahingon tapahtumiseen. Vahingonkärsijällä on myös velvollisuus rajoittaa vahinkoa silloin, kun vahinko on jo tapahtunut tai uhkaa tapahtua.

Tässä tapauksessa vahingon on aiheuttanut hakijan kertomuksen mukaan kasvillisuus. Kiinteistön haltijalla on mahdollisuus tarkkailla kiinteistön vieressä olevan puuston sekä kasvillisuuden kuntoa päivittäin. Kaupungilla on mahdollisuus tarkkailla viheralueiden kuntoa ainoastaan hoitoluokituksen mukaisilla tarkastuskäynneillä tai kaupunkilaisten ilmoituksen johdosta. Hakijalla on ollut mahdollisuus havaita aidalle vähitellen aiheutuva vahinko, mutta hakija ei ole ilmoittanut asiasta kaupungille. Tilanteessa, jossa vahingonkärsijä ei voi itse ryhtyä vahingonrajoittamistoimenpiteisiin, vahingonkärsijän edellytetään tekevän asiasta ilmoituksen taholle, jonka vastuulla toimenpiteiden suorittaminen on. Koska hakija ei ole ilmoittanut havainnoistaan kaupungille, hänen katsotaan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen sekä laiminlyöneen vahingon rajoittamisvelvollisuuttaan.

Hakijan mukaan aitaan kiinni kasvanut kasvillisuus on aiheuttanut aidan lahoamisen. Yleensä lahoamisella tarkoitetaan puuaineksen hajoamista, joka johtuu yleensä erilaisista sienistä. Hakijan toimittaman kuvan perusteella niittyalueella kasvaneet pensaat tai puun taimet ovat osittain kasvaneet aidan raoista läpi. On mahdollista, että aidan läpi kasvaneet kasvit voivat hajottaa aidasta yksittäisiä lautoja, jos aita on jo valmiiksi laho. Asiassa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että aidan lähelle kasvanut kasvillisuus olisi suoraan syy-yhteydessä aidan lahoamiseen. Jos hakija on ennen korvaushakemuksen tekemistä kokenut, että aidan kunto ajan myötä heikkenee kasvillisuuden vuoksi, hakijan olisi tullut ryhtyä vahingonrajoittamistoimenpiteisiin eli ilmoittaa asiasta kaupungille.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tuottamusta eikä aidan lahoaminen ole syy-yhteydessä sen vieressä kasvaneeseen kasvillisuuteen. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Aidan arvo

Hakija on ilmoittanut vaatimuksensa suuruudeksi 3 800,00 euroa tai vaihtoehtoisesti vaatinut aidan ennallistamista. Vahingonkorvausoikeudessa noudatetaan rikastumiskiellon periaatetta. Sen mukaan vahingon kärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Korvauksenhakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki tekee linjauksia korvausten laskentaperiaatteista eri vahinkolajeissa. Esinevahinkoja koskevan linjauksen mukaan korvattavista esineistä tehdään ikävähennys, jos esineen keskimääräinen käyttöikä on määriteltävissä. Niissä tapauksissa, jossa käyttöikää ei voi luotettavasti määritellä, korvattava osuus määritetään tapauskohtaisesti esineen korjauskustannusten tai käyvän arvon mukaan. Käyvällä arvolla tai myyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka esineestä olisi myytäessä voitu saada juuri ennen vahingon tapahtumista. Käypää arvoa laskettaessa otetaan huomioon mm. esineen ikä, käyttöaika, kunto ja käyttökelpoisuus. Vahingon rajoittamisperiaatteen nojalla vahingonkärsijä ei saa lähtökohtaisesti ryhtyä sellaiseen korjaamiseen, jonka kustannukset selvästi ylittävät esineen arvon. Myös kaupungin linjauksen mukaan korjauskustannukset korvataan lähtökohtaisesti vain esineen käypään arvoon asti.

Piha-aitojen käyttöikä vaihtelee suuresti sen mukaan, mistä materiaalista ne on rakennettu ja miten niitä on huollettu, joten aidoille ei voi tehdä rutiininomaisia ikävähennyksiä vaan käytetään käypää arvoa. Tässä kyseisessä tapauksessa hakijan toimittaman valokuvan ja iän perusteella aidan arvo on nolla euroa aidan ollessa laho ja sammaleen peitossa. Myöskään aidan ennallistamista vahinkoa edeltäneeseen tilaan ei olisi mahdollista tehdä, koska aidan lahoaminen ei ole johtunut kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä.

Laholla aidalla ei ole myöskään käyttöarvoa tai maisemallista arvoa. Kaupungin arvion mukaan aidalle ei voida laskea minkäänlaista arvoa millään vahingonkorvausoikeuden tuntemalla arviointimenetelmällä.

Yllä olevin perustein kaikki hakijan vaatimukset hylätään.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 6 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57