Lausuntopyyntö, liikennealan kestävän kasvun ohjelma, Liikenne- ja viestintäministeriö

HEL 2020-013105
More recent handlings
§ 112

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta liikennealan kestävän kasvun ohjelmaksi

Helsinki Mayor

Päätös

Pormestari antoi työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaksi seuraavan lausunnon:

Ohjelman tavoite investointien ja yritys- ja vientivetoisen kasvun edistämisestä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen yhteistyönä on kannatettava.

Ohjelman tavoitteena on synnyttää Suomeen 5–7 uutta aktiivista liikennealan kansainvälistä liiketoimintaekosysteemiä ja 10 000 kestävän kasvun työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Koronakriisin jälkeisessä tilanteessa näin suuren yrityskasvun aikaansaaminen on haastavaa.

Tavoitteen realistisuuden arviointia vaikeuttaa kuitenkin olennaisesti se, että ohjelman mittareissa ei ole mukana yritysten tai ekosysteemien määrää eikä vertailuvuotta eli vuotta, johon kehitystä verrataan. Kestävän kasvun työpaikka on myös tilastojen kannalta vaikeasti määriteltävä, minkä vuoksi sen mittaamista tulee käsitellä ohjelmassa tarkemmin. Koska kyseessä on myös vuonna 2018 laaditun ohjelman päivitys, niin mukana tulee olla arvio saavutetuista tuloksista.

Toimintaympäristökuvaus on laadittu monipuolisesti ja siinä on hyvä yleiskuvaus liikennealan murrostekijöistä ja toimintaympäristön näkymistä. Kuvauksessa tulee käsitellä megatrendien yhteydessä myös työn murrosta, jossa yrittäjän ja palkansaajan raja on hämärtymässä. Kevytyrittäjyys on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla ja erityisesti liikennealalla vuodesta 2017 lähtien. Ilmiön nousuun vaikutti todennäköisesti taksisääntelyn vapauttaminen liikennepalvelulailla ja samanaikainen kevytyrittäjyyteen liittyvien laskutuspalveluiden voimakas markkinointi. Taksien määräsääntelyn vapauttaminen käänsi Helsingissä koko- ja sivutoimisten yrittäjien ja kuljettajien määrän muita alueita voimakkaampaan kasvuun. Samalla kevytyrittäjyys ilmiönä vahvistui. Kevytyrittäjyydellä viitataan erilaisiin laskutuspalveluiden käyttöön niin, että henkilö toimii yrittäjämäisesti joko koko- tai osa-aikaisesti. Osalla toimijoista on y-tunnus ja osalla taas ei ole. Tämä vaikuttaa tilastoihin.

Toimintaympäristökuvauksen rahoitusmahdollisuuksia käsittelevässä alaluvussa tulee tuoda esille konkreettisemmin esille tulevan EU:n ohjelmakauden 2021–2027 rahoitusmahdollisuudet. EU:n elpymisväline on ohjelmassa kuitenkin mainittu. Liikennealalla rahoitusmahdollisuuksia on muun muassa aluekehitysrahastossa (EAKR), Horizon Europe-ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa-rahoitusvälineessä (CEF).

Toimintaympäristökuvauksessa tulee käsitellä myös sitä, että jatkossa pitäisi kohdentaa enemmän resursseja liikenteen sähköisen tilannekuvan kehittämiseksi kaupungeissa. Tämä antaa mahdollisuuden merkittäville innovaatioille ja luo pohjaa suuremmille muutoksille toimintatavoissa. Kuvaukseen tulee lisätä maininta EU:n kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevasta strategiasta, joka julkaistiin 9.12.2020. Strategian tavoitteena on auttaa EU:n liikennejärjestelmää toteuttamaan vihreän ja digitaalisen muutoksen ja selviytymään paremmin tulevista kriiseistä.

Ekosysteemi

Ekosysteemien kuvaus on laadittu varsin kattavasti.

Menestyksekkäässä innovaatiotoiminnassa on vahvasti mukana kumppanuudet ja verkostot. Ekosysteeminen kehittäminen yhdessä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimus- ja kehitysinvestointien BKT-osuuden kasvun kanssa luovat edellytyksiä korkean lisäarvon innovatiiviselle yritystoiminnalle ja uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien syntymiselle. Kaupungit toimivat alustana uudelle ja kasvavalle liiketoiminnalle. Kaupunki voi tunnistaa innovaatioekosysteemin kehittämistarpeita ja toimia neutraalina välittäjänä, joka tuo seudun toimijoita yhteen kehittäen mahdollisimman eheän ja vahvan innovaatiotoimintaa edistävän yhteistyöverkoston. Helsingin kaupunki tukee innovaatiotoimintaa seuraavilla tavoilla: kehitys- ja kokeilualustatoiminnalla (ks. https://testbed.helsinki/alyliikenne/), esihautomo- ja hautomotoiminnalla, rahoituksella sekä osallistumalla suurten kaupunkien yhteisiin hankkeisiin.

Toimenpiteitä ei voi vertailla täysin keskenään, koska tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan tutkimusta ja koulutusta, rahoitusta sekä mahdollistavaa lainsäädäntöä, jotka ovat mukana vaihtoehdossa toimintaympäristö kestävälle kasvulle. Jatkossa on kuitenkin tärkeää panostaa nykyistä enemmän ratkaisujen skaalautumiseen ja vientiin. Tämä on tärkeä ohjelman tuloksellisuuden kannalta ja siksi, että yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa tai vientiä, on edelleen Suomessa liian vähän.

Helsingissä on käynnissä useita liikennehankkeita, jotka liittyvät tunnistettuihin ekosysteemeihin. Helsinki on hyväksynyt Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman, jossa pyritään vähentämään liikenteenpäästöjä 69 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

Vaikuttavimmat toimenpiteet

Vaihtoehdoista on nostettava esiin toimenpiteet ja rahoitusmahdollisuudet, jotka liittyvät parhaiten uutta kehittävien innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien ja TKI-toiminnan rahoittamiseen liittyen EU-hankkeisiin sekä Smart Mobility-ohjelmaan. Liikennealalla vaikuttavuutta saadaan myös kokonaisvaltaisella ja pitkäjänteisellä, yli hallituskausien ulottuvalla liikennejärjestelmäsuunnittelulla, mitä ei ole Suomessa vielä koskaan ollut. Siksi liikenne 12-suunnitelma on alan kehittämiselle todella tärkeä.

  • Liikenne 12-suunnitelman visio ja tavoitteet ohjaavat alan kehittämishankkeita ja toimintaa. Vision ja tavoitteiden tueksi kuvataan vaikutusketjut, joilla liikennealan digitalisaatio, älykäs palveluistuminen ja käyttäytymisen muutos vaikuttavat Liikenne 12-suunnitelman strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi Traficomin valmisteleman liikennejärjestelmän strategisen tilannekuvatyön yhteydessä kuullaan vuosittain toimialan edustajia osana jatkuvaa prosessia.
  • Jalkautetaan julkisen ja yksityisen sektorin rooleja markkinoilla sekä yhteisiä toimintatapoja selkeyttävä liikennealan pelikirja kasvuohjelmassa mukana olevien sekä pelikirjan laatimiseen osallistuneiden organisaatioiden toimintaan. 
  • Jatketaan liikenteen kehittämis- ja kansainvälistymisohjelma Smart Mobility Finlandia,joka on monivuotinen laaja kokonaisuus, jonka kautta hyödynnetään laajamittaisesti kansallista ja EU:n TKI -rahoitusinstrumentteja ja joka sisältää Export- ja Invest in -toimet. 
  • Varmistetaan TransDigi- ja RAAS-hankkeissa kehitetyn yhteistyömallin jatkuminen ja edelleen kehittäminen. 
  • Vaikutetaan EU-tutkimusohjelmien sisältöön etupainotteisesti ja koordinoidaan vaikuttamista ja viestejä eri foorumeissa. 
  • Tunnistetaan lähivuosien keskeiset EU-hankkeet sekä yhteistyöfoorumit, joilla on suuri merkitys liikennealan kasvuedellytyksille Suomessa. 
  • Laaditaan suunnitelma liikennetoimialan standardointityön kehittämiseen ja resursoidaan kansainvälisen standardointiprosessin ylläpito ja kehittäminen.  

Monet vaihtoehdoista liittyvät vahvasti toisiinsa. Helsingin hiilineutraalisuustavoitteen kannalta on kuitenkin tärkeää, että ohjelma edistää kestävän ja hiilineutraalin liikenteen ja liikkumisen liiketoimintaratkaisujen ja ekosysteemien syntymistä kaupunkiseuduilla.

 
  • Edistetään kestävän ja hiilineutraalin liikenteen ja liikkumisen liiketoimintaratkaisujen ja ekosysteemien syntymistä kaupunkiseuduilla.  
  • Mahdollistetaan julkisen liikenteen ja kaupalliset palvelut yhdistävät saumattomat matkaketjut ja liikkumisen palvelut kaupungeissa ja niiden välillä. 
  • Automaattiliikenteen mahdollistaminen tavoitteena automaattiliikenteen tuotantokäyttö ja automaattiliikenteen kehittämisen ekosysteemi.
  • Kehitetään kestävän liikenteen kokeilutoimintaa niin kaupunki- kuin testialueilla yhdessä alan yritysten kanssa.
  • Jatketaan Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa -yhteistyöfoorumin työtä.
  • Liikenteen toimiala toimii edelläkävijänä strategisten julkisten hankintojen ohjelman täytäntöönpanossa tavoitteena saada julkisista hankinnoista tehokkuutta ja kilpailuetua.
  • Kohdennetaan KEINO-osaamiskeskuksen sekä Business Finlandin innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämistyötä Liikennealan kestävän kasvun ohjelmassa ja jatkuvassa vuoropuhelussa toimialan kanssa tunnistettaviin hankintojen kehittämisalueisiin.
  • Jatketaan liikennealan tiedon avaamista liiketoiminnan pohjaksi, ml. dynaaminen data sekä käyttörajoitetun datan hyödyntäminen. Edistetään liikennetiedon ekosysteemien sekä hajautetun liikennetiedon markkinoiden syntymistä.
  • Kehitetään ja toteutetaan eri toimijoiden yhteistyömalli yli sektorien menevien tietovarantojen hyödyntämiseksi palvelukehityksessä (esimerkiksi liikenne, energia ja asuminen).

Kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin realisoiminen on tärkeää.

  • Kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin realisoiminen. Aktiivisten liiketoimintaekosysteemien laajentaminen aidosti kansainvälisiksi kokonaisuuksiksi, fokusoiden erityisesti kestävään kasvuun. 
  • Toteutetaan tunnistettujen kasvuekosysteemien yhteistä ja koordinoitua kehittämistä, mm. jatkuvan fasilitoinnin, tiedonjaon ja ekosysteemin kypsyysasteen mukainen ohjausmalli. Hyödynnetään laadittuja ekosysteemioppaita liikennetoimialan ekosysteemien kehittämisessä ja jaetaan liikennetoimialan kasvuekosysteemien parhaita käytäntöjä laajamittaisesti.
  • Jatketaan Suomen liikennealan vetovoimaisen yhteisen tarinan, markkinointistrategian ja -materiaalin kehittämistä erityisesti Future Mobility Finland -sivustoa hyödyntäen.   
  • Selvitetään keinoja entistä tiiviimpään liikennealan yritysten kv-markkinointiin ja tuetaan yhteistyötä soveltuvilla keinoilla.
  • Tiivistetään yhteistyötä Nordic Innovationin sekä muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa yhteisen kestävän liikenteen brändin edistämiseksi ja pohjoismaisten kestävän liikenteen ja kiertotalousratkaisujen yhteiskehittämiseksi.

Muita toimenpiteitä

Ohjelma on kunnianhimoinen, mutta samalla myös sirpaleinen. Ohjelman vaikuttavuutta lisäisi se, että ohjelmassa keskityttäisiin selkeämmin tiettyihin asioihin, joita myös mitattaisiin selkeästi ja johdonmukaisesti.

Tiekartan toimenpidealueista Helsingillä on vahvin rooli toimenpiteissä, jotka liittyvät kokeilualustatoimintaan, avoimen datan käytön edistämiseen ja julkisiin hankintoihin. Helsingin kaupunki pyrkii myös omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että lainsäädäntö, rahoitusmahdollisuudet sekä tutkimus ja koulutus edistävät liikennealan kestävää kasvua.

This decision was published on 22.12.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Ask for more info

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Decisionmaker

Jan Vapaavuori
pormestari

Attachments

1. Lausuntopyyntö 27.11.2020

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information, information that could compromise the protection of privacy or documents that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Processing of Personal Data in Social and Health Care 703/2023,  Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.