Lausuntopyyntö, kestävän kaupunkielämän ohjelman luonnos, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kaupunginhallitus antoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) luonnoksesta Kestävän kaupunkielämän ohjelmaksi seuraavan lausunnon:

Luonnos sisältää useita tärkeitä ja kannatettavia asioita, joiden edistämisessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Samalla on kuitenkin huomioitava, että useat ohjelman teemoista sisältyvät jo kaupunkien omiin ilmasto- ja ympäristöohjelmiin. Resurssien tehokkaan kohdistamisen varmistamiseksi tulee selvittää tarkemmin, mitkä toimet etenevät jo hyvin ja missä teemoissa seudullista yhteistyötä on tarvetta lisätä.

Ohjelmassa tulee keskittyä erityisesti HSY:n toimivallassa oleviin asioihin. Asioihin, joita HSY itse tekee ja joihin se voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Lisäksi ohjelman tulee suuntautua selkeämmin kaupunkilaisiin ja sellaisiin kuluttajarajapinnassa oleviin sidosryhmiin, joille kaupungeilla on vähemmän olemassa olevia toimia.

Ohjelmassa tarkastellaan kestävyyttä suppeasti lähinnä ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden näkökulmasta. Olisi perusteltua, että ohjelman nimi viittaisi suoremmin näihin teemoihin eikä laajasti kestävyyteen. Helsingissä tarkastellaan kestävyyttä Agenda 2030 SDG -tavoitteiden kautta laajemmin sosiaalisena, ekologisena ja taloudellisena kestävyytenä.

On tärkeää saada tarkempaa tietoa ohjelman toteutumiseen ja raportointiin tarvittavista resursseista, joihin kaupungin pitää varautua sekä tarkemmin, miten päällekkäistä työtä kaupungin jo olemassa olevien ohjelmien ja raportoinnin sekä kestävän kaupunkielämän ohjelman välillä vältetään. Useiden teemojen osalta työskennellään yhdessä työryhmissä esim. hankinnat ja ruokapalvelut. On tarkennettava sisältyisikö näiden ryhmien työ jatkossa osaksi kestävän kaupunkielämän ohjelmaa vai onko tarkoitus synnyttää uusia ryhmiä. Ohjelman toimenpiteille tulee määritellä selkeät vastuutahot. Osa toimenpiteistä edellyttää rahoitusta ja selkeää koordinointia. Tätä ei kuitenkaan ole ohjelmassa kovin tarkasti käsitelty. Rooleja ja resursseja tulee selkiyttää esimerkiksi teemoittain yhdessä kaupunkien asiantuntijoiden kanssa. Teemoittain seurattavat mittarit tulee nimetä hyvissä ajoin jo ennen ohjelman hyväksymistä.

Kiertotalouden käsittelyssä on tuotava esiin myös sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. Kiertotalouden alalla on mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita tuotteiden kunnostukseen, uudelleenvalmistukseen ja tuunaukseen sekä materiaalien käsittelyyn ja kierrätykseen liittyen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Uusix-verstaat ja Pakilan työkeskus. Materiaalien kiertoon perustuva talous luo paitsi taloudellista, myös sosiaalista muutoskestävyyttä tämän hetkisen koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa. Ohjelmassa on otettava tämä huomioon. Ohjelman laatimiseen ja toteutukseen tulee osallistaa eri alojen asiantuntijoita, kuten sosiaali- ja terveystoimialan tai työ- ja elinkeinopuolen.

Ohjelma sisältää hyviä aloitteita ja kehittämissuuntia asemanseutujen kehittämisen yhteistyöhön. Ohjelman tavoite vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä uusien kiertotalouden, kestävän liikkumisen ja muiden kestävän arjen palvelupilottien ja yhteistoimintamallien jalkauttamisen kautta on kannatettavaa. Tavoite sitouttaa asemanseututoimijat vahvemmin yhteiseen kehittämiseen on tarpeen. Ohjelmaa tulee kuitenkin tarkentaa niin, että siitä käy selville miten esille tuodut asiat aiotaan toteuttaa.

Luonnoksen kohdassa 3.4 Kestävät julkiset hankinnat tulee tuoda selkeämmin esiin, mitä lisäarvoa ohjelma tuo nykyisin toteutettavalle kestävien hankintojen kehittämiselle. Kaupunkien olemassa olevat hankintastrategiat ja linjaukset sekä kansallisen hankintastrategian tulee mainita ohjelmassa ja lisätä liitteeseen 1. Nämä strategiat liittyvät myös ruoka-, kiertotalous- ja ilmastoteemaan.

Luonnoksen 5. kohdassa tulee korostaa selvemmin yritysten roolia innovatiivisissa kokeiluissa sekä sitä, että pitää myös jättää tilaa markkinaehtoisten toimijoiden innovaatioille ja liiketoiminnalle. Ohjelmassa tulee hyödyntää CircVol-hankkeen (maamassojen hyödyntäminen) tuloksia kiertotalouden yritysekosysteemien kehittämiseksi. Yhdyskuntajätteiden lajittelua käsittelevään kappaleeseen 5.1 tulee lisätä toimenpiteet, jotka koskevat erilaisten keräysvälineiden ja -tapojen kehittämistä. Jätteiden tyhjennyksen optimointia esim. älytekniikkaa hyödyntäen on myös syytä kehittää.

Pääkaupunkiseudulla järjestetään vuosittain paljon konsertteja ja muita tapahtumia. Niistä aiheutuu usein lähiympäristöön roskaantumista. Muovia käsittelevään kappaleeseen 5.2. tulee lisätä yhdeksi toimenpiteeksi sen, että pääkaupunkiseudulla järjestettävissä tapahtumissa edistettäisiin aktiivisesti erilaisten kestoastiaratkaisuiden käyttöönottoa.

Kohdan 5.3. toimenpide 29 osalta avoimen datan julkaiseminen ja biomassan pitäminen avoimesti markkinoilla voisi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. CircVol-hankkeessa tehdyn biomassakartoituksen hyödyntämien on hyvä asia. Toimenpide 31 osalta on tärkeää, että biohiilen käyttökohteita selvitetään yhdessä. Biohiilen käytön lisääminen esimerkiksi maanparannuksessa sisältää myös mahdollisuuksia uudenlaiseen yritystoimintaan pääkaupunkiseudulla. Toimenpide on linjassa Helsingin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartan kanssa

Kohdassa 5.6 oleva toimenpide 40 koskee kaupunkilaisten tietopohjan parantamista heidän tuottamiensa jätteiden määrästä. On syytä huomioida, että yksilöity jätetieto on tarpeellista myös kaupungin hallinto- ja palvelutoiminnassa, jotta lajitteluun voidaan aidosti kannustaa ja sitä voidaan tehostaa.

Toimenpiteen 48 mukaisen lämpösaarekemallinnuksen ja –skenaarioiden toteuttaminen pääkaupunkiseudulla on tärkeää. Toimenpide on tarpeen toteuttaa yhteistyössä seudun kaupunkien kanssa. Viherrakenteita koskevat toimenpiteet 62 ja 63 ovat niin ikään kannatettavia ehdotuksia. Helsingissä pilotoidaan näitä jo pienemmässä mittakaavassa. Niiden pohjalta aihetta voisi laajentaa ja kehittää edelleen. Samoin luvussa 8 esitetyt sopeutumisneuvonnan käynnistyminen sekä urbaanin selviytymisen päivän toteuttaminen ovat hyviä ehdotuksia, joiden toteuttamiseen Helsinki mielellään osallistuu.