Lausuntopyyntö, liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja, Valtion liikuntaneuvosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta suhtautuu pääosin myönteisesti valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaan ja siihen tehtyihin muutosesityksiin. Suunta-asiakirjassa on huomioitu useita liikuntapaikkarakentamisen uusia kehityssuuntia sekä pyritty selkeyttämään avustuksen myöntämisen perusteita ja sen hakemisen edellyttämiä selvityksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot myöntävät vuosittain avustuksia liikuntapaikkarakentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rakentamisavustuksia sellaisille liikuntapaikkahankkeille, joiden kustannusarvio ylittää 1 000 000 euroa (alv 0 %). Aluehallintovirastot puolestaan myöntävät avustuksia hankkeille, joiden kustannusarvio alittaa 1 000 000 euroa. Suunta-asiakirjassa esitetään tämän rajan nostamista 1 200 000 euroon.

Viime vuosina pääkaupunkiseudulla rakentamisavustuksia ovat opetus- ja kulttuuriministeriöltä saaneet muun muassa Stadion-Säätiö (8 573 003 euroa/2018 ja 2 000 000 euroa/2019), Urhea-halli Oy (1 500 000 euroa/2019) ja Kaarelan liikuntakeskus (750 000 euroa/2020). Aluehallintovirastolta rakentamisavusta ovat puolestaan saaneet muun muassa Kumpulan nurmikenttä Oy (90 000 euroa/2018) ja Laajasalon mailipelihalli (140 000 euroa/2019).

Lautakunta tukee uutta linjausta, jonka mukaan avustus voidaan myöntää voimassa olevan lainsäädännön puitteissa myös hankkeisiin, jotka toteutetaan muilla kuin taserahoitusmallilla (kunnan suora investointibudjettirahoitus), jos hanke täyttää valtionavustuksen saamisen edellytykset. Tämä vastaa monissa kaupungeissa ja kunnissa kasvavaan tarpeeseen monipuolistaa palvelurakennusten erilaisia rahoitusvaihtoehtoja.

Avustusta hakevalta liikuntapaikkarakentamishankkeelta edellytettävien ekologiseen rakentamiseen liittyvien selvitysten määrää ja laatua on lisätty. Tämä tukee myös Helsingin kaupungin energiansäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteita. Jos rakentamishanke ylittää merkittävästi tämän hetkisten rakennusmääräysten ympäristötavoitteiden tason, tulisi harkita korotetun avustuksen myöntämistä tällaisten rakenteellisten ja teknisten ratkaisujen määrän lisäämiseksi. Vastaavalla tavalla voisi menetellä myös, jos hanke ylittää esteettömyyden perusvaatimukset.

Uudessa suunta-asiakirjaluonnoksessa hakemukseen vaadittavien yksityiskohtaisten rakennusteknisten selvitysten määrä on selvästi lisääntynyt. Tämä voi vaikuttaa sellaisten yksityisten hankkeiden mahdollisuuteen hakea avustusta, joiden koko toteutuminen saattaa olla kiinni rakentamisavustuksen myöntämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain vahvistaman liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan esitettävien hankkeiden hakuaikataulun muutos joulukuun lopusta huhtikuun loppuun on Helsingin kaupungin kannalta kannatettava muutos. Tämä eriyttää seuraavalle vuodelle haettavat rakennushankkeiden valtionavustukset siitä, että hankkeita esitetään mukaan kolmen seuraavan vuoden rahoitussuunnitelmakaudelle.

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan hyväksymisen yhteydessä tulisi kirjata myös ne lainsäädännön muutostarpeet (esimerkiksi luopuminen 15 vuoden vuokrasopimuksen vaatimuksesta normaaleissa kenttärakentamishankkeissa), joilla voitaisiin edelleen vahvistaa tämän asiakirjan tavoitteita sekä sujuvoittaa avustustenhakemisen ja -myöntämisen prosessia avustuksenhakijoiden näkökulmasta. Lisäksi tulisi edelleen selkeyttää ylipainehalleille mahdollisesti myönnettävien rakentamisavustusten edellytykset.

Helsingin kaupungin kannalta on myönteistä, että valtakunnallisilla hankkeilla on omat kriteerit. Näistä hankkeista tuli käydä erilliset neuvottelut valtion ja ko. kaupunkien kesken.

Liikkumisohjelma on yksi Helsingin kaupungin keskeisistä strategiaohjelmista. Lautakunta painottaa, että liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan tulisi omalta osaltaan tukea myös liikkumattomuuden vähentämisen ja arkiliikkumisen lisäämisen tavoitteita sekä mahdollistaa laajojen kuntalaisryhmien liikuntapaikkojen käyttö.

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja on selvästä kehityksestään huolimatta vielä osin kriteereiltään suhteellisen yleisluontoinen, joten on jossain määrin epäselvää, mikä on jatkossa sen käytännön vaikutus liikuntapaikkarakentamisen ja avustuspäätösten suuntajana.

Asian esittelijänä toimi liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre liikuntajohtaja Tarja Loikkasen jouduttua poistumaan kesken kokouksen.