Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 17.5.2019, Protector Vakuutus

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 15.1.2021 esittänyt kaupungille 8056,04 euron suuruisen takaisinsaantivaatimuksen. Takaisinsaantivaatimuksen mukaan vahingonkärsijä on 17.5.2019 kello 15.30 kompastunut kadulla sijaitsevaan kuoppaan josta puuttui asvaltti osoitteessa Erottajankatu. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin maksamassaan kompastumisvahingossa 680502 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on jalkakäytävä ja se kuuluu hoitoluokkaan II.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan jalkakäytävän asvaltissa on ollut lieviä pinta-asvaltin purkaantumia vuonna 2019. Lievät vauriot eivät ole aiheuttaneet välitöntä vaaraa, eivätkä näin ollen ole edellyttäneet kunnossapitotoimenpiteitä. Purkaantumat on korjattu vuonna 2020 kaivutyön jälkeen yksityisen rakentajan toimesta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy lievistä vaurioista huolimatta.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Vahinko on tapahtunut vahingonkärsijän mukaan hänen astuessaan kuoppaan, vahingonkärsijän suunnatessa suojatietä kohti. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään havainnoimalla vallitsevat ympäristöään liikkuessaan. Erityisesti jalkakäytävältä suojatielle siirtyessä on noudatettavaa erityistä huolellisuutta. Vahinko on sattunut iltapäivällä klo 15.30. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuus. Asvaltin purkauma on sijainnut reunakivetyksen vieressä. Tapaturma olisi ollut vältettävissä riittävällä havainnoinnilla tai toisen kulkureitin valitsemisella.

Asvaltissa ollut pinnallinen purkauma ei ole aiheuttanut välitöntä vaaraa tai välittömiä kunnossapitotoimenpiteitä. Vahinkopaikasta ei ole tullut kaupungille muita ilmoituksia. Purkauma on myöhemmin korjattu. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupunki katsoo, että lievää purkaumaa asvaltissa ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53