Lausuntopyyntö, ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pormestari antoi ympäristöministeriölle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi seuraavan lausunnon:

Toimenpideohjelman tavoite vähentää meriympäristöön kohdistuvaa ihmisen toiminnasta aiheutuvaa rasitusta ja parantaa meriympäristön tilaa on kannatettava. Toimenpideohjelman eri osat kytkeytyvät toisiinsa sekä muihin meren hyvän tilan saavuttamiseen tähtääviin toimenpideohjelmiin. Toimenpideohjelmassa tulee panostaa tekstin yhtenäisyyteen sekä osakokonaisuuksien rakenteeseen ja selkeyteen.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen

Ravinnekuormitusta tulee vähentää Itämeren rehevöitymiskehityksen muuttamiseksi ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Suurin osa vähennyksistä tulee kohdistaa hajakuormitukseen maatalousalueilta. Maankäytöltään hajanaisilta alueilta tuleva paikallinen ravinnekuormitus voi olla merkittävä alueilla, jonne suurempia virtavesiä ei laske. Ohjelmassa tulee esittää tarkempi analyysi (kriittisten lähdealueiden tunnistus) siitä, miten toimenpiteitä kohdennetaan kustannustehokkaasti maankäytöltään hajanaisilla kaupunkialueilla. Yhtenäisen, käytännönläheisen ja tutkimustietoon pohjautuvan ohjeistuksen laatiminen on tärkeää erityisesti niiden toimenpiteiden osalta, joissa muut kuin valtion tahot ovat mukana toteuttamassa toimenpiteitä.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen

Merenhoitoon tulee kytkeä mukaan vesienhoidon toimenpideohjelman hulevesitoimenpiteet. Lähivesien haitta-ainekuorma voi kasvaa ilman hulevesien imeyttämistä ja hidastamista.

Veneiden myrkkymaalien sääntelyn ja käsittelyn osalta veneiden talvisäilytyspaikkojen ja venesatamien yhteyteen esitetään rakennettavaksi uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisia veneiden pesupaikkoja. Tämän toimenpiteen tehokkaan toteutuksen tueksi tarvitaan investointitukia.

Teollisuuden jätevesien osalta toimenpideohjelmassa tulee huomioida uusimmat suositukset mm. teollisuusjätevesisopimusten, poikkeustilanteiden hallinnan ja luvituksen osalta teollisuudelle, ympäristöviranomaisille, vesilaitoksille ja poliittisille päätöksentekijöille (BEST-hanke, Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment).

Merellisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito

Ei kiintiöityjen kaupallisten kalalajien elinympäristön kunnostusta ja suojelua tulee painottaa alueilla, joissa on vapaa-ajan kalastusta. Arviot kuhan, ahvenen ja merikutuisen siian kantojen tilasta tulee tehdä kaikille merialueille, eikä vain niiden tärkeimmille kalastusalueille. Toimenpiteen kytkökset muihin toimenpideohjelman osakokonaisuuksiin tulee kuvata paremmin, jotta saavutettaisiin synergiaetuja.

Haitallisten vieraslajien torjunta

Vieraslajien hallinnan kytkeminen vieraslajihallintasuunnitelmiin, jossa ei juuri mainita merellisiä lajeja, ei ole kestävä ratkaisu. Vieraslajien torjunta voidaan kytkeä toimenpideohjelman hoitokalastustoimenpiteisiin kannustamalla pääkaupunkiseudun rannikkoalueille asettuneen mustatäplätokon poistokalastuksiin.

Alusten runkojen pesun toteuttamista tulee tarkastella jo tässä vaiheessa. Runkojen pesuvesien käsittelystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Roskaantumisen vähentäminen

Toimenpiteiden yhteydessä tulee selvittää kunta- ja maakuntatoimijoiden roskaantumisen hillinnän toimenpiteitä ja pyrkiä yhtenäistämään nämä hankkeet. Hylättyjen veneiden osalta tarvitaan myös muiden kuin lasikuituveneiden huomioimista.

Helsingin ranta-alueilla, saarissa ja merellisillä virkistysalueilla on parissa viikossa saman verran käyntikertoja kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä koko vuoden aikana. Tämä korostaa roskaantumisen hillintään liittyvän viestinnän kehittämistä. Myös eri toimijoiden käytäntöjä roskaantumisen hillinnässä ja jätehuollossa tulisi yhtenäistää. Toimenpiteeseen sisällytetty jätteiden vastaanottoinfrastruktuurin kehittämisen rahoitus on tärkeää.

Hulevesien hallinnan merkitys korostuu kaupungistuneilla alueilla, ja hulevesien määrän hallinnan lisäksi myös sen laadun hallintaan tulisi kiinnittää jatkossa aiempaa enemmän huomiota. Hulevesiin kohdistuvien konkreettisten toimenpiteiden merkitystä tulee korostaa. Kaupunkien ja kuntien laatimien hulevesien hallintasuunnitelmien jalkautusta tulee tukea.

Merenpohjan koskemattomuuden ja elinympäristöjen tilan parantaminen

Ruovikoiden hoidon merkitys on suuri kiintoainekuormitusta vastaanottavilla rannikkoalueilla. Ruovikoiden mosaiikkimaisen niiton mahdollisuuksia on selvitettävä laajasti ja toimenpiteeseen tulee sitouttaa kunta- ja muut paikalliset toimijat mahdollisimman nopeasti. Pienruoppausten koordinointiin tähtäävä toimet on hyvä toteuttaa yhdessä ruovikon hoidon toimenpiteiden kanssa, koska usein nämä tehdään saman aikaisesti. Ruoppausten ja läjitysten yhteydessä käytettävien silttiverhojen tulisi sisältyä suosituksena ruoppausohjeistuksiin ja olla vaatimuksena herkillä veden vaihdoltaan heikoilla alueilla. Liettyneiden pohjien vettä samentavaa vaikutusta tulisi pyrkiä hillitsemään, esim. rajoittamalla veneliikennettä herkäksi tunnistetuilla alueilla tai tutkimalla menetelmiä ja tekemällä suosituksia ja ohjeistuksia, joilla liettyneitä pohjia voitaisiin kiinteyttää.

Hydrografisten muutosten aiheuttamien häiriöiden estäminen

Toimenpiteen puitteissa ei ole huomioitu rannikonläheisten ruoppausten tai rantarakentamisen (laiturit, rantojen kovat jyrkät pinnat, satamat, aallonmurtajat yms.) aiheuttamia paikallisia veden virtaaman ja sedimentin kertymisen muutoksia tai eri rakenteiden yhteisvaikutuksia. Hydrografisten muutosten vaikutukset sedimentin liikkeisiin (esim. satamien sisäänkäynnit) tai sedimentaation (aallonmurtajien vaikutus aaltoenergian pienentymiseen) muutoksiin saattavat heikentää pohjakasvillisuuden tilaa. Ranta- ja vesirakentamisen aiheuttamat vaikutukset tulisi huomioida ja ratkaista paikallisilla tarkasteluilla ja kohdespesifisillä toimenpiteillä, ottaen huomioon vesirakenteiden kokonaismäärä ja luonnontilaisen rantavyöhykkeen rikkoutuneisuus.

Alueperusteisen luonnon- ja ympäristönsuojelun ja ennallistamisen sekä merialuesuunnittelun toimenpiteet

Suojelualueiden verkoston yhtenäisyys, kattavuus ja tehokkuus ovat meriympäristön hyvän tilan perusvaatimuksia samoin kuin ulkoisen paineen, pääosin ravinne-, orgaanisen aineksen ja kiintoaineen kuormituksen, vähentäminen. Olemassa olevien laajojen (lähinnä NATURA-) alueiden laajentamisen lisäksi yksityisten ja kuntien omistamien vesialueiden suojelua tulisi tehostaa, jotta suojeluverkoston puutteita saataisiin tilkittyä.

Kuntia tulisi tukea merialueen kattavien yleiskaavojen laadinnassa niin, että luonnonsuojelulliset näkökohdat tulisivat huomioitua kokonaisvaltaisesti koko rannikon osalta ja pienemmät suojelualueet tulisi kytkeä selvemmin osaksi laajempaa suojelualueiden verkostoa. Nykyisin paikalliset suojelutoimet tehdään paikallisin perustein ilman laajempaa tarkastelua alueen kytkeytyneisyydestä muihin suojelualueisiin.

Kuntien omistamilla alueilla olevien pienempien suojelualueiden perustamisen tueksi tulisi toimittaa laajempi suojelualueen kytkeytymistä selvittävä tarkastelu, jolla pienten suojelualueiden arvoa parannettaisiin. Erikseen mainitussa vieraspetojen pyyntitoimenpiteessä kannattaa seurata myös lintujen pesimäkantoja ja pesimätulosta pyyntiponnistuksen lisäksi.

Meriympäristön tilaan kohdistuvien riskien hallinta

Riskitilanteissa tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on varmistettava henkilöresurssien riittävyys vastuuorganisaatioissa. Tietolähteiden käytettävyyteen ja saatavuuteen on panostettava siten, että tiedot ovat kaikkien vastuutahojen saatavissa 24/7 vastikkeetta. Myös asiantuntijapalvelut viranomaisten tueksi on turvattava siten, että päivystysluoteinen tuki on aina saatavilla. Toimenpiteessä esitettävä jätelain päivitys koskien öljyisen jätteen välivarastointia nähdään erittäin tarpeellisena.