Talousarvioaloite, PD-rahoituksen eli myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistaminen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pilvi Torstin ym. valtuutettujen talousarvioaloitteesta koskien PD-rahoituksen eli myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Pilvi Torstin ja 16 muun valtuutetun talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon:
”Aloitteessa esitetään myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista (suhteessa edeltävien vuosien keskiarvoon) vuoden 2022 talousarvioon pandemian jälleenrakennushaasteeseen vastaamiseksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen lisäämistä talousarvioraamin puitteissa. Lisärahoitus kohdennetaan heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden varhaisen tuen palveluihin. Rahoituksen kohdentamisella varhaisen tuen palveluihin estetään ja ehkäistään syrjäytymistä, raskaampien palveluiden tarvetta sekä tilanteiden kriisiytymistä.
Rahoitus ja aikaisemmat kohdistukset
Vuonna 2018 sosiaali- ja terveystoimialalle myönnettiin myönteisen erityiskohtelun rahoitusta 625 000 euroa. Vuosille 2019 ja 2020 rahoitusta lisättiin 500 000 euroa vuotta kohden. Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta ei aikaisemmista vuosista poiketen lisätty vuodelle 2021.
Myönteisen erityiskohtelun rahoitus on kohdennettu perhe- ja sosiaalipalvelujen varhaisen tuen palveluihin. Rahoituksella on vahvistettu vuosina 2018–2020 henkilöstöresursseja neuvola- ja perhetyössä, kouluterveydenhuollossa, perheiden erityispalveluissa, opiskeluterveydenhuollossa ja paperittomien ja turvapaikanhakijoiden neuvolassa.
Covid-19-pandemian vaikutuksista
Covid-19-pandemia on kuormittanut erityisesti niitä lapsiperheitä, joissa on ollut vaikeuksia jo aiemmin. Pandemian aikana eriarvoisuus on korostunut, heikommassa asemassa olevien lasten tilanne on vaikeutunut ja tuen tarpeita on jäänyt havaitsematta tai tuki on viivästynyt. Rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet heikentävästi erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Covid-19-pandemiasta aiheutuneesta poikkeustilanteesta johtuen monia palveluita ei ole pystytty järjestämään samoin kuin ennen. Esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä neuvoloissa on jäänyt toteuttamatta osa palveluista, mistä on aiheutunut hoito- ja palveluvelkaa. Pandemian vaikutukset näkyvätkin nyt ja tulevaisuudessa muun muassa kasvaneena peruspalvelujen ja raskaampien palvelujen tarpeena. Tarvetta on erityisesti varhaisille, matalan kynnyksen mielenterveys- ja neuvontapalveluille sekä perheiden tuelle.
Ehdotettu lisärahoitus ja kohdennukset
Talousarvioaloitteessa on ehdotettu myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista esimerkiksi edeltävien vuosien keskiarvon mukaan. Perhe- ja sosiaalipalvelujen myönteisen erityiskohtelun kokonaisrahoituksen keskiarvo ajalta 2018–2020 on 1,1 miljoonaa euroa. Ehdotettu myönteisen erityiskohtelun lisärahoitus vuodelle 2022 kohdennetaan lasten, nuorten, aikuisten sekä perheiden tuen palvelujen henkilöstöresursseihin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus, perhesosiaalityö sekä nuorten ja aikuisten sosiaalityö.
Sosiaali- ja terveystoimialan myönteisen erityiskohtelun rahoituksen tarkemmassa kohdennuksessa tullaan hyödyntämään – kuten aikaisemminkin – vuosina 2018‒2019 käynnissä olleen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarveperusteisen rahoituksen tutkimusryhmän tuloksia (Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikkö). Kyseisessä sosiaali- ja terveyspalveluihin räätälöidyssä tutkimuksessa suurempaa resurssientarvetta indikoi alueilla muun muassa pienituloisten perheiden lasten osuus, alhaisen koulutustaustan omaavien osuus, työttömyysaste, yksinhuoltajakotitalouksien osuus ja maahanmuuttajataustaisten osuus. Kouluterveydenhuollossa hyödynnetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla käytössä olleita indikaattoreita myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kohdennukseen. Sosiaalihuollossa mitoitusten pohjalla on väestöpohjan sijasta asiakasmäärä, jolloin myönteinen erityiskohtelu tulee alueellisesti huomioiduksi.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Positiivisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamisella pystytään edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja tukemaan erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia yhteiskunnallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa. Näin estetään ja ehkäistään syrjäytymistä, raskaampien palveluiden tarvetta sekä tilanteiden kriisiytymistä. Positiivisen erityiskohtelun rahoitus on merkittävässä roolissa pandemiasta toipumisessa sekä hoito- ja palveluvelkaan vastaamisessa.”
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Pentti Arajärvi: Poistetaan Mahdollinen lisärahoitus ja kohdennukset -otsikosta ja otsikon alla olevasta ensimmäisen kappaleen kolmannesta virkkeestä sana mahdollinen ja korvataan se sanalla ehdotettu.
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen mukaisesti muutetun lausunnon.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Pilvi Torstin ja 16 muun valtuutetun talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon:
”Aloitteessa esitetään myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista (suhteessa edeltävien vuosien keskiarvoon) vuoden 2022 talousarvioon pandemian jälleenrakennushaasteeseen vastaamiseksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen lisäämistä talousarvioraamin puitteissa. Lisärahoitus kohdennetaan heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden varhaisen tuen palveluihin. Rahoituksen kohdentamisella varhaisen tuen palveluihin estetään ja ehkäistään syrjäytymistä, raskaampien palveluiden tarvetta sekä tilanteiden kriisiytymistä.
Rahoitus ja aikaisemmat kohdistukset
Vuonna 2018 sosiaali- ja terveystoimialalle myönnettiin myönteisen erityiskohtelun rahoitusta 625 000 euroa. Vuosille 2019 ja 2020 rahoitusta lisättiin 500 000 euroa vuotta kohden. Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta ei aikaisemmista vuosista poiketen lisätty vuodelle 2021.
Myönteisen erityiskohtelun rahoitus on kohdennettu perhe- ja sosiaalipalvelujen varhaisen tuen palveluihin. Rahoituksella on vahvistettu vuosina 2018–2020 henkilöstöresursseja neuvola- ja perhetyössä, kouluterveydenhuollossa, perheiden erityispalveluissa, opiskeluterveydenhuollossa ja paperittomien ja turvapaikanhakijoiden neuvolassa.
Covid-19-pandemian vaikutuksista
Covid-19-pandemia on kuormittanut erityisesti niitä lapsiperheitä, joissa on ollut vaikeuksia jo aiemmin. Pandemian aikana eriarvoisuus on korostunut, heikommassa asemassa olevien lasten tilanne on vaikeutunut ja tuen tarpeita on jäänyt havaitsematta tai tuki on viivästynyt. Rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet heikentävästi erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Covid-19-pandemiasta aiheutuneesta poikkeustilanteesta johtuen monia palveluita ei ole pystytty järjestämään samoin kuin ennen. Esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä neuvoloissa on jäänyt toteuttamatta osa palveluista, mistä on aiheutunut hoito- ja palveluvelkaa. Pandemian vaikutukset näkyvätkin nyt ja tulevaisuudessa muun muassa kasvaneena peruspalvelujen ja raskaampien palvelujen tarpeena. Tarvetta on erityisesti varhaisille, matalan kynnyksen mielenterveys- ja neuvontapalveluille sekä perheiden tuelle.
Mahdollinen lisärahoitus ja kohdennukset
Talousarvioaloitteessa on ehdotettu myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista esimerkiksi edeltävien vuosien keskiarvon mukaan. Perhe- ja sosiaalipalvelujen myönteisen erityiskohtelun kokonaisrahoituksen keskiarvo ajalta 2018–2020 on 1,1 miljoonaa euroa. Mahdollinen myönteisen erityiskohtelun lisärahoitus vuodelle 2022 kohdennetaan lasten, nuorten, aikuisten sekä perheiden tuen palvelujen henkilöstöresursseihin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus, perhesosiaalityö sekä nuorten ja aikuisten sosiaalityö.
Sosiaali- ja terveystoimialan myönteisen erityiskohtelun rahoituksen tarkemmassa kohdennuksessa tullaan hyödyntämään – kuten aikaisemminkin – vuosina 2018‒2019 käynnissä olleen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarveperusteisen rahoituksen tutkimusryhmän tuloksia (Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikkö). Kyseisessä sosiaali- ja terveyspalveluihin räätälöidyssä tutkimuksessa suurempaa resurssientarvetta indikoi alueilla muun muassa pienituloisten perheiden lasten osuus, alhaisen koulutustaustan omaavien osuus, työttömyysaste, yksinhuoltajakotitalouksien osuus ja maahanmuuttajataustaisten osuus. Kouluterveydenhuollossa hyödynnetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla käytössä olleita indikaattoreita myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kohdennukseen. Sosiaalihuollossa mitoitusten pohjalla on väestöpohjan sijasta asiakasmäärä, jolloin myönteinen erityiskohtelu tulee alueellisesti huomioiduksi.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Positiivisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamisella pystytään edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja tukemaan erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia yhteiskunnallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa. Näin estetään ja ehkäistään syrjäytymistä, raskaampien palveluiden tarvetta sekä tilanteiden kriisiytymistä. Positiivisen erityiskohtelun rahoitus on merkittävässä roolissa pandemiasta toipumisessa sekä hoito- ja palveluvelkaan vastaamisessa.”
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Pilvi Torstin ja 16 muun valtuutetun talousarvioaloitteesta koskien PD-rahoituksen eli myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kaksinkertaistamista.
Lausuntoa on pyydetty 22.9.2021 mennessä. Talousarvioaloitteeseen on pyydetty lausuntoa myös kasvatus- ja koulutuslautakunnalta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.09.2021 § 187
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Pentti Arajärven ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Maarit Sulavuori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 310 62401
Mika Porvari, toiminnansuunnittelija, puhelin: 040 3341703
This decision was published on 29.09.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Maarit Sulavuori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 09 310 62401
Mika Porvari, toiminnansuunnittelija, puhelin: 040 3341703