Valtuustoaloite, yhden luukun periaate erityislasten ja heidän vanhempiensa tukemiseen

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Petrus Pennasen ja 23 muun valtuutetun aloitteesta koskien yhden luukun periaatetta erityislasten ja heidän vanhempiensa tukemisessa:

”Aloitteessa esitetään, että kaupunki toteuttaa kaupunginhallituksen vuoden 2019 päätöksen tavoitteiden mukaisesti “yhden luukun” periaatteen erityislasten ja vanhempien tukemiseen. Aloitteen mukaan tämä tarkoittaa, että heillä on yhteyshenkilö, joka koordinoi neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan, lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palvelujen tuen lapselle sekä hänen vanhemmilleen heti, kun erityislapsen piirteet on tunnistettu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että palvelupolut ovat selkeästi kuvattuja ja että tarjolla olevat palvelut vastaavat erityislasten ja heidän perheidensä tarpeisiin.

Erityisen tuen tarve

Niille lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrista oirehdintaa sekä sosiaalihuoltolain mukainen erityisen tuen päätös, nimetään vastuusosiaalityöntekijä perhesosiaalityöstä tai nuorten sosiaalityöstä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:ssä tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa, koska hänellä on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Erityisen tuen tarve määritellään tapauskohtaisesti, eikä se edellytä tiettyä diagnoosia.

Vaikeavammaisille lapsille ja nuorille, erityishuollon asiakkaille sekä autistisille asiakkaille, joilla on vammaisten sosiaalityön tarve, määritellään vastuutyöntekijä vammaisten sosiaalityöstä.

Erityisen tuen tarpeisia lapsia on myös lastensuojelupalveluissa. Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen, jos perhe ei halua ottaa vastaan välttämättömiä sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ja/tai tuen tarve on sen kaltainen, että siihen pystytään vastaamaan vain lastensuojelulain (417/2007) mukaisilla palveluilla. Lastensuojelun asiakkaalle on nimetty lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä vastaa palvelujen järjestämisestä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.

Kaikilla neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla tai nuorilla ei ole lastensuojelun, nuorten sosiaalityön, perhesosiaalityön tai vammaisten sosiaalityön tarvetta, eikä omaa sosiaalityöntekijää tällöin ole edellä mainituista palveluista määritelty.

Lapsen erityisyys määrittyy eri tavoin terveydenhuollon ja kuntoutuksen lainsäädännössä, sosiaalihuollon lainsäädännössä sekä varhaiskasvatusta, opetusta ja oppilashuoltoa määrittävässä lainsäädännössä. Tämä vaikuttaa palvelujen pirstaleisuuteen.

Lisäksi rekisterilainsäädäntö jakaa oppilashuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot eri rekistereihin, eikä lapsen ja perheen kanssa työskentelevillä ammattilaisilla ole lähtökohtaisesti oikeutta tarkastella asiakkaan tietoja yli rekisterien.

Perhekeskukset

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut ovat käytössä kaiken ikäisillä kuntalaisilla Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Perhekeskuksissa on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palveluja lapsiperheille.

Yhden luukun periaatteeseen pyritään vastaamaan perhekeskusten kautta. Perhekeskus kokoaa yhteen lasten ja perheiden palveluja ennalta ehkäisevistä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista tiettyihin erityispalveluihin. Lapsille, nuorille ja perheille, joilla on paljon palvelutarpeita, tarjotaan yhteen sovitettu palvelukokonaisuus.

Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelusta perheet ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat neuvontaa ja tukea sekä ohjausta perhekeskuksen palvelujen ja tuen piiriin hakeutumisessa.

Varhaiskasvatus ja opiskeluhuolto

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa perusopetuslaissa säädetystä lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Tuki on kolmiportainen; tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee, ja tukea on annettava niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeen.

Varhaiskasvatuksessa tai koulussa oleva lapsi saattaa tarvita sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluja kasvun ja kehityksen tueksi. Ne järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 4 §:n mukaan oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto, että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 §). Nämä asiantuntijat toimivat yhteistyössä sekä yksilöiden että yhteisön kanssa.

Koulun arjessa järjestettävät pedagogiset tukitoimet sekä opiskeluun liittyvät järjestelyt ovat ensisijaisia neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren kasvun ja mielenterveyden tukemisessa.

Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2021 käyttösuunnitelman mukaiset toimet ja tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2021 käyttösuunnitelman mukaan tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä muiden toimialojen sekä erikoissairaanhoidon kanssa yhteisten palveluketjujen kehittämisellä ja käyttöönotolla. Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun kehittämisen tavoitteena on ohjata eri toimijoita tunnistamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilanne ja palvelutarpeen taso ja toimimaan siten, että raskaampien palvelujen tarve vähenee, asiakkaat ohjautuvat ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tarve eri palveluiden yhdistelmiin tulee huomioiduksi. Mukana-ohjelman mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun toimeenpano toteutetaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja HUSin kanssa. Tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy.

Kehitysvammaisten terveyspalveluja uudistetaan sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelman mukaisesti Uudenmaan yhteisessä kehittämishankkeessa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa kehitysvammaisten terveydenhoidon hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen suunnittelu sekä toimivien konsultaatiokäytäntöjen rakentaminen.

Lasten ja nuorten varhaista tukea vahvistetaan sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelman mukaan ottamalla käyttöön kaupunkiyhteinen huolen tunnistamisen työkalu, eli Common Approach (CA) -malli sekä vakiinnuttamalla Miten menee -mallia. CA-malli otetaan käyttöön yhteisen kielen vahvistamiseksi ja jaetun ymmärryksen rakentamiseksi keväästä 2021 alkaen. Ammattilaisten kyky sitoutua kokonaisvaltaiseen lasten ja nuorten huomioimiseen, kuulemiseen ja kohtaamiseen paranee. Miten menee -mallin käyttöä riskiryhmien etsimisessä ja tunnistamisessa vakiinnutetaan. Sen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden varhaista tukea, antaa eri tahoille keinoja tunnistaa hyvinvointia ja terveyttä uhkaavia riskejä ja tuen tarpeeseen liittyviä merkkejä sekä lisätä tietoisuutta tarjolla olevista palveluista.

Sosiaali- ja terveystoimialalla vakiinnutetaan lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelumallia yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Näiden käyttösuunnitelmaan kirjattujen varhaista tukea vahvistavien mallien lisäksi neuropsykiatrisen valmentajan (nepsy coach) koulutuksia on järjestetty ja tullaan järjestämään muun muassa lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja nuorisotyössä.

Käyttösuunnitelman mukaisesti parannetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja perustamalla perhekeskuksen yhteyteen uusi hoidollinen tiimi alle 13-vuotiaiden mielenterveyspalveluihin ja vahvistetaan lastenpsykiatrisen työryhmän resursseja talousarvion puitteissa. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken kehitetään siten, että hoitosuunnitelman mukaisia interventioita tarjotaan lapsille osana perhekeskuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Uusien rekrytointien myötä tehtävät laajenevat käsittämään kaupunkitasoisen lastenpsykiatrisen konsultaation muille lasten kanssa toimiville ammattilaisille sekä erikoissairaanhoidon kanssa sovitun työnjaon mukaisesti lastenpsykiatrisen arvioinnin, diagnostiikan ja hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimisen lapsille ja perheille niissä tilanteissa, joissa lapsella on esimerkiksi neuropsykiatrisia oireita.

Toiminnan tavoitteena on pystyä vastaamaan perustason lastenpsykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja konsultaatiosta ja kehittää lastenpsykiatrista toimintaa tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden lasten kanssa toimivien yksiköiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Toiminnan alettua perheen yhteyshenkilö voi auttaa perhettä ohjautumaan palveluihin tekemällä konsultaatiolähetteen ja kutsumalla palvelun edustajan mukaan, kun lapsen asiassa tarvitaan lääketieteellistä arviota.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta parannetaan käyttösuunnitelman mukaan vahvistamalla nuorisoasematoimintaa. Uusi nuorisoasema perustetaan vuoden 2021 aikana. Lastensuojelun ja HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa toteutetaan yhteinen pilotti- ja tutkimushanke. Hankkeessa luodaan 10–18-vuotiaille niin sanotuille väliinputoajalapsille ja -nuorille tutkimusperusteinen, integroitu lapsen ja nuoren kehitysympäristöä vakauttava hoito- ja palvelumalli.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että erityislasten ja perheiden palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan parhaiten kehittämällä palveluketjuja edelleen ja lisäämällä yhteistyötä muiden toimialojen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun kehittämisen tavoitteena on ohjata eri toimijoita tunnistamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilanne ja palvelutarpeen taso, jotta lapset, nuoret ja perheet saisivat oikea-aikaista ja oikein kohdennettua palvelua.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Erityislasten ja heidän perheidensä hyvinvointi lisääntyy, kun he ohjautuvat oikeisiin palveluihin ja saavat oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua.”