Elintarvikelain kokonaisuudistuksen vaikutukset

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi selvityksen elintarvikelain kokonaisuudistuksen vaikutuksista.

Uusi elintarvikelaki (297/2021) on vahvistettu 9.4.2021 ja sen voimaantulo on 21.4.2021. Myös elintarvikelain nojalla annetut aikaisemmat lukuisat asetukset on yhdistetty kolmeksi uudeksi asetukseksi, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti lain kanssa. Lain ja uusien asetusten myötä kansallisen lainsäädännön päällekkäisyys EU-lainsäädännön vaatimuksiin poistuu ja yksityiskohtainen sääntely vähenee, millä vahvistetaan valvonnan riskiperusteisuutta. Ruokaviraston ohjeilla on jatkossa aikaisempaa suurempi merkitys lainsäädännön vaatimusten tulkinnassa.

Elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu

Elintarvikelakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 - 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla, markkinoi elintarvikkeita elintarvikemääräysten vastaisella tavalla tai laiminlyö ilmoituksen tekemisen ruokamyrkytyksestä. Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta estämään sen jatkaminen. Seuraamusmaksu maksetaan valtiolle.

Seuraamusmaksun soveltamisen osalta odotetaan Ruokaviraston ohjeistusta, jotta seuraamusmaksut olisivat valtakunnallisesti yhtenäisiä. Ohjeistuksen aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Valvonnan vuosimaksu voimaan vuoden 2022 alusta

Uuden lain myötä kunta perii suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksun vuoden 2022 alusta lähtien. Tämän lisäksi valvontakohteilta peritään edelleen taksan mukaiset suoriteperusteiset maksut toteutuneesta valvonnasta kuten suunnitelmallisista tarkastuksista, vientivalvonnasta sekä toiminnan rekisteröinnistä ja hyväksymisestä. Valvonnan perusmaksua ei peritä rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kuten ruoka-aputoimijoilta eikä toimijoilta, jotka harjoittavat pienimuotoista toimintaa EU-lainsäädännön nojalla annettujen kansallisen säännösten mukaisesti.

Helsingissä on tällä hetkellä 5580 valvontakohdetta, joista suurin osa on valvontamaksun piirissä. Vuosimaksusta on siten odotettavissa 750 000 – 800 000 euron vuosittaiset maksutulot. Nykyisellään elintarvikevalvonnasta on saatu noin 600 000 euron tulot, joten tulot kasvavat yli kaksinkertaiseksi.

Muutoksella on tarkoitus lisätä valvontaviranomaisten voimavaroja, jotta on mahdollista toteuttaa nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö esimerkiksi elintarvikepetosten selvittämisessä sekä toimijoiden neuvontaa ja valmennusta. Helsingin elintarvikevalvonnassa on pitkään arvioitu olevan vähintään neljän henkilötyövuoden resurssivaje, eikä nykyisillä resursseilla tavoiteta riskiperusteisia tarkastusmääriä. Vuosimaksun myötä Helsingin elintarvikevalvonnan resurssien lisääminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.