Lausuntopyyntö, syöpäseulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriö

Pormestari antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon syöpäseulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta:

Kohdun kaulaosan syöpä

Asetuksella esitetään muutettavaksi seulonta-asetuksen 2 §:n 2 kohtaa siten, että kohdun kaulaosan syövän seulonta laajennettaisiin nykyisestä 30-60-vuotiaista 30-65-vuotiaisiin naisiin. Osassa kuntia 65-vuotiaat ovat jo nykyisin seulontaohjelmassa. Asia on ollut näin myös Helsingissä jo vuosikymmenien ajan eikä uudistus muuta tilannetta. Koska 65-vuotiaiden seulonnan vaikutuksesta kohdun kaulaosan syöpään on selkeä näyttö, tämän ikäryhmän lisääminen asetukseen on perusteltua.

Suolistosyöpä

Helsingin kaupunki kannattaa suolistosyövän lisäämistä kansalliseen seulontaohjelmaan. Aikataulu on kuitenkin käytännön toteuttamisen kannalta haasteellinen.

Syöpäseulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §: ää esitetään muutettavaksi siten, että kohdaksi 3 lisätään suolistosyövän seulonta 56-74-vuotiaille kahden vuoden välein.

Paksu- ja peräsuolisyöpään eli suolistosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 3 400 ja kuolee noin 1 300 ihmistä. Nämä syövät ovat Suomen toiseksi yleisimpiä sekä miesten että naisten syöpiä

Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuudesta on selkeä tieteellinen näyttö. Seulonta ulosteen veritestillä (FIT-testi) kahden vuoden välein voi vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään enimmillään 40 %. Italialaisten tutkimusten perusteella kyseinen FIT-seulonta vähentää myös suolistosyövän ilmaantuvuutta 10–27 %. EU on suositellut vuodesta 2003 lähtien jäsenvaltioilleen, että ne järjestäisivät suolistosyövän seulontaa.

Suomessa tehdyn seulontapilotin ensimmäisen seulontavuoden (2019) vielä julkaisua odottavat tulokset on analysoitu syöpärekisterissä. Suomalaiseen aineistoon perustuva kustannusvaikuttavuusanalyysi osoitti, että nyt esitettävä seulontaohjelma vähentää seulontaan osallistuneiden miesten suolistosyöpäkuolleisuutta lähes 50 % ja naisten noin 30 %. Eli se estää vuodessa noin 150 uutta suolistosyöpää ja 170 suolistosyöpäkuolemaa seulottavassa väestöryhmässä. Osallistumisaktiivisuus oli pilottitutkimuksessa noin 80 %.

Suolistosyövän seulontaohjelma on tarkoitus aloittaa asteittain. Vuonna 2022 on tarkoitus aloittaa koko maassa 60-68-vuotiaiden miesten ja naisten seulonta.

Koska seulonta toteutetaan kahden vuoden välein, ensimmäisenä seulontavuonna 2022 on tarkoitus kutsua vuonna 1954, 1956, 1958, 1960 tai 1962 syntyneet. Vuonna 1953, 1955, 1957, 1959, 1961 tai 1963 syntyneet kutsutaan seulontaan ensimmäisen kerran vuonna 2023. Helsingissä tämä tarkoittaa kahden ensimmäisen vuoden aikana noin 36 000 kutsuttavaa vuodessa.

Taloudelliset vaikutukset

Suolistosyövän seulonnan pilotin kustannusvaikuttavuustutkimus käynnistettiin syöpärekisterissä kesällä 2020. Kustannusvaikuttavuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen suolistosyövän seulonta tuottaisi suomalaisille miehille ja naisille suurimman hyödyn pienimmin kustannuksin. Erilaisia seulontaskenaarioita verrattiin tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Tulokset osoittivat, että seulonta ulosteen veritestillä kahden vuoden välein, 25 ug/g herkkyystasolla ja 56-74-vuoden iässä on sovelias ja kustannusvaikuttava skenaario, jossa lisäelinvuoden hinta on suolistosyöpään sairastuneilla miehillä noin 2 900 euroa ja naisilla noin 6 400 euroa. Summa on huomattavasti pienempi kuin millään syöpälääkityksellä saavutetun lisäelinvuoden hinta.

Perustelumuistion mukaan kokonaiskustannukset (sisältää seulonnat ja seulontatuloksista seuraavat jatkotutkimukset) ensimmäisenä vuonna koko maassa olisivat noin 8,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 11 miljoonaa euroa. Helsingin kokonaiskustannukset olisivat seulonnan alkuvuosina noin miljoona euroa vuodessa. Valtion tulisi korvata kunnille seulonnoista aiheutuvat kustannukset täysimääräisinä.

Pilotissa noin 80 % potilaista palautti FIT-ulostetestin. Näistä 2,6 % oli positiivisia. Hoitajan esihaastattelun jälkeen näistä 74 %:lle tehtiin paksunsuolen tähystystutkimus (kolonoskopia).

Tämän perusteella Helsingissä tutkittaisiin vuosittain noin 28 000 näytettä, joista positiivisia olisi noin 700. Positiivisista näytteistä seuraisi noin 500 kolonoskopiaa vuodessa. Jos nämä tehtäisiin kaupungin omana toimintana, se merkitsisi noin 0,5 lääkärin lisätyöpanosta.

Käytännön toteutus

Suolistosyöpäseulonnan käytännön toteutusta kuntien järjestämisvastuulla ei tarkemmin kuvata perustelumuistiossa. Helsingissä ei ole tällä hetkellä suolistosyövän seulontaorganisaatiota.

Kaikki syöpäseulonnat muodostuvat terveydenhuollon toimien ja toimijoiden ketjusta. Toimiin kuuluvat kohdeväestön määrittäminen, seulontakutsujen lähettäminen, seulontatestin suorittaminen, vastausten toimittaminen testatuille, tarvittavien jatkotutkimusten järjestäminen, mahdollisen syövän tai sen esiasteen hoito sekä kaikissa ketjun vaiheissa syntyvän tiedon talteenotto ja toimittaminen kansallisiin seulontarekistereihin.

Suomen syöpärekisterin mukaan kansallisen ohjauksen puute on johtanut Suomessa paikoin seulontatoiminnan pirstaleisuuteen ja laadunvaihteluihin. Lisäksi kuntatasolle hajautettu järjestämisvastuu on luonut kirjavan jopa vuotuisiin tarjouskilpailuihin perustuvan toimintaympäristön, minkä seurauksena esimerkiksi kutsukäytännöt, testien analysointi ja jatkotutkimusten järjestäminen ovat voineet vaihdella alueittain. Tämän vuoksi syöpäseulonta tulisi keskittää suuriin yksiköihin yksittäisten kuntatoimijoiden sijasta.

Seulontapilotissa henkilö sai kotiin kirjeen, jossa oli seulontakutsu, testi, tietoa seulonnasta ja ohjeet näytteenottoon. Seulottava otti ulostenäytteen wc-käynnin yhteydessä ja postitti näytteen maksetussa palautuskuoressa laboratorioon analysoitavaksi. Pilotissa seulontakeskuksena toimi Fimlab Laboratoriot Oy Tampereella. Seulontakeskus lähetti kutsut, analysoi näytteet ja lähetti seulottavalle kirjallisesti seulontatestin tuloksen. Kunta järjesti kolonoskopiat omien käytänteidensä mukaisesti.

HUS tuottaa tällä hetkellä Helsingin järjestämisvastuulla olevan kohdun kaulaosan syövän seulonnan. Sosiaali- ja terveystoimialan näkemyksen mukaan sama järjestely soveltuisi myös suolistosyövän seulontaan. Tällöin HUS voisi tuottaa myös kolonoskopiat omana toimintana, jolloin seulontaketju ei pirstoutuisi, tai ostopalvelutoimintana. Aikataulu seulonnan organisoimiseksi on kireä, jossa vallitseva koronapandemia ja keskeneräinen sote-uudistus aiheuttavat haasteita.