Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Rasmuksentie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7540 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 (249 k-m²) lukuun e=0,25 (312 k-m²).
- 2-kerroksisten rakennusten korkeus saa olla enimmillään 7,5 metriä.
- Autokatoksen korkeus saa olla enimmillään 3,5 metriä.
- Asuinrakennus saa ulottua vähäisesti kaupunkikuvallisesti arvokkaiden puiden alueelle.
- Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Tehokkuusluvun e=0,25 lisäksi saa rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto, kuitenkin yhteensä enintään 50 k-m²/tontti.
- Asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyden ∆L lentomelua vastaan on oltava vähintään 32 dB.
- Kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
- Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.
- Tontilla tulee säilyttää kaupunkikuvallisesti arvokkaat puut, elleivät ne puiden korkean iän tai muiden ominaisuuksien vuoksi muodosta vaaraa. Mahdollisesti kaadettavat puut tulee korvata.
Maksu
1 365 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa omakotitalon sekä erillisen varasto-autokatoksen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7540 siten, että tonttitehokkuutta pitäisi nostaa luvusta e=0,2 lukuun e=0,25. Hakijan tarkoituksena on jakaa nykyinen tontti (1246 m²) kahdeksi tontiksi siten, että kadun varteen jää 692 m² suuruinen tontti. Hakijan mukaan tällöin kerrosalaa saa rakentaa 173 k-m² ja autokatosta 34,6 k-m². Lukuun lisätään teknisen tilan osuus sekä esteettömyyslisä, jolloin kerrosalaksi muodostuu 183 k-m².
Kaavan mukaan 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6,0 m ja autokatoksen enimmäiskorkeus on 2,5 m. Luonnoskuvien mukaisesti asuinrakennuksen suurin korkeus on 7458 mm ja keskikorkeus 7183 mm. Autokatoksen suurin korkeusluku on 3812 mm ja keskikorkeus 3487 mm. Poikkeusta haetaan sille, että rakennukset voidaan toteuttaa mainituilla korkeuksilla.
Tontin itäreunalla on isoja koivuja, joita ei saa kaataa. Silti rakennusta voisi osittain sijoittaa koivuille kaavassa osoitetulle alueelle, jossa ei koivuja sijaitse. Koivuja on kolme kappaletta ja ne sijaitsevat aivan tontin kaakkoiskulmassa.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Rasmuksentie 6 koskeva asemakaava on vahvistettu vuonna 1978, siis kohta 43 vuotta sitten.
Kuluneiden vuosikymmenten aikana tontin ympäristö on muuttunut. Myös rakennustekniikka, lämmöneristepaksuudet ovat muuttuneet tavalla, joka edellyttää vanhasta kaavasta poikkeavaa mitoituksellista tarkastelua.
Hakija perustelee tonttitehokkuuden nostoa maankäytön tehostamisella, joka kasvattaa kaupungin asukasmäärää ja tulevaisuuden veropohjaa. Rasmuksentien varrella on haettu ja saatu poikkeamisia tonttitehokkuuteen e=0,25.
Asuinrakennuksen suorakaidemuoto on tarkoitus asemoida itä-länsisuuntaiseksi, jotta oleskelutilat ja piha saadaan optimaalisesti eteläsuuntaan. Tällöin rakennuksen itäpääty menee osittain maisemallisesti arvokkaiden puiden alueelle, joka samalla on sisäinen rakennusraja. Maisemallisesti isot koivut sijaitsevat käytännössä tuon alueen ja tontin kaakkoiskulmassa, jolloin itäseinä ei aiheuta eikä edellytä näiden puiden poistamista.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.1.1978 vahvistunut asemakaava nro 7540. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Tonttitehokkuusluku on e=0,2.
Tontille saadaan rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % tontin kerrosalasta. Autokatoksia lukuunottamatta edellämainitut tilat on AOR-korttelialueilla sijoitettava erillisiin talousrakennuksiin.
Tontin kaakkoisosaan on merkitty alue, jossa on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita, jotka on säilytettävä. Merkinnän pistekatkoviivaa ei ole tarkoitettu aivan ehdottomaksi rakennusrajaksi, mikäli puuston säilymisestä ja korvaamisesta huolehditaan.
2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6,0 m ja autokatoksen enimmäiskorkeus on 2,5 m.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.
Tontilla sijaitsee 1910-luvulla rakennettu kaksikerroksinen asuinrakennus, ja tontin luoteiskulmassa sijaitsee talousrakennus.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Alueelle on annettu vastaavia tonttitehokkuuden korotuksia poikkeamisin sekä asemakaavan muutoksin.
Rakennusten enimmäiskorkeudesta poikkeaminen on nykyaikaisen rakennustavan, eristepaksuuksien ja tarvittavien rakenteiden perusteella tarkoituksenmukaista.
Rakentaminen asemakaavan mukaisella tontin osalla, jossa on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita, ei vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Asemakaavan merkintä on tarkoitettu suojaamaan olemassa olevaa puustoa tarpeettomalta hävittämiseltä. Merkintää ei ole tarkoitettu aivan ehdottomaksi rakennusrajaksi, mikäli puuston säilymisestä ja korvaamisesta huolehditaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Asemakaavaan merkityn tonttitehokkuusluvun lisäksi rakennettavat talous- ja autosuojatilat rajataan 25 k-m²:iin/asunto, mikä on arvioitu tontin käytön kannalta riittäväksi ja riittävän yhdenmukaiseksi naapuruston kanssa. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelun kehitysennuste on otettu huomioon asuinhuoneiden ääneneristävyysvaatimuksessa.
Poikkeamisen edellytyksinä olevat asuntojen lukumäärän rajoittaminen tontin pinta-alaan suhteutettuna sekä kaksikerroksinen rakennustapa ovat olleet vaatimuksina myös vastaavan sisältöisissä tonttitehokkuuden nostoon tähtäävissä asemakaavan muutoksissa. Kaksikerroksisella rakentamisella pyritään edistämään piha-alueiden käyttökelpoisuutta sekä vehreyttä ja puutarhamaisuutta.
Tontilla ei ole tehty tontinjakoa, joten tonttia käsitellään yhtenä tonttina. Poikkeamispäätöksessä ei voida ennakoida tontinjakoa. Hakemuksessa esitetty tontinjako ratkaistaan erillisellä päätöksellä.
Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
This decision was published on 24.06.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 93 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 93 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Ask for more info
Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289