Helsingin vesihuollon toiminta-alue 2021, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Helsingin vesihuollon toiminta-alueen muuttaminen
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon toiminta-alueen muutoksen, jolla toiminta-alueeseen lisätään alueita Jätkäsaaresta, Laajasalosta ja Pasilasta sekä tehdään tarkistussupistamisia liitteenä olevan kartan (liite nro 1) ja sanallisen määrittelyn (liite nro 2) mukaisesti siten, että uusien alueiden tavoitteena on liittyä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston piiriin 31.12.2022 mennessä.
Toiminta-alueen muutos 2021
Nyt kyseessä olevan toiminta-alueen laajentamisen lähtökohtana on ollut voimassa oleva vuoden 2020 HSY:n vesihuollon toiminta-alue, siinä esitetyt laajentumisehdotukset vuodelle 2021 ja kaupungeilta saadut tiedot toiminta-alueen laajentumisesta vuosille 2021-2023. Edellä mainitut tiedot on tarkastettu ja päivitetty vastaamaan nyt toteutunutta ja suunniteltua yhdyskuntakehitystä. Toiminta-alueen laajenemisehdotukset vuodelle 2021 ja alustavat laajenemisehdotukset vuosille
2021-2022 on esitetty tarkemmin liitteessä nro 3.
Toiminta-alueen muutos on rajattu 1.1.2020 voimassa olleiden kiinteistörajojen mukaan ja se koskee kyseisenä ajankohtana kiinteistörekisterissä olleita kiinteistöjä. Toiminta-alueeseen kuuluminen tulkitaan pääsääntöisesti kiinteistökohtaisesti karttatarkasteltuna. Mikäli kiinteistörajat ovat muuttuneet kyseisen ajankohdan jälkeen tai uusia kiinteistöjä on rekisteröity, kyseisten kiinteistöjen kuuluminen toiminta-alueeseen arvioidaan erikseen sanallisen määrittelyn mukaan.
Osa kiinteistöistä on rajattu kuulumaan toiminta-alueeseen vain osittain. Toiminta-aluepäätös koskee näiden kiinteistöjen osalta vain sitä osaa kiinteistöstä, joka on rajattu kuuluvaksi toiminta-alueeseen. Vuoden 2021 toiminta-alueen muodostamisen yhteydessä on tarkistettu jo vuoden 2020 toiminta-alueeseen kuuluneita alueita. Vuoden 2020 toiminta-alueeseen on tehty tarkistuslaajennuksia ja toisaalta tarkistussupistamisia. Supistukset Helsingin kaupungin alueella koskevat tyypillisesti toiminta-alueeseen rajoittuvia viheralueita, joissa ei ole tarvetta vesihuollolle. Pinta-alaltaan suurimmat tarkistussupistamiset kohdistuvat Haagan, Mustikkamaa-Korkeasaaren ja Kulosaaren kaupunginosiin.
Tausta
Vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Toiminta-alueen päättäminen tarkoittaa sitä, että vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia alueella olevasta vesihuollosta yhdyskuntakehityksen ja toiminta-alueen päätöksen mukaisesti. Toiminta-alueilla olevilla kiinteistöillä on eräin poikkeuksin velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.
Vesihuoltolain (119/2001) mukaisena vesihuoltolaitoksena toimii muutettavalla vesihuollon toiminta-alueella Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä.
HSY ja sen jäsenkunnat ovat allekirjoittaneet 18.12.2014-7.1.2015 puitesopimuksen kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken. Puitesopimuksessa määritellään käsite HSY:n vesihuollon toiminta-alue, jonka mukaan HSY:n vesihuollon toiminta-alue kuvataan ajantasaisella, karttapohjaisella esityksellä alueesta, jolla HSY:llä on tai tulee tarkastelujaksolla olemaan huolehtimisvelvollisuus vesihuollosta. HSY:n vesihuollon toiminta-alue vahvistetaan kunkin jäsenkunnan alueella sijaitsevan osansa osalta erikseen asianomaisen jäsenkunnan päätöksellä. Toiminta-aluepäätökset tehdään vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta ja niitä tarkentaen. HSY:n koko toiminta-alue muodostuu jäsenkuntakohtaisten toiminta-alueiden summana. Toiminta-alueen muuttamisen tarkastelujakso on kolme (3) vuotta ja päivitysväli yksi (1) vuosi.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päättänyt HSY:n Helsingin vesihuollon nykyisestä toiminta-alueesta 3.12.2020 (Ylja 3.12.2020 § 6).
Vuoden 2021 HSY:n vesihuollon toiminta-alue muodostuu pääasiassa kiinteistöistä, jotka sijaitsevat alle 20 metrin päässä liittymiskelpoisesta vesijohdosta ja jätevesiviemäristä. Toiminta-aluekartoilla esitettyjen kiinteistöjen, jotka sijaitsevat yli 20 metrin päässä vesijohdosta tai jätevesiviemäristä, toiminta-alueeseen kuulumisen arvioinnissa sekä liittämiskohdan osoittamisessa noudatetaan sanallisessa määrittelyssä määriteltyjä periaatteita.
Kuuleminen ja lausunnot
Vesihuoltolain 8 §:n mukaan ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.
Kiinteistön omistajille ja haltijoille on annettu mahdollisuus antaa kirjallinen vastine vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta sekä muista asiaan liittyvistä seikoista 18.6.2021 mennessä. Vastineita ei saatu määräaikaan mennessä.
Lausuntoa on pyydetty kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (ympäristöpalvelut) 10.5.2021 sekä lähetetty kuulemiskirje Uudenmaan ELY-keskukselle 2.6.2021.
Ympäristöpalveluiden lausunnossa 16.8.2021 (liite nro 4) todetaan ympäristönsuojelun näkökulmasta, että Östersundomin alueen vesihuollon suunnittelun eteneminen on positiivista. Karhusaaren alueen vesihuoltokapasiteetin lisääminen lähivuosina on erittäin suositeltavaa, sillä verkoston kapasiteetti on ajoittain haasteena jo nykyisin. Tärkeänä pidetyn Leppäniementien alueen vesihuollon järjestäminen (ympäristöpalveluiden lausunto 7.10.2020) on etenemässä, mutta toteutuminen on siirtynyt vuodella eteenpäin. Terveydensuojelulla ei ole esitettyyn toiminta-alueeseen huomautettavaa.
Uudenmaan ELY-keskus kiinnittää lausunnossaan 30.6.2021 (liite nro 5) huomiota HSY:n tapaan määritellä vesihuollon toiminta-alue, toiminta-aluepäätöksen aikaperspektiiviin, liitekarttojen määrään ja vesihuoltoverkon esittämiseen toiminta-aluekartoissa.
Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa, että toiminta-aluemäärittelyä muutetaan niin, että toiminta-aluerajauksen lähtökohtana on Helsingin kaupungin toteutunut ja suunniteltu yhdyskuntakehitys sekä Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämisen suunnittelu nykyistä esitystä pidemmällä aikaperspektiivillä.
Kuulemisajan jälkeen pyydettiin saaduista lausunnoista kommentit HSY:ltä 18.8.2021. HSY ei kommentoinut lausuntoja.
Maankäytön kehittymistä nykyistä kolmea vuotta pidemmällä aikavälillä on tänä vuonna tarkasteltu Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2021-2030, eikä aiheeseen liittyvää liitemateriaalia ole sen vuoksi liitetty vesihuollon toiminta-alueen muutoksen aineistoihin. HSY ja Helsingin kaupunki pitävät nykyistä kolmen vuoden tarkastelujaksoa maankäytön muutosten osalta riittävänä. Alueiden alustavia rakentamisaikatauluja pystytään nykyisin arvioimaan vahvistuneiden asemakaavamuutosten perusteella täydennettynä aluerakentamisen projektialueista saatujen rakentamisaikataulukarttojen tiedoilla.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen muuttamisesta on tiedotettu Helsingin kaupunkiympäristön toimialan verkkosivustolla 27.9.2021. Asiasta ei saatu yhteydenottoja tai mielipiteitä.
Perustelut
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää vesihuoltolaissa kunnalle annetusta tehtävästä.
Vesihuoltolain 5 §:n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.
Vesihuoltolain 6 §:n mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.
Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.
Vesihuoltolain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa.
Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että:
1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja
2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.
Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin.
Toiminta-alueeseen liitettäväksi ehdotetuilla alueilla sijaitseville kiinteistöille on rakennettu tai on kaavoitettu asuinrakennuksia, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen suuren käyttäjä- tai asukasmäärän vuoksi.
Tiedottaminen
Toiminta-alueeseen kuuluvista kiinteistöistä on laadittu sähköisessä muodossa oleva karttaesitys (liite nro 1), joka on päätöksenteon jälkeen tarkasteltavissa HSY:n karttapalvelussa. Sanallinen määrittely on liitteenä nro 2, joka on yleisesti saatavilla päätöksenteon jälkeen HSY:n verkkosivustolla. Toiminta-alueen alustavaa laajenemista 2022-2023 kuvaava karttatuloste on tämän esityksen liitteenä nro 3.
Toiminta-alueen muuttamisesta tiedotetaan Helsingin kaupungin verkkosivustolla päätöksenteon jälkeen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vesihuoltolaki (119/2001) 5, 6, 7, 8, 32 ja 33 §
Hallintolaki (434/2013) 34 §
Kuntalaki (410/2015) 135, 138 ja 141 §
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli diplomi-insinööri Reetta Kuronen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
This decision was published on 02.11.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa tehdä:
- se, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea (asianosainen)
- kunnan jäsen;
- valvontaviranomainen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi yleistiedoksiantona, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä yleistiedoksiantoa koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon postitse lähetetyn kirjeen saapumispäivänä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, viranomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Jarkko Nyman, insinööri, puhelin: 09 310 37094