Sijoitus, Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a, vapaan oman pääoman rahastoon

HEL 2021-005839
More recent handlings
Case 12. / 414 §

Sijoitus Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a -nimisen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon liittyen Helsingin Musiikkitalon urkuhankintaan

Helsinki City Board

Päätös

Kaupunginhallitus päätti 11.12.2017, § 1126 hyväksytyn Helsingin Musiikkitalon suureen konserttisaliin sijoitettavien urkujen hankintaa koskevan yhteistyösopimuksen mukaisesti

  • hyväksyä 987 000 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a - nimisen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, sekä
  • myöntää kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi vuoden 2021 talousarviomäärärahoja edellä mainitut 987 000 euroa vastikkeettoman sijoituksen maksamiseen talousarvion tililtä 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi.

Lisäksi kaupunginhallitus kehotti talous- ja suunnitteluosastoa huolehtimaan Helsingin Musiikkitalon urkuhankintaan liittyvien lahjoitusten vastaanottamisesta Helsingin Musiikkitalon säätiöltä.

Käsittely

Esteelliset: Nasima Razmyar
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (kiinteistöyhtiö)

Yhtiön toimialana on hallita Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 2013 tonttia nro 1 ja omistaa sillä oleva musiikkitalo- ja oppilaitosrakennus. Yhtiön toimialana on lisäksi harjoittaa hallinnassaan olevissa tiloissa vuokraustoimintaa.

Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 26,16%. Senaatti-Kiinteistöt omistaa 47,97 % ja Yleisradio Oy 25,87 %.

Urkuhanke

Kaupunginhallitus päätti 11.12.2017, § 1126 hyväksyä Helsingin kaupungin osalta Helsingin Musiikkitalon suureen konserttisaliin sijoitettavien urkujen hankintaa koskevan yhteistyösopimuksen. Muita sopimuspuolia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Yleisradio Oy (YLE), Helsingin Musiikkitalon säätiö, Helsingin Musiikkitalo Oy sekä kiinteistöyhtiö.

Yhteistyösopimuksen mukaan urkuhankinnan arvioitu kokonaiskustannus on 4,2 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kaupunki ja YLE ovat yhteistyösopimuksessa kumpikin sitoutuneet rahoittamaan urkuhanketta korkeintaan 500 000 eurolla.

Edelleen OKM on sitoutunut rahoittamaan hanketta korkeintaan 500 000 euroon asti. OKM:n osuus rahoituksesta myönnetään valtionavustuslain (688/2001) mukaisena valtionavustuksena, ja OKM osoittaa valtionavustuksen kiinteistöyhtiölle urkuhankkeeseen käytettäväksi. Valtionavustuspäätöksen ehtona on, että eduskunta myöntää siihen määrärahan valtion talousarviossa ja siihen voidaan liittää tarkempia ehtoja sen käyttämisestä.

Yhteistyösopimuksen mukaan kiinteistöyhtiö toimii hankkeessa rakennuttajana ja urut tulevat sen omistukseen. Kiinteistöyhtiö myös raportoi omistajatahoille säännöllisesti hankkeen etenemisestä. Musiikkitalon säätiö kantaa vastuun urkuhankkeen muusta rahoituksen hankkimista sekä rahoituksen kanavoimista hankkeelle. Rahoituksen kanavoimisessa hankkeelle noudatetaan vastaavaa mallia kuin Tanssin talossa, jossa Kiinteistö Oy Kaapelitalo toimii rakennuttajana. Lahjoittajatahoja ja sopijaosapuolia on tässä hankkeessa kuitenkin enemmän, mikä näkyy myös rahoituksen kanavoinnissa.

Helsingin kaupunki ja YLE ovat kumpikin kiinteistöyhtiön omistajia ja näin sijoittavat oman osuutensa kiinteistöyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon erikseen sovittavan maksatusaikataulun mukaisesti. Musiikkitalon säätiö lahjoittaa samoin yhteistyösopimuksen nojalla Helsingin kaupungille hanketta varten saamansa lahjoitusvarat sen mukaan kuin niitä tarvitaan urkuhankkeen rahoittamiseen, ja tarvittaessa myös kansalaiskeräyksen kautta kertyneet varat. Helsingin kaupunki sijoittaa Musiikkitalon säätiöltä näin saamansa lahjoitusvarat kiinteistöyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon erikseen sovittavan maksatusaikataulun mukaisesti.

Kaupungin pääomasijoitus

Kaupungin urkuhankkeelle kohdistettavat pääomasijoitukset perustuvat kaupungin omaan rahoitusosuuteen (500 000 euroa) ja hankkeeseen kohdistettuihin, kaupungille jo suoritettuihin ja suoritettaviin lahjoitusvaroihin (n. 2,7 miljoonaa euroa). Helsingin Musiikkitalon säätiö on tähän mennessä vuosilta 2018-2020 suorittanut Helsingin kaupungille lahjoitusvaroja 900 000 euroa. Rahoitustarvetta koskevan arvion mukaan kaupungin pääomasijoitus urkuhankkeelle vuonna 2021 on 987 000 euroa. Vuoden 2021 pääomasijoitukset on huomioitu TA-kohdalta 8 06 02 Arvopaperit, Muut kohteet Khn käytettäväksi.

Helsingin Musiikkitalon säätiö suorittaa kaupungille vastaavasti hanketta varten saamiensa lahjoitusvarojen vuonna 2021 maksettavat osat.

Maksatusaikataulun mukaan kaupungin loput pääomasijoitukset urkuhankkeelle tulisivat tehtäväksi heinäkuussa 2022 ja lokakuussa 2023.

Valtiontukiarviointi

Kaupungin pääomasijoitusta kiinteistöyhtiöön on tarkasteltava valtiontukea koskevien säännösten nojalla. Valtiontukisäännösten soveltamisalaan kuuluu julkisyhteisön varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta. Kiinteistöyhtiön toimintaa on pidettävä pääosiltaan taloudellisena toimintana valtiontukisäännösten tarkoittamassa mielessä, koska se vuokraa tiloja taloudellista toimintaa harjoittaville vuokralaisille.

Tuki kiinteistöyhtiön urkuhankkeeseen myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus, myöh. RPA) 53 artiklan mukaisena investointitukena kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Kiinteistöyhtiön omistukseen rakennettavia urkuja käytetään kulttuurisiin tarkoituksiin.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset. Urkuhankkeen tuki-kelpoiset kustannukset koostuvat hankkeen rakennuskustannuksista. Tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Tuen ylittäessä tukikelpoisten kustannusten ja investointien liikevoiton erotuksen, on tuki perittävä tältä osin takaisin.

RPA 4 artiklan 1 z -kohdan perusteella investointitukea kulttuuri- ja kulttuuriperinnön tukemiseen saa myöntää enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Tämän päätöksen mukainen pääomasijoitus jää selvästi alle 150 miljoonan euron. Raja ei ylity myöskään valtion hankkeeseen myöntämä tuki huomioon ottaen.

Tuensaajana pääomasijoituksen osalta on kiinteistöyhtiö, jonka omistavat Helsingin kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja Yleisradio Oy. Kiinteistöyhtiötä kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä kiinteistöyhtiö ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekee pääomasijoituksesta komissiolle RPA:n liitteen II mukaisen jälki-ilmoituksen työ- ja elinkeino-ministeriön välityksellä.

Lopuksi

Hanke on saanut alkunsa säveltäjä Kaija Saariahon lahjoituksesta konserniurkujen hankkimiseksi Helsingin Musiikkitaloon. Urkujen saaminen Musiikkitalon suureen konserttisaliin on merkittävä laadullinen parannus Musiikkitalon konserttitoiminnassa. Useiden rahoittajien mukanaolo on ollut merkittävää hankkeen toteutumisen kannalta. Hankkeen edetessä kaupungin on tarpeen jatkaa yhteistyösopimuksessa sovittua rahoitusta kiinteistöyhtiölle.

Perustuen kiinteistöyhtiön toimittamiin laskelmiin hankkeen rahoitustarpeesta kaupunki suorittaa kiinteistöyhtiölle 987 000 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Helsingin Musiikkitalon säätiö maksaa hankkeeseen kohdistuvia lahjoitusvaroja kaupungille vuoden 2021 aikana. Maksut kirjataan talousarvion tilille 8 07 50, Valtionosuudet ja -avustukset.

Urkujen on tarkoitus olla valmiit vuonna 2023.

Päätös on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden kanssa.

Close

This decision was published on 04.06.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Ask for more info

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 09 310 36445

miia.aho@hel.fi