Hankesuunnitelma, metron Hakaniemen sähkönsyöttöaseman peruskorjaus

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Hakaniemen metron sähkönsyöttöaseman ja asemamuuntamon peruskorjaus ja modernisointi parantaa Helsingin metrojärjestelmän luotettavuutta ja häiriönsietokykyä sekä varmistaa Hakaniemen metroaseman sähkönjakelun toimintaa.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategian mukaan liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehditaan liikenneinvestoinneilla ja että kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita kestävän kasvun turvaamisesta ja on näin strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Hakaniemen metron sähkönsyöttöasema ja asemamuuntamo ovat metrojärjestelmän vanhimpia ja lähes 40 vuoden käytön jälkeen tulossa käyttöikänsä päähän. Lisäksi vanhoihin laitteistoihin on vaikea saada varaosia.

Hakaniemen metron sähkönsyöttöasemaa lähimmät sähkönsyöttöasemat sijaitsevat Kampissa ja Kalasatamassa. Hakaniemen sähkönsyöttöaseman vaikea vikaantuminen voi aiheuttaa metron liikennöinnille itäisen kantakaupungin osuudella huomattavia häiriöitä ja pahimmillaan keskeytyksiä. Myös Kampin metron sähkönsyöttöaseman laitteistot ovat ikääntyneitä, joten Hakaniemen metron sähkönsyöttöaseman modernisointi on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista toteuttaa metroliikenteen toimintavarmuuden takaamiseksi ja vikasietoisuuden parantamiseksi. Modernisoinnin myötä myös sähkönsyöttöaseman kunnossapidettävyys paranee.

Asemamuuntamo vastaa metroaseman sähkönjakelusta ja sen toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa metroaseman sulkemisen korjauksen ajaksi.

Hakaniemen sähkönsyöttöaseman laitetilat sijaitsevat hankalissa paikoissa ratatunnelin yläpuolella, kolmessa eri tasossa. Johtoreittien uusiminen ratatason ja laitetilojen välillä tulee olemaan haastavaa reittien kulkiessa kuilua pitkin alas ja edelleen ratatunnelin kalliokatossa sisältäen myös sivuttaissiirtymiä.

Samoissa tiloissa metron sähkönsyöttöaseman kanssa sijaitsee myös raitiotien sähkönsyöttöasema, jonka laitteistot ovat kuitenkin uudempia eikä niitä tarvitse tässä yhteydessä uusia.

HKL on tällä hetkellä toteuttamassa uutta metron sähkönsyöttöasemaa Ruoholahden metroasemalle varmistamaan liikennöinnin toimintavarmuuden Kampin ja Lauttasaaren metroasemien välisellä osuudella. Hakaniemen sähkösyöttöaseman peruskorjaushanke on riippuvainen rakenteilla olevan Ruoholahden metron sähkösyöttöaseman valmistumisesta. Ruoholahden sähkönsyöttöaseman on oltava käyttöönotettu ja prosessikäytössä ennen Hakaniemen sähkönsyöttöaseman kriittisten laitteistojen uusimisen aloittamista. Näin minimoidaan Hakaniemen syöttöaseman peruskorjauksesta aiheutuvia riskejä metron liikennöinnille.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2022–2024 aikana ja töiden kokonaiskesto on noin 23 kuukautta.

Hankkeessa uusitaan metron sähkönsyöttöaseman ja asemamuuntamon laitteistot ja peruskorjataan näiden tilat ja asennusreitit rakenteiden, pintojen ja talotekniikan osalta.

Hanke toteutetaan vaiheittain metron sähkönsyöttöaseman ratasähkökojeistojen ja laitteiden uusimisen osalta. Nykyiset laitteistot pidetään osittain käytössä töiden aikana ja uusimisen vaatimat laitteistojen käyttökatkot minimoidaan. Myös asemamuuntamon laitteistojen ja asennusten uusiminen tehdään vaiheittain aseman sähkönjakelun varmistamiseksi.

Hankkeen toteutussuunnittelussa valittavissa teknisissä ratkaisuissa niin rakennus- kuin talotekniikan osalta kiinnitetään huomioita ratkaisujen elinkaareen, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen tai kiertotalouteen. Rakennus- ja taloteknisissä töissä toteutetaan siirto- ja väistötoimia tarpeen mukaisesti.

Hankkeessa uusitaan molemmat metron sähkönsyöttöaseman ratasähkömuuntajat. Uusiksi muuntajiksi hankintaan vähähäviöisiä malleja, jotta häviöenergian määrä vähenee. Myös sähkönsyöttöaseman tasasähkökatkaisijakojeistot, DC-kaapelisyötöt, rataerotinkojeistot, sähkönsyöttöaseman 10 kV-kojeistot ja sähkönsyöttöaseman omakäyttömuuntaja uusitaan.

Metroaseman laituritasolla sijaitsevan asemamuuntamon 10 kV-kojeistot ja muuntajat uusitaan. Aseman läheisyyteen ratatunneliin tuodaan uusimisen ajaksi siirrettävä pakettimuuntamo, jolla varmistetaan aseman sähkönsyöttö tämän vaiheen aikana.

Uusittavien laitteistojen kaukovalvontaa lisätään samalla toimintavarmuuden parantamiseksi ja paloriskien pienentämiseksi. Uusien laitteistojen käyttöiäksi on arvioitu 30 vuotta.

Hankkeen toteuttaminen ei vaadi muutoksia asemakaavaan tai rakennuslupakäsittelyä.

Hanke toteutetaan siten, ettei metroliikenteelle aiheudu katkoja ja tavoitteena on välttää vähäisemmätkin liikenteen rajoitukset. Työmaajärjestelyt eivät vaikuta metroasemaa käyttävien matkustajien kulkureitteihin. Kriittisiä käyttöönotto- ja kytkentätöitä suoritetaan öisin, kun asema on suljettu.

Hankkeen kustannusten muodostuminen

Hakaniemen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen arvonlisäverottomat kustannukset ovat enintään 9,0 milj. euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankesuunnitelman kustannusselvityksen on laatinut rakennusosa-arviona rakennushankkeen kustannus- ja määrätietopalveluihin erikoistunut yritys. Laskelma perustuu sähkösuunnittelijan kustannusarvioihin, arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan hankesuunnitelma-aineistoon sekä LVI- suunnittelijan kustannusarvioon.

Kustannusarvio on laadittu Helsingin hintatasoon 1/2021 Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella menettelyllä. Käytetty Haahtela-indeksi on 103,0 rakennuskustannusindeksin ollessa 103,8 (2015 = 100).

Hankkeen suunnitteluun on käytetty maaliskuuhun 2021 mennessä n. 0,16 milj. euroa.

HKL:n vuoden 2021 budjetissa hankkeelle on varattu n. 0,19 milj. euroa.

Vuodelle 2022 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3 800 000 euroa, vuodelle 2023 3 700 000 euroa ja vuodelle 2024 1 200 000 euroa. Vuodelle 2021 arvioitu osuus kustannuksista on huomioitu HKL:n vuoden 2021 tulosbudjetissa. Vuosille 2022–2024 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon HKL:n talousarvion laatimisessa kyseisille vuosille.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Hanke rahoitetaan lainarahoituksella ja hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina noin 360 000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen on arvioitu tuovan kustannussäästöjä kustannustoiminnassa mm. vanhojen laitteistojen viankorjausten poistumisen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (180 000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 2 900 000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (noin 180 000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 3 900 000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 3 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hakaniemen metron sähkönsyöttöaseman peruskorjauksen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 220 000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hakaniemen metron sähkönsyöttöaseman saneerauksen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 350 000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on 12.6.2017 § 665 päättänyt, että liikennelaitoksen johtokunta päättää tilahankkeista, joiden hankesuunnitelman mukainen arvonlisäveroton kustannusarvio on enintään viisi miljoonaa euroa. Kun hankeen kustannusarvio ylittää 5 miljoonaa euroa on päätösvalta kaupunginhallituksella.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 15.06.2021 § 100

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Eero Valkama, projektipäällikkö, puhelin: 310 21914

This decision was published on 29.09.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.