Kokoonpano, vanhusneuvosto, vuonna 2021 alkava toimikausi

Kaupunginhallitus päättää asettaa toimikaudekseen 2023–2025 vanhusneuvoston.

Vanhusneuvosto vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vanhusneuvoston tehtävänä on varmistaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:

- tuomalla esiin ikääntyneen väestön näkökulmaa ja tekemällä esityksiä, lausuntoja ja kannanottoja kaupungin muille toimijoille

- osallistumalla kaupungin lakisääteisen hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikääntyneen väestön tukemiseksi

- seuraamalla, että kunta kehittäessään palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikääntyneille

- edistämällä osaltaan palveluja ja osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää sekä

- edistämällä Helsingin kaupungin ja ikääntyneiden parissa työskentelevien järjestöjen välistä yhteistyötä.

Työskentelytapoja kuvataan liitteenä olevassa vanhusneuvoston toimintasäännössä. Vanhusneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle.

Samalla kaupunginhallitus nimeää yhteisöt, jotka nimeävät vanhusneuvostoon jäsenen ja tälle tarvittavan määrän varajäseniä seuraavasti:

Kaupunginhallitus nimeää vanhusneuvoston muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää vanhusneuvoston puheenjohtajaksi Auni-Marja Vilavaaran. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on järjestöjen edustaja. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan toimintaa valmistelevan työvaliokunnan, johon kuuluu neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä neuvoston jäsentä.

Kaupunginhallitus päättää:

- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan vanhusneuvoston ja sen työvaliokunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- sekä ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden

- oikeuttaa vanhusneuvoston tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan vanhusneuvoston kokouksiin

- kehottaa keskushallintoa ja toimialoja nimeämään kokouksiin osallistuvat pysyväisluonteiset asiantuntijat

- kehottaa keskushallintoa myöntämään vanhusneuvostolle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vanhusneuvoston kokouksiin jäseninä tai varajäseninä sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia periaatteita soveltaen:

- kokouspalkkiota

- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta

- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä

- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että korvataan matkakustannukset vanhusneuvoston kokouksissaan erikseen päätetyn mukaisesti neuvoston virallisiin edustamistehtäviin osallistuville, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. 

Lisäksi kaupunginhallitus vahvistaa liitteenä 1. olevan vanhusneuvoston toimintasäännön, merkitsee tiedoksi liitteenä 2. olevan vanhusneuvoston raportin toimikaudelta 2021–2023 sekä kehottaa vanhusneuvostoa hyödyntämään sopivaksi katsomiltaan osin edellisen kauden toimintakertomusta ja arviointiraporttia kauden 2023–2025 toiminnan suunnittelussa.

Vaikuttamistoimielimet

Vanhusneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttajatoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon.

Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne tee hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön tukemista koskevan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. (Laki kääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, 5§ ja 6§).

Kokoonpano

Vanhusneuvoston kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla järjestön edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta.

Vanhusneuvoston on tarkoitus muodostua yhdeksästä järjestöjen nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Järjestöjäsenistä kuusi edustaa eläkeläisten ja seniorien järjestöjä. Kolme edustaa muita järjestöjä ja tahoja, joiden toiminnassa ikääntyneillä on merkittävä osuus: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Helsingin muistiyhdistys ja Helsingin seurakuntayhtymä.

Järjestöjen esitetään olevan samat kuin v. 2021–2023. Tämä on perusteltua toiminnan pitkäjänteisyyden ja vanhusneuvoston laajaan tehtäväkenttään perehtymisen takia.

Helsingin eläkeläisjärjestöillä on yhteistyöfoorumi Helsingin Eläkeläisjärjestöt HEJ ry, jolla on kahdeksan jäsenjärjestöä. Näistä neljällä on ollut edustaja vanhusneuvostossa vuodesta 1997 lähtien ja niiden esitetään jatkavan. Vuodesta 2021 lähtien on annettu osallistumismahdollisuus myös niille neljälle pienemmälle HEJ:n jäsenjärjestölle, joilla ei ole aiemmin ole ollut paikkaa neuvostossa. Valtuustokauden alun 2021-2023 mukana on ollut Helsingin kunnalliset eläkeläiset ry ja sen esitetään jatkavan tämän valtuustokauden loppuun. Ikääntyviä maahanmuuttajia ja vieraskielisiä edustavan Jade-yhteisö ry:n esitetään myös jatkavan kuluvan valtuustokauden loppuun. Vanhusneuvoston kokoonpanoa on käsitelty nykyisen vanhusneuvoston ja HEJ ry:n kanssa.

Neuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vanhusneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on järjestöjen edustaja.

Edellisen kauden asettamispäätöksessä vanhusneuvostoa pyydettiin arvioimaan vanhus- ja vammaisneuvostoissa poikkeuksellisesti kaudella 2021–2023 käytössä ollutta kahden varapuheenjohtajan (toinen luottamushenkilö ja toinen järjestöedustaja) käytäntöä. Vanhusneuvosto katsoi arvioinnissaan, että yksi varapuheenjohtaja on riittävä ja hänen tulee olla järjestöedustaja, jonka neuvosto itse valitsee keskuudestaan.

Vanhusneuvoston kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat henkilöt.

Toimintaedellytykset

Vanhusneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Vanhusneuvoston työvaliokunta valmistelee kokouksia, suunnittelee neuvoston toimintaa ja valmistelee vanhusneuvostossa päätettäviä lausuntoja, kannanottoja ja esityksiä. Vanhusneuvoston työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Työvaliokunnasta vähintään puolet koostuu järjestöjenedustajista. Vanhusneuvoston sihteeri toimii työvaliokunnan sihteerinä.

Vanhusneuvoston jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten palkkio on puheenjohtajan osalta 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan osalta 140 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vanhusneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksetaan matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun neuvoston jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan vanhusneuvoston kokouksissa erikseen sovitut vanhusneuvoston edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei maksettaisi.

Vanhusneuvoston työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Vaikuttamistoimielinten määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa. Määrärahan suuruudessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

This decision was published on 31.08.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.