Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko 18.8.2021, Kanttiinikuja

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Kaupungille on 20.8.2021 esitetty vielä erittelemättömän suuruinen vahingonkorvausvaatimus kaikista osoitteessa Kanttiinikuja 2 sijaitsevalle kiinteistölle 18.8.2021 kello 16.50 tapahtuneen tulvan aiheuttamista huolto- ja korjauskustannuksista täysmääräisesti. Vaatimuksen esittäjäksi on vaihtunut 27.9.2022 Asunto Oy Painiitynkulma Espoo. Asunto-osakeyhtiön osakas on omalta osaltaan perunut vaatimuksensa, koska kustannuksista on vastannut kyseinen asunto-osakeyhtiö. Vaatimuksen mukaan Helsingin kaupungin puolella sijaitseva Sänkitien oja on tulvinut Kanttiinikuja 2 kohdalla Espoossa sijaitsevan kiinteistön pihaan. Vaatimusten summa on yksilöity yhteensä 3 355,19 euroon.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen ja liikenteellisen merkityksen mukaiseen luokitukseen. Sänkitien oja sijaitsee luonnontilaisessa metsässä, Sänkipuisto-nimisellä, asemakaavoitetulla viheralueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupunki on velvollinen huolehtimaan hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on osaltaan ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa eli esimerkiksi tulvavahingon uhatessa.

Hakijan esittämän vaatimuksen johdosta asiassa on pyydetty selvitys Helsingin kaupungin viheralueiden sekä kunnossapitoa tilaavalta että kunnossapitoa suorittavalta taholta Sänkiojan alueella.

Lähtötietojen mukaan hakijan kiinteistö on ympäröivää aluetta matalammalla ja vieressä sijaitseva metsäalue sijoittuu kokonaisuudessaan hulevesiherkälle alueelle. Siitä ei ole tietoa, onko hakijan kiinteistö ja sen lähellä sijaitsevat muut uudisrakennukset liittyneet HSY:n järjestelmään. Helsingin kaupunki ei myöskään ota kantaa Espoon kaupungin asemakaavaan, hulevesien järjestämiseen tai tulvariskiin vahingon kärsineen kiinteistön läheisyydessä Espoon puolella.

Selvityksen mukaan Helsingin puolella sijaitsee kostea metsäalue vahingonkärsijän kiinteistön vieressä. Metsäalueen ojiin ei tehdä kunnossapitosuunnitelmia, vaan metsät pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisina. Luonnonhoitosuunnitelmissa ei oteta kantaa alueen kuivatukseen. Tavoitteena ei ole kosteikkometsien kuivattaminen, vaan olemassa olevat kosteikot pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Helsingin puolella kuivatusrakenteiden hoidon työt on määritetty tuotekortteihin. Lopputuloksena tulee olla avattu laskuoja tai muu vastaava kuivatusrakenne, josta on poistettu kuivatusta estävä kasvillisuus. Kohteet voivat olla avo-ojia, hulevesiviemäreitä, imeytyssalaojia tai kuivatuspainanteita. Hoitotehtävään kuuluu myös kohteiden kunnossapito- ja hoitotarpeen seuranta. Metsäojien kunnossapito- ja hoitotarve tarkastetaan muiden töiden yhteydessä. Rumpujen hoidosta on määritetty tuotekorteissa seuraavasti: Lopputuloksena tulee olla avattu putki, rumpu tai välppä, josta on poistettu tukkeumat (jää, roskat, liettymät jne.) ja jonka toiminta on muutoinkin varmistettu. Hoitotehtävään kuuluu myös putkien, rumpujen ja välppien kunnossapito- ja hoitotarpeen seuranta.

Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan ojaa on tarkkailtu säännöllisesti ennen vahinkoa kesällä 2021. Oja laskee metsästä Sänkitien puistoon. Hilapellon puoleista ojaa tarkkaillaan siten, että vesi pääsee virtaamaan esteettä. Tarkkailua tehdään aina roskakierrosten ja muun kunnossapidon yhteydessä. GPS-tietojen mukaan tarkkailua on tehty ennen vahinkoa 17.8.2021 kello 10.39 ja 3.8.2021 kello 10.37. Sänkitien puoleista osuutta on tarkkailtu säännöllisesti työnjohdon toimesta. GPS-tietojen mukaan ennen vahinkoa 5.8.2021 kello 13.49 ja 30.7.2021 kello 12.12. Alueen urakoitsijan antamien selvitysten perusteella urakoitsijan tekemistä ojan hoito- ja seurantatöistä ei tule esille, että hoitotöitä tai seurantaa olisi laiminlyöty, vaan urakoitsija on toiminut tuotekorttien määritysten mukaan.

Vahingonkorvausvaatimuksen johdosta Helsingin kaupunki on pyytänyt selvityksen Ilmatieteen laitokselta. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2021 elokuun puoliväli on ollut hyvin sateinen. Tapahtumapäivää 18.8.2021 ennen oli satanut useampana päivänä kohtalaisesti ja ajankohdan sademäärät olivat Helsingissä monin paikoin harvinaisia, paikoin poikkeuksellisia, eli toistuvuus vastaaville sademäärille on harvemmin kuin kerran 10 vuodessa, paikoin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Lähinnä vahinkoaluetta Ilmatieteen laitoksen sadetta mittaava havaintoasema sijaitsee Espoon Tapiolassa. Tapahtumapäivänä 18.8.2021 kuurosaderintama ylitti Helsingin iltapäivällä noin klo 15 ja 17 välillä. Illemmalla alueella satoi vielä hieman lisää, mutta sademäärät olivat iltapäivää selvästi vähäisemmät. Tapiolassa satoi vuorokauden aikana 31,2 mm, joista 27,1 mm iltapäivällä esiintyneen kuuron yhteydessä. Osoitteeseen Kanttiinikuja 2, Espoo tehtiin myös tutkasadehavaintoihin perustuva sademääräarvio. Tämän arvion mukaan osoitteessa satoi päivän aikana noin 31 mm, voimakkain tuntisade esiintyi klo 16-17 ja oli noin 25 mm.

Ilmatieteen laitos määrittelee verkkosivuillaan sateen rankkasateeksi, kun sadetta kertyy 7,0 mm 1 tunnissa tai 10 mm 4 tunnissa. Rankkasateella tarkoitetaan hyvin voimakasta lyhytaikaista sadetta.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Kiinteistön omien rakenteiden (sokkelien, kellareiden seinien, alapohjan) tulee olla vedenpitäviä. Kiinteistö vastaa itse ja kustannuksellaan kadun rakenteissa liikkuvan tai olevan veden kiinteistön rakenteille aiheuttamista vaurioista ja niiden korjaamisesta.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ottaa kantaa kiinteistön maanvastaisiin seinärakenteisiin seuraavasti: Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä ympäröivän maan kosteuden sekä hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinärakenteeseen vedeneristyksellä tai vedenpaineen eristyksellä taikka rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristyksen tai vedenpaineen eristyksen on oltava maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Lainsäädännön mukaan perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet kiinteistössä ovat kiinteistön vastuulla. Kiinteistölle ohjautuneet sadevedet ovat johtuneet rankasta sateesta.

Hakijan kiinteistö sijaitsee hulevesiherkällä alueella. Kiinteistön tulee huolehtia hulevesien pois johtamisesta ja vahinkojen välttämiseksi ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa eli esimerkiksi tulvavahingon uhatessa. Helsingin kaupungin suorittamat kunnossapidon toimet Sänkitien ojan alueella ovat olleet kaupungin asettamien normien mukaisia. Rankkasade on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut vahinkopäivänä poikkeuksellinen. Tällainen rankkasade lähettää liikkeelle irronneita risuja ja muuta kasvustoa, jotka voivat liikkuessaan estää vesien virtaamista ojissa ja rummuissa.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Edellä esitetyn perusteella kunnossapidon suhteen ei ole tapahtunut myöskään laiminlyöntiä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 e §, 103 f §, 103 h §, 103 i §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 16 §

Pelastuslaki (379/2011) 14 §

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 8 §, 21 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53