Maksuperusteiden määrääminen, sosiaali- ja terveystoimiala Kehitysvammaisten erityishuoltona annettavan perhehoidon ylläpitomaksut

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vammaisten sosiaalityön päällikkö Jonna Weckström on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Tausta ja lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (743/1992), jäljempänä asiakasmaksulaki, muuttui lain osauudistuksen myötä 1.7.2021. Asiakasmaksulaissa säädetään kunnan tai kuntayhtymän perittävistä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista.

Kunta voi päätöksellään ottaa käyttöön laissa ja asetuksessa pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteista 11.5.2021 § 95 (Asiakasmaksujen uudistaminen asiakasmaksulain osauudistuksen mukaisesti 1.7.2021 alkaen).

Uudistettu asiakasmaksulaki toi 1.7.2021 alkaen muutoksia pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksuun. Asiakasmaksu määräytyy asiakasmaksulain 7 c §:n perusteella. Asiakasmaksu on 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista, ja vähimmäiskäyttövara on 164 euroa kuukaudessa. Erityisenä vähennyksenä asiakasmaksun määräämisessä huomioidaan asiakkaan lääkekustannukset. Asiakasmaksulain 7 c §:n maksuperusteita käytetään silloin, kun asiakas on sijoitettu perhehoitoon sosiaalihuoltolain perusteella.

Pitkäaikaiseen perhehoitoon voidaan sijoittaa asiakas myös muun lainsäädännön nojalla, jolloin edellä mainitut maksuperusteet eivät kosketa näiden asiakkaiden asiakasmaksuja.

Helsingin kaupunki sijoittaa pitkäaikaiseen perhehoitoon asiakkaita myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (jäljempänä kehitysvammalaki) perusteella. Asiakasmaksulain tuomat uudistukset pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksuun eivät siis koskettaneet vammaisia asiakkaita, sillä asiakkaita ei ole sijoitettu palveluun sosiaalihuoltolain perusteella.

Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät perhehoidon maksut määräytyvät asiakasmaksulain 4 §:n 2 momentin mukaan. Lainsäädännön mukaan kehitysvammaisten erityishuoltona saamasta hoidosta, huolenpidosta ja ohjauksesta ei voida periä maksua.

Sen sijaan ylläpidosta voidaan periä maksu. Ylläpitomaksun suuruutta ei kuitenkaan ole määritelty laissa, eikä siitä ole päätetty. Helsingissä on vallitsevan käytännön mukaisesti peritty vammaisten perhehoidosta ylläpitomaksu, joka on samansuuruinen kuin pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksu.

Jotta perhehoidon maksuperusteet koskettaisivat kaikkia asiakasryhmiä tasapuolisesti, tulee lautakunnalle päätettäväksi sitoa vammaisten pitkäaikaisen perhehoidon ylläpitomaksu sosiaalihuoltolain perusteella sijoitettujen perhehoidon asiakkaiden asiakasmaksuun. Tällöin vammaisten perhehoidon maksun ja käyttövarojen määräytymisessä sovellettaisiin asiakasmaksulain 7 c §:stä ilmeneviä periaatteita, koska kuten edellä on todettu, pykälää ei voida suoraan soveltaa kehitysvammaisten erityishuollosta perittävään maksuun.

Muutokset

Esitetty muutos tarkoittaa sitä, että vammaisten perhehoidon vähimmäiskäyttövara nousee 110 eurosta 164 euroon kuukaudessa ja erityisenä vähennyksenä asiakasmaksun määräämisessä huomioidaan asiakkaan lääkekustannukset.

Asiakkaan näkökulmasta käyttövaran nosto 54 eurolla kuukaudessa on myönteinen muutos, joka vahvistaa asiakkaan taloudellista itsemääräämisoikeutta. Käyttövaran nosto on perusteltua myös eri asiakasryhmien tasavertaisen kohtelun näkökulmasta, sillä sosiaalihuoltolailla sijoitettujen perhehoidon asiakkaiden käyttövara on noussut lainsäädäntömuutoksen myötä 164 euroon kuukaudessa.

Lääkekustannukset huomioidaan sairausvakuutuslain mukaisista lääkkeistä sekä asiakkaalle määrätyistä perusvoiteista, kliinisistä ravintovalmisteista ja muista lääkkeistä. Lääkekustannusten vähentäminen asiakkaan tuloista jo ennen lopullisen asiakasmaksun määrittelyä turvaa asiakkaan kyvyn maksaa hänelle määrätyt lääkkeet.

Vammaisten perhehoidon nykyisissä maksuperusteissa lääkekustannuksia ei ole otettu huomioon. Tämä käytäntö poistuu, koska ylläpitomaksua määriteltäessä lääkekustannukset otetaan jo ennakoiden huomioon.

Esityksen mukaan vammaisten perhehoidon asiakkaiden ylläpitomaksun maksuperusteet yhtenäistetään muiden perhehoidon asiakkaiden maksuperusteiden kanssa. Tarkoituksena on kohdella kaikkia perhehoidon asiakasryhmiä tasavertaisesti.

Vaikutukset

Käyttövaran korottaminen lisää vammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Sosiaalisten suhteiden ylläpito helpottuu ja harrastusmahdollisuudet lisääntyvät.

Perhehoito on yksi tapa järjestää asumispalvelua, ja käyttövaran nosto lisäisi sen houkuttelevuutta.

Mikäli perhehoidon asiakkaiden käyttövaraa korotetaan ehdotuksen mukaisesti, se edellyttää sitä, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien sopimukset tarkistetaan, koska osa kulukorvauksen menoista katetaan jatkossa asiakkaiden käyttövaralla.

Muutokset vaikuttavat myönteisesti noin 60 asiakkaan ylläpitomaksuun ja käyttövaraan.

Taloudelliset vaikutukset asiakasmaksutuottoihin ovat marginaaliset.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

This decision was published on 22.09.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.