Poikkeaminen, Vartiokylä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9515 seuraavasti:

Maksu

1 365 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin ********** tontti **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa omakotitalon (157 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 9515 seuraavasti:

Hakija perustelee tonttitehokkuuden nostamista sillä, että rakennuksen pohjaratkaisusta saadaan tarkoituksenmukaisempi, eikä ratkaisulla ole suurta vaikutusta ympäristöön tai naapureihin. Kortteleissa on myös muita tontteja, joille on myönnetty sama tehokkuusluvun nosto.

Hakija perustelee talousrakennuksen sijoittamista alle 5 m etäisyydelle kadun rajasta sillä, että näin voidaan välttää määräalan rasitealueen putkien risteäminen talousrakennuksen perustusten kanssa, ja ratkaisu helpottaa rasitealueen ajoneuvoliikenteen kääntymistä rasitealueella.

Hakija perustelee poikkeamista istutettavasta alueen osasta sillä, että ratkaisun avulla pihasta saadaan yhtenäinen ja viihtyisä kokonaisuus.

Hakija perustelee poikkeamista autopaikkojen määrästä sillä, että ajantasaisessa suunnitelmassa autopaikat ja naapuritontin rasitealue vievät tontin pinta-alasta noin neljäsosan.

Hakija perustelee 250 mm ulkoseinävähennystä sillä, että asemakaava on valmistunut ennen vuotta 2000.

Lisäksi hakija hakee kerrosalaan laskettavia vähennyksiä portaiden ja ullakkotilojen osalta. Asemakaavoituspalvelu katsoo, että haetut vähennykset perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja ne arvioidaan tarkemmin rakennuslupavaiheessa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.3.1989 vahvistettu asemakaava nro 9515. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on 2. Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä asukkaiden käyttöön tarkoitettuja, yhteisiä sauna-, varasto-, harrastus- ym. tiloja yhteensä enintään 20 % tontin asuntokerrosalasta. Näitä tiloja saa rakentaa myös rakennusalan ulkopuolelle; ei kuitenkaan lähemmäksi kuin 2 m naapuritontin ja puiston tai 5 m kadun puoleisesta rajasta. Soraharjuntien puoleiselle tontinrajalle on osoitettu noin 5 metrin levyinen istutettava alueen osa.

Asemakaavan mukaan autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on:

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee autotallirakennus, joka on tarkoitus purkaa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (16.9.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl.

Muistuttaja 1 toteaa, että Soraharjuntiellä on hakemuksen mukaisen rakennuspaikan puolella pysäköinti sallittu, ja vastakkaisella puolella on pysäköintikielto. Muistuttajan mielestä suunnitelman mukainen autopaikkojen vähentäminen todennäköisesti lisää tielle pysäköityjen autojen määrää, mikä voi aiheuttaa ongelmia muistuttajan kulkuun omalle tontilleen, sillä Soraharjuntie on muutenkin varsin kapea ja talvella ongelma kertautuu, kun lumi kaventaa tietä entisestään. Autojen pysäköinti vaikeuttaa kulkua muistuttajan tontille, eikä tieaura pysty puhdistamaan lumia. Muistuttaja esittää, että Soraharjuntien liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että myös suunnitelman mukaisen rakennuspaikan puolella olevalle tieosuudelle asetetaan pysäköintikielto. Tällä varmistettaisiin esteetön kulku Soraharjuntiellä, auraustoiminta sekä riittävä tila muistuttajan tontille ajoa varten. Uudisrakentamisessa tulisi siis varmistaa riittävä tila mahdollisten autojen pysäköintiin omalla maa-alueella.

Muistuttaja 2 vastustaa poikkeamista autopaikkojen määrästä, koska Soraharjuntie on jo nyt niin tukkoinen, ettei esimerkiksi vierasautoja ei mahdu pysäköimään kadulle. Lisäksi muistuttaja vastustaa talousrakennuksen sijoittamista lähemmäs kuin 5 m tien puoleisesta rajasta yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi. Poikkeaminen istutusalueen osasta on muistuttajan mielestä hyväksyttävissä, mikäli hakemuksen kohteena olevalle alueelle ei tule mitään rakennelmia ja koko Soraharjuntien puoleinen raja on sisäänajoväylä pois lukien pensasaitaa, eikä siitä tule näkymällisiä haittoja naapurustoon.

Muistuttaja 3 huomauttaa, ettei poikkeamishakemuksen asemapiirustukseen ole merkitty tonttien välillä olevaa raja-aitaa, ja vaatii aidan säilyttämistä ja sisällyttämistä asemapiirustukseen. Muistutuksessa todetaan myös, että rakennettavien autopaikkojen määrä jää epäselväksi.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on antanut huomautuksiin vastineensa.

Huomautukseen rakennuksen korkeudesta hakija toteaa vastineessaan, että rakennuksen korkeuteen ei ole haettu poikkeamaa asemakaavamääräyksestä.

Huomautuksiin autopaikkojen määrästä hakija toteaa vastineessaan, että Helsingin kaupungin asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeissa (Kslk 15.12.2015 § 411) on määritelty seuraavaa pientalotonteista: ”Pientalotontit, joilla on enintään kaksi asuntoa (omakotitalot ja paritalot). Kaikilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.” Poikkeamishakemus ei ole ristiriidassa edellä mainitun Helsingin kaupungin autopaikkamäärien laskentaohjeen kanssa. Koska suunnitellussa rakennuksessa on vain yksi asunto, yksi varsinainen autopaikka katoksessa ja sen lisäksi toinen autopaikka ilman katosta. Tämän perusteella hakija esittää, että poikkeamat koskien autopaikkojen määrää hyväksyttäisiin sellaisenaan.

Huomautuksiin talousrakennuksen sijoituksesta hakija toteaa vastineessaan, että Soraharjuntiellä sekä sen lähiympäristössä on huomattava määrä erilaisia rakennelmia tien läheisyydessä. Kadun varrella on useita rakennelmia, jotka sijaitsevat lähempänä kuin viisi metriä tien puoleisesta rajasta. Kadun alkupäänhän rajautuu 14 tonttia, joista viidellä on erilaisia rakennelmia (mm. varasto, jätekatos, autokatos) tien puoleisen rajan tuntumassa, joten poikkeaman hylkääminen yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten tässä tilanteessa kyseenalainen, kun tilanne on jopa päinvastainen. Hakija toteaa, että osa jo olemassa olevista rakennelmista sijaitsee lähempänä tien puoleista rajaa kuin hakemuksen kohteena olevalle tontille alustavasti suunniteltu ulkovälinevarasto (noin 3,5 metrin etäisyydellä rajasta). Hakijan mukaan tämä viittaa siihen, ettei tienäkymään tule juurikaan muutosta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Edellä mainitun perusteella sekä yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten hakija esittää poikkeaman hyväksymistä sellaisenaan, tai vaihtoehtoisesti rajoitettuna siten, että talousrakennuksen rakentaminen lähimmillään 3,5 m päähän rajasta sallitaan. Hakija viittaa Helsingin rakennusvalvonnan ohjeeseen (toukokuu 2011) ”Vajat ja muut rakennelmat”, jossa esitetyn periaatteen mukaisesti rakennelman etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään sama kuin sen korkeus maaston korkeussuhteet mukaan lukien. Asemakaavassa maksimikorkeudeksi talousrakennukselle on määritetty 3,5 metriä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Alustavat suunnitelmat ovat Vartioharjun pientaloalueelle aiemmin laadittujen yksittäisiä omakotitalotontteja koskevien asemakaavojen periaatteiden mukaisia. Lähialueelle on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen, ja haettu poikkeaminen vastaa paremmin alueen tämänhetkisiä tehokkuuslukuja. Helsingissä vallitseva pientalojen korttelialueiden tonttitehokkuus on e=0,25. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Autotallien tai -katosten sekä asukkaiden käyttöön tarkoitettujen, yhteisten sauna-, varasto-, harrastus- ym. tilojen vähimmäisetäisyydestä katualueen rajaan (5 m) saadaan poiketa siten, että vähimmäisetäisyys rajaan on vähintään 3,5 m. Lähialueen kadunvarren olemassa olevat rakennelmat huomioon ottaen poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Istutettavalle alueen osalle saadaan rakentaa talousrakennus ja asukkaiden oleskeluun tarkoitettuja rakennelmia alustavien suunnitelmien periaatteita noudattaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeaminen autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan sallia, koska hakijan esittämä ratkaisu noudattaa asuintonttien laskentaohjetta (Kslk 15.12.2015 § 411). Tontille sijoitetaan 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Hankkeen ei voida katsoa edellyttävän muutoksia Soraharjuntien pysäköintijärjestelyihin, sillä tieliikennelain 38 § mukaan ajoneuvoa ei saa pysäköidä kiinteistölle johtavan tien kohdalla tai muutenkaan siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen sekä tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.