Vahingonkorvaus, autovaurio, 19.8.2021 Hilapellontie 6
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 1.12.2021 § 202 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 1.12.2021 § 202 tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 1.12.2021 § 202 päätöksellään hylännyt 19.8.2021 kello 11.00-20.00 välisenä aikana osoitteessa Hilapellontie 6 tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 19.8.2021 kello 11.00-20.00 välisenä aikana osoitteessa Hilapellontie 6 tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä. Hakija on esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvon korjauskuluista.
Oikaisuvaatimuksen mukaan Helsingin kaupunki on laiminlyönyt vahinkoa aiheuttaneen liikennemerkin kunnossapidon. Hakijan mukaan on erittäin todennäköistä, että liikennemerkki on ollut pidemmän aikaa vaurioitunut johtuen aurauslumikinosten kasaamisesta liikennemerkin juureen. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että jossain vaiheessa talvea 2020-2021 liikennemerkki on näyttänyt vääntyneen lumiauran tai muun lumenluontiin tarkoitetun välineen seurauksena. Oikaisuvaatimuksen mukaan liikennemerkki on vääntymisen jälkeen vain nostettu takaisin pystyyn ilman, että sitä on varsinaisesti korjattu. Hakijan näkemyksen mukaan liikennemerkin lopullisen tuhoutumisen on hyvin todennäköisesti aiheuttanut kyseiseen ajankohtaan sijoittuneet navakat tuulenpuuskat, jotka liikennemerkin olisi kaupungin päätöksestä ilmi käyvin tavoin tullut normaalioloissa kestää. Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksessa liikennemerkin välittömässä läheisyydessä asuvien henkilöiden kertomuksen asiasta, johon hakijan oikaisuvaatimus on pääosin perustunut.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Lautakunta otti huomioon asiassa saadut uudet selvitykset.
Liikennemerkin kaatuminen ei yksinään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Kaupunki on pyytänyt uuden selvityksen kunnossapidosta vastaavalta oikaisuvaatimuksen johdosta. Saadun selvityksen mukaan merkin ei ole havaittu olleen vääntyneen tai rikki talven 2020-2021 jälkeen, eikä merkkiä siten ole ollut tarvetta korjata. Kunnossapito on ajanut vahinkopaikan ohi muiden kunnossapitotöiden yhteydessä 28.7.2021, 29.7.2021, 2.8.2021 ja 12.8.2021, eikä merkissä ole tuolloin ollut havaittavissa korjaustarvetta. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole myöskään tullut ilmoituksia siitä, että merkki olisi ollut vääntyneenä tai muutoin ollut korjaustarpeessa. Kunnossapito on saanut tiedon merkin kaatumisesta vahinkotapahtuman 19.8.2021 jälkeen. Kunnossapito on korjannut merkin 6.9.2021 saatuaan tiedon merkin kaatumisesta. Kunnossapidolla ei ole tietoa siitä, mikä hakijan oikaisuvaatimuksessa viittaama merkkiin kiinnitetty naru on ollut, mutta se ei ole liittynyt tolpan pystyssä pysymiseen.
Selvityksestä käy lisäksi ilmi, että merkin putkessa on ollut havaittavissa sen kaatumisen jälkeen värin muutoksia, mutta vauriot ovat olleet pinnallisia, eivätkä pinnalliset vauriot vaikuta tolpan pystyssä pysymiseen. Tolpan kolhut ovat voineet syntyä samasta törmäyksestä, joka on voimalla kaatanut merkin.
Yksikön päällikön päätökseen saadussa kunnossapitovastaavan selvityksessä on todettu aikaisemmin, että liikennemerkissä on ollut muutama painaumakohta, ja että merkki on ollut juurestaan ruosteessa, mutta ei kuitenkaan läpiruosteessa. Kunnossapitovastaavan mukaan merkin metalli on vääntynyt voimalla ennen kuin se on katkennut. Kaatumisen syynä on voinut olla ajoneuvon törmääminen liikennemerkkiin.
Kaupungilla on mahdollisuus korjata rikkoutunut liikennemerkki vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos siitä ilmoitetaan kaupungille. Kaupungille ei ole saapunut ennen vahinkotapahtumaa ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen ko. liikennemerkkiin. Kunnossapito ei ole myöskään havainnut, että merkissä olisi ollut korjaustarvetta ennen vahinkotapahtumaa. Kaupungin asiakaspalautejärjestelmään on saapunut kaksi ilmoitusta, 8.4.2021 ja 13.4.2021 kaatuneesta/kaadetusta liikennemerkistä, mutta ne ovat koskeneet Hilapellontie 2 kohdalla ollutta suojatiemerkkiä.
Kunnossapitolain mukaan tontinomistajan on viipymättä ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista kadun sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana, sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi.
Liikennemerkin välittömässä läheisyydessä asuvat henkilöt ovat esittäneet oikaisuvaatimuksessa, että merkki on näyttänyt vääntyneen talven 2020-2021 aikana, mutta he eivät ole ilmoittaneet havainnoistaan kaupungille.
Ilmatieteen laitoksen Helsingin-Vantaan säähavaintotiedoista käy ilmi, että vahinkopäivänä on esiintynyt enimmäkseen navakkaa tuulta, mutta myös kovan tuulen puuskia on esiintynyt. Korkeimmillaan tuuli on puhaltanut puuskassa 16,3 m/s noin kello 12 vahinkopäivänä.
Liikennemerkit on suunniteltu niin, että ne kestävät tavanomaiset ympäristökuormat kuten myrskytuulen, lumi- ja aurauskuorman, mutta ne hajoavat turvallisesti esim. törmäystilanteessa. Merkki ei voi olla täysin hajoamaton.
Kunnossapidon selvityksessä on todettu, että merkit eivät kaadu kovallakaan tuulella, ja että merkin kaatuminen on vaatinut ajoneuvon törmäyksen tai muun osuman merkkiin.
Vaikka liikennemerkit kestävät hyvin myrskytuulta, on mahdollista, että puuskittainen kova tuuli vahinkopäivänä voinut edesauttaa merkin kaatumista siihen ensin kohdistuneen ulkoisen voiman, kuten kolaroinnin tai ilkivallan, lisäksi.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että liikennemerkin kaatuminen ja siitä aiheutunut vahinko olisi syy-yhteydessä talvella 2020-2021 tapahtuneeseen aurausvahinkoon tai aurauslumien kasaamiseen merkin juureen.
Kunnossapidon selvityksen mukaan kyseinen merkki on ollut lähellä risteystä, eikä risteysalueille kasata aurauslunta kunnossapidon toimesta. Merkin juureen voi kertyä aurausvalli, mutta aurauksen yhteydessä tapahtuva lumen siirtyminen ei riitä vahingoittamaan merkkiä. Aurattu lumi ei jää painamaan merkkiä mistään tietystä suunnasta vaan se valuu merkin ympärille. Mikäli aurauksella olisi osuttu merkkiin, olisi merkki kaatunut heti, eikä vasta loppukesästä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty riittävää näyttöä aurausvahingosta eikä aurausvahingosta ole tehty kaupungin laatuvaatimusten mukaista sisäistä ilmoitusta. Merkki on kaatunut elokuussa, jolloin maassa ei ole ollut lunta, eikä aurauksia ole tehty talven jälkeen.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein hoitaneensa vahinkopaikan kunnossapidon asianmukaisesti, eikä liikennemerkin kaatuminen ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa. Liikennemerkki on katkennut ja kaatunut kaupungille tuntemattomaksi jääneestä kolmannen osapuolen aiheuttamasta ulkoisesta syystä, todennäköisesti kolaroinnista tai ilkivallasta, eikä liikennemerkin kaatuminen ole siten ollut kaupungin taholta ennalta arvattavissa. Kaupunki on lisäksi korjannut merkin kohtuullisessa ajassa ilmoituksen sen kaatumisesta saatuaan. Kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.
Syy-yhteys kaupungin kunnossapitotoimien ja aiheutuneen vahingon välillä on jäänyt näyttämättä.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-5 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 1.12.2021.
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 18.12.2021 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 01.12.2021 § 202
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 2.9.2021 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvon korjauskuluista. Hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo on 19.8.2021 kello 11.00-20.00 välisenä aikana vaurioitunut sen päälle kaatuneesta liikennemerkistä osoitteessa Hilapellontie 6.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat rakenteet sekä muut yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva taitorakenne ja muu yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Myös liikennemerkit kuuluvat kadun rakenteellisen kunnossapidon piiriin.
Vahinkoalueella kunnossapitoa suorittavalta urakoitsijalta on pyydetty selvitys asiassa. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on hakijan ilmoituksen jälkeen käyty. Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on ollut juurestaan pintaruosteessa, mutta hyväkuntoinen. Merkki on vääntynyt voimalla ennen katkeamistaan. Merkin putkesta on löytynyt myös painaumakohtia.
Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama, liikennemerkin pystytysputken käyttöiän ollessa noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.
Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.
Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on pystytetty kaatumisen jälkeen kunnossapitopiirin toimesta uudelleen paikoilleen. Merkin korjaustarpeesta ei ole tullut aiempia ilmoituksia kaupungille eikä havaittavaa korjaustarvetta ole ollut. Liikennemerkin juuriputki on ollut vain pintaruosteessa, eikä merkissä ole ollut muutenkaan havaittavissa olevaa vikaa. Kyseisestä liikennemerkistä ei ole tullut muita ilmoituksia eikä sitä ole aiemmin ollut tarvetta korjata. Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Siitä, miksi merkki on kaatunut, ei kaupungilla ole tietoa. Ilkivallan tai ulkopuolisen aiheuttaman vahingon mahdollisuutta ei voida sulkea pois.
Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan säämittausaseman mukaan tuulen keskinopeus on vahinkopäivänä vaihdellut 5 - 10,8 m/s, mikä luokitellaan navakaksi tuulen nopeudeksi. Puuskassa tuuli on puhaltanut hetkellisesti kovimmillaan 16,3 m/s, pääasiallisesti puuskissakin pysyen navakan tuulen nopeudessa. Liikennemerkit kestävät hyvin tällaisen tuulennopeuden.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Siitä, mikä ulkopuolinen voima merkkiin on kohdistunut, ei kaupungilla ole tietoa. Asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä. Ilkivallan tai vahingonteon vaihtoehtoa ei voida myöskään sulkea pois.
Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton eikä liikennemerkin mahdollisesta korjaustarpeesta ole tullut kaupungille ilmoituksia. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–3 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
This decision was published on 22.09.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Virpi Leppänen, lakimies, puhelin: 09 310 33260