Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 20.12.2021 tekemällään päätöksellä (222 §) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksen tekijän (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) kadonneesta kengästä uuden hankinta eli 56 euroa. Jos vanhempia velvoitetaan tuomaan lapsille päiväkotiin kengät ja säänmukaiset ulkoiluvaatteet, niistä on huolehdittava ja tarvittaessa autettava pieniä lapsia huolehtimaan niin, etteivät ne päädy roskikseen tai vain katoa olemattomiin kesken päivän. Päiväkodissa on tahallisesti jätetty vartioimatta lasten vaatteita ja kenkiä niin, etteivät ne pääsisi katoamaan.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Hakija on esittänyt aiemmin toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa vastaavan 56 euron suuruisen korvausvaatimuksen varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) kadonneesta kengästä. Hakijan ilmoittaman mukaan kenkien hankinta-aika oli 1.8.2021 ja hankintahinta sama kuin vahingonkorvauksena vaadittu (ei tositetta). Kenkä oli nimikoitu ja merkitty selkeästi sinisillä nauhoilla.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen (liitteenä 2) mukaan vahinkotapahtumapäivänä (31.8.2021), kun lapset tulivat sisälle aamupäiväulkoilun jälkeen, lapset riisuivat kengät kenkäeteisessä ja muut vaatteet lokeroilla. Välipalan jälkeen ulos lähtiessä kenkää ei löytynyt. Kenkää etsittiin kenkäeteisestä ja lokeroista samana päivänä ja myöhemmin useampana päivänä. Kengästä on kyselty ja sitä on etsitty myös naapuriryhmän naulakoilta. Eräänä mahdollisena selityksenä työntekijä on todennut hakijalle, että kenkä on voinut joutua vahingossa roskiin, jos jotkut lapset ovat innostuneet heittelemään kenkiä tai vaatteita. Heittelystä ei ole kuitenkaan muistikuvaa tai havaintoa kyseisenä ajankohtana, mutta välillä lapset saattavat intoutua riehakkaiksi ja saada kekseliäitä ajatuksia, joihin aikuinen ei aina välittömästi ehdi reagoida.

Päiväkodin selvityksen mukaan neljästä viiteen vuotiaiden lasten kanssa opetellaan omatoimisuutta ja jokaisella lapsella on omat kenkäpaikat eteisessä sekä omat naulakot, joihin vaatteet viedään. On varsin yleistä, että lasten vaatteet sekoittuvat keskenään, ja joskus pienempiä asioita kuten sukkia tai hanskoja joutuu hukkaan. Joko vaatteet ovat menneet kotona hukkaan, pudonneet lapselta matkalla päiväkotiin tai päiväkodista kotiin, tai päätyneet kaverin tavaroiden joukkoon ja vaatetta ei ole huomattu palauttaa takaisin. Päiväkodeissa ei ole lapsilla käytössä lukollisia kaappeja. Päiväkotien kiinteistä kalusteista vastaa kaupunkiympäristön toimiala noudattaen päiväkodin käsikirjan mukaisia materiaalihankintasuosituksia. Vaatteiden vartioinnin järjestäminen eteistiloihin ei ole mahdollista.

Selvityksessä todetun mukaan henkilökunta on noudattanut tilanteessa normaalia huolellisuutta ja toiminut yleisten käytänteiden mukaan. Aikuinen käyttää aina tilanteen mukaista harkintaa sen suhteen, mihin hän itsensä siirtymätilanteissa asemoi, jotta hän voi parhaalla mahdollisella tavalla valvoa lasten riisuutumista ulkovaatteista ja tarvittaessa ikätasoisesti auttaa. Kengän katoamiselle ei ole pystytty antamaan selitystä. Kenkää on yritetty kaikin mahdollisin keinoin löytää heti, kun katoaminen on huomattu.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Päiväkodin työntekijät ovat toimineet päiväkodin normaalikäytänteiden mukaan huolellisuutta noudattaen lasten siirtymätilanteessa ulkoa sisälle. Iltapäivällä ulos siirryttäessä on todettu kenkä kadonneeksi, minkä jälkeen katoamista on pyritty välittömästi selvittämään. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tiedottanut sähköisillä sivuillaan huoltajia siitä, että varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on huoltajien vastuu omaisuudestaan. Sähköisillä sivuilla todetaan, että lasten vaatteista ja varusteista pyritään pitämään mahdollisimman hyvää huolta, mutta kaupunki ei vastaa mahdollisesta omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

This decision was published on 21.01.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.