Ympäristölupahakemus, kierrätyskenttätoiminta, Kalasatamasta Pasilaan -hanke

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti GRK Infra Oy:n Kyläsaaren kierrätyskentän ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

GRK Infra Oy, Jaakonkatu 2, 01620 VANTAA

Y-tunnus 0533768-1

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 f mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Viereiselle alueelle on vireillä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristölupahakemus kierrätyskenttätoiminnalle. Edellä mainittu hakemus käsitellään samanaikaisesti tämän ympäristölupahakemuksen kanssa ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisesti.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 24.9.2021 ja sitä on täydennetty 14.10., 4.11. ja 6.12.2021 sekä 18.1.2022. Toiminnanharjoittaja anoo lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminnan sijaintipaikka on kiinteistöllä 91-10-9906-9 sijaitsevalla 12 330 m²:n kokoisella vuokra-alueella osoitteessa Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki (kuvat 1 ja 2). Toiminta-alueen omistaja on Helsingin kaupunki.

Kierrätyskenttää ympäröivillä alueilla on erilaista varastointitoimintaa, jätteenkäsittelylaitoksia sekä Swerock Oy:n betoniasema. Lähimmät asuinrakennukset ovat Hermannissa noin 350 metrin päässä laitosalueesta. Laitoksen ja asuinalueen välissä kulkee vilkasliikenteinen Hermannin rantatie.

Suunnittelualue on ollut suurimmalta osin merenpohjaa aina Hermannin rantatien pohjoispäähän saakka. Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-aineistossa kentän alue on merkitty täyttömaaksi, jonka paksuus alueella on yli kolme metriä. Alueen nykyinen maanpinta on tasolla + 1,4-1,5.

Laitosalueen lähin vesistö on Vanhankaupunginselkä noin 150 metriä alueesta itään. Laitosalueen hulevedet imeytyvät maaperään. Lähin luonnonsuojelualue on Vanhankaupunginlahden lintuvesi, joka on noin kilometrin päässä laitosalueesta koilliseen. Kyläsaarenrannan eteläosa, joka on noin 100 m etäisyydellä laitosalueesta, on luokiteltu arvoluokan 3 linnustokohteeksi Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä.

Kuva 1: Toiminta-alueen sijainti

Kuva 2: Toiminta-alue (kahden vuokra-alueen välissä oleva tie kuuluu toiminta-alueeseen)

Kaavoitustilanne

Voimassa olevassa asemakaavassa (9735/1990) laitosalue on merkitty satamatoimintojen alueeksi (LS), jolle saa rakentaa mm. kuormaustiloja ja kulkuteitä. Alueella on käynnissä asemakaavan muutosprosessi, jonka myötä alue on muuttumassa asuinalueeksi. Asemakaavan muutoksen mukainen toiminta alueella sijoittuu tämän lupahakemuksen mukaisen toiminnan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Toiminnan kuvaus

Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeeseen liittyen on tarpeen välivarastoida ja esikäsitellä maarakennustöissä käytettäviä kynnysarvomaita ja jäteperäistä materiaalia sisältäviä maita sekä jäteperäisiä uusiomateriaaleja ja betonimursketta.

Hankkeen rakentamisesta syntyy hyötykäyttökelpoisia massoja, joita voidaan hyödyntää rakentamisessa. Massoja ei voida kuitenkaan sijoittaa suoraan kaivannosta toiseen, vaan materiaalit vaativat välivarastointia ja esikäsittelyä. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa on massavaje, ja hankkeen rakennustöissä voidaan hyödyntää myös muuta uusiomateriaalia.

Raitiotiehankkeella kaivannoista syntyvät betonit tutkitaan alueella sopivaan palakokoon pienentämisen jälkeen. Mikäli sen havaitaan olevan betonia joka ei käy hyötykäyttöön, kyseinen erä toimitetaan luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan. Alueelle vastaanotetaan vain aistinvaraisesti puhdasta betonia. Alueelle varastoitavaksi ja esikäsiteltäväksi tuotavat muut massat analysoidaan hyötykäyttökelpoisuuden selvittämiseksi ennen alueelle tuomista. Alueella ei välivarastoida hyötykäyttöön kelpaamatonta massaa.

Hakemuksen mukaan kierrätyskentällä vastaanotetaan, välivarastoidaan, käsitellään ja kuormataan vuosittain enintään 50 000 tonnia seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä:

Hakemuksen mukaan välivarastointialue on toiminnassa ympäri vuoden arkisin klo 7 - 22. Meluavia toimintoja, kuten seulontaa ja murskausta, tehdään arkisin klo 7 - 18. Yö- ja viikonlopputöitä tehdään vain tarpeen vaatiessa, esimerkiksi jos työt vaativat liikenteen puolesta yöllä työskentelyä, mutta näihin aikoihin tapahtuva työ on vain poikkeustilanteessa.

Toiminta-alueen laskennallinen välivaraston maksimikoko on 24 660 m³ eli noin 40 000 - 50 000 tonnia riippuen varastoitavan materiaalin maksimipainosta. Koska välivarastossa tavoitellaan jatkuvaa kiertoa ja alueella varastoidaan eri tyyppisiä materiaalilajikkeita, on todellinen hetkellinen varasto pienempi. Alueella välivarastoidaan myös luonnonmateriaaleja ja muita materiaaleja, jotka eivät vaadi ympäristölupaa. Hakemuksen täydennyksen mukaan jätteeksi luokiteltavia massoja varastoidaan alueella yhtäaikaisesti enintään 35 000 tonnia, joista betoni-, tiili- ja asfalttijätettä on enintään 3000 tonnia. Koko toiminta-aikana käsiteltävien massojen määräksi arvioidaan 140 000 tonnia, josta noin 10 000 tonnia on betoni-, tiili- ja asfalttijätettä.

Massat tuodaan alueelle kuorma-autoilla. Massojen välivarastointi tapahtuu välivarastointikentällä olevilla kasoilla. Kasan keskimääräinen korkeus on 2 metriä nykyisestä maanpinnasta.

Välivarastoinnin ja tarvittavien esikäsittelytoimenpiteiden jälkeen massat toimitetaan sopiviin hyötykäyttökohteisiin. Massoja varastoidaan välivarastointialueella enintään kolme vuotta.

Raitiotien rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa vuosina 2021 - 2025 eli kierrätyskentän toiminta ajoittuu tälle ajanjaksolle.

Alueen rakenteet

Ennen toiminnan aloittamista alueelle levitetään suodatinkangas, jonka päälle tulee noin 10 cm:n murskekerros. Alueella ei käsitellä pilaantuneita maita, joten alueen asfaltoimista ei arvioida tarpeelliseksi. Ajoreitit on jo valmiiksi asfaltoitu ja liittymä asfaltoidaan ennen toiminnan aloittamista.

Välivarastointikasat sijoittuvat sekä alueen länsi- että itälaitaan, jotta äänen kulkeutumista voidaan minimoida. Toiminta-alue aidataan kaksi metriä korkealla metalliaidalla ja alueelle kuljetaan suljettavan portin kautta. Portti pidetään lukittuna, kun alueella ei ole toimintaa.

Massojen käsittely

Maa-aineksen seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan eri raekokoa olevia partikkeleita toisistaan. Seulontaa ja välppäystä tehdään siirrettävällä kalustolla tarpeen mukaan. Välppäyksessä käytetään tasovälppää tai kaivinkoneeseen liitettävää välppäkauhaa ja välppäkoot valitaan käsiteltävän materiaalin mukaan. Seulonnalla ja välppäyksellä saadaan erotettua maasta mahdollisia jätejakeita. Kaikkea alueelle tuotavaa materiaalia ei seulota tai välpätä, mekaanista lajittelua voidaan tehdä myös koneella ja käsin.

Betoni- ja tiilijätettä murskattaessa lopputuotteena syntyy hyötykäyttökokoon jalostettua betoni ja tiilimursketta. Alueella ei murskata kiviainesta. Materiaalit tulevat alueelle pääasiassa murskattuna, ainoastaan Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa syntyvää betonia ja tiiltä murskataan/pienennetään sopivaan palakokoon alueella. Työ voidaan suorittaa kaivinkoneen puomiin liitettävällä kauhamurskaimella, pulverointipihdeillä tai liikuteltavalla murskaimella.

Edellä kuvatut käsittelytoiminnot tapahtuvat arkisin klo 7 - 18. Erityyppiset massat varastoidaan omissa kasoissaan niin, että ne eivät sekoitu toisiinsa. Tarvittaessa kasat erotetaan toisistaan rakennettavilla väliseinillä. Kasat merkitään materiaaleittain.

Kemikaalit ja polttoaineet

Työkoneita varten alueella tullaan mahdollisesti säilyttämään polttoaineita. Polttoaineet varastoidaan maanpäällisissä CE- ja VAK-hyväksytyissä kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä, lukittavilla täyttöpistooleilla sekä laponestoilla. Säiliöt sijoitetaan asfaltoidulle alueelle siten, etteivät ne ole työkoneiden vahingoitettavissa. Alueelle varataan riittävästi imeytysturvetta tai muuta imeytysmateriaalia.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Toiminnan luonteesta johtuen alueelle ei tarvitse järjestää vesihuoltoa. Mahdollinen kasojen sumutus tapahtuu vesisäiliöstä.

Sade- ja hulevesien hallinta suunnitellaan maanpinnan kallistuksin niin, että vuokra-alueen sisältä ei pääse kulkeutumaan hulevesiä vuokra-alueen ulkopuolelle.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Energiaa kuluu pääasiassa työkoneiden käyttöön ja alueen valaistukseen, joten energiankäytön tehokkuutta ei ole perusteltua arvioida.

Liikenne

Jätteiden kuljetus laitokselle ja sieltä edelleen jatkokäsittelyyn tapahtuu kuorma-autoilla. Ajoneuvojen reitti alueelle kulkee Kyläsaarenkatua pitkin. Alueelle arvioidaan tulevan keskimäärin 15 ajoneuvokuormaa vuorokaudessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

BAT-vertailuasiakirjoja sovelletaan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisiin ns. direktiivilaitoksiin. GRK Infra Oy:n kierrätyskenttä ei ole tällainen laitos, joten vertailuasiakirja ei velvoita sitä.

Toiminnassa käytetään työhön soveltuvia ja nykyaikaisia koneita ja laitteita, jotka täyttävät viimeisimmät kone- ja laitevalmistuksen normit mm. melun sekä paloturvallisuuden osalta.

Välivarastointikentällä käytetyt työmenetelmät ovat yleisesti käytössä olevia ja hyväksi todettuja.

Käyttämällä ylijäämämaita ja uusiomateriaaleja hankealueen maarakentamisessa voidaan säästää neitseellisiä maa- ja kiviainesvaroja sekä vähentää ylijäämämaiden ja jätemateriaalien viemistä maankaatopaikoille tai kaatopaikoille. Tätä voidaan pitää ympäristön kannalta parhaana käytäntönä.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien käsittelyyn ja välivarastointiin liittyvät ympäristö- ja terveysriskit muodostuvat lähinnä polttonesteiden tai öljyjen vuotamisesta laitteiden rikkoutuessa tai vahingoittuessa. Polttoaineet varastoidaan siirrettävissä kaksoisvaippasäiliöissä asfalttipintaisella alueella. Kohteella ei tehdä koneiden huoltotoimenpiteitä eikä säilytetä jätekemikaaleja. Vahinkojen varalle alueella on aina saatavilla imeytysmateriaalia.

Hyötykäytettävien maiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Näin ollen maiden varastointi ja käsittely alueella eivät lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Toimintaan liittyy vähäinen riski haitta-ainepitoisen maan huuhtoutumiselle pintavalunnan ja hulevesien mukana.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Päästöt maaperään, vesistöihin ja pohjaveteen

Alueen toiminnoista on tehty riskinarvio, joka on hakemuksen liitteenä. Alueella välivarastoitavista ja esikäsiteltävistä ylijäämämaista ja uusiomateriaaleista ei arvioida syntyvän merkittäviä päästöjä maaperään, vesistöihin tai pohjaveteen, koska välivarastoitavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot ja betoni on hyödyntämiskelpoista. Pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään mahdollisesti aiheutuvaa kemiallista kuormitusta ehkäistään ennakkotestauksella ja työmaalla tehtävällä silmämääräisellä arvioinnilla.

Ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien varastointi ja esikäsittely alueella voivat hetkellisesti lisätä kiintoaineksen määrää alueen hulevesissä, mutta kuormitus ei poikkea alueella muutoinkin tapahtuvasta toiminnasta.

Päästöt ilmaan

Merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat maamassojen käsittelystä ja liikenteestä syntyvistä pölypäästöistä. Pölypäästöjä voi syntyä myös tuulisella säällä kierrätyskentän varastokasoista. Pölyämisen hallinta tapahtuu vesisumutuksella, liittymän puhtaanapidolla ja erityisen tuulisella säällä esikäsittelytoimintojen lopettamisella. Kasojen kasteluun käytetään säiliöajoneuvoa, jonka säiliötilavuus on vähintään 5 000 litraa.

Melu ja tärinä

Toiminnassa melua syntyy pääasiassa ajoneuvoliikenteestä, kuormien lastauksesta ja purkamisesta, massojen seulonnasta, betonin murskauksesta ja rikotuksesta sekä maansiirrossa käytettävien työkoneiden käynti- ja peruutusäänistä. Ottaen huomioon kohteen sijainnin alueella, jossa on myös muita melua aiheuttavia toimintoja, välivarastoinnista aiheutuvaa melua ei pidetä merkittävänä.

Melua aiheuttava toiminta pyritään ajoittamaan päiväsaikaan, jolloin siitä aiheutuva haitta on vähäinen. Seulontaa tapahtuu ajoittain jaksoissa, kun alueelle vastaanotetaan uusiomateriaalia, joka tulee seuloa. Kaikkea välivarastoitavaa materiaalia ei seulota.

Kaikkea alueella välivarastoitavaa betonia ei murskata, ainoastaan raitiotietyömaan kaivannoista syntyvä betoni. Sen murskaus tai rikotus tapahtuu pääasiassa kauhamurskaimella. Rikotus ei ole jatkuvaa ja pitkäkestoista, ainoastaan muutamia päiviä tarvittaessa. Kuormien purkamisen ja lastauksen sekä välppäyksen ja rikotuksen aiheuttamaa melua torjutaan varastokasojen ja melua aiheuttavien toimintojen sijoittelulla siten, että meluvaikutus häiriintyviin kohteisiin minimoidaan.

Kuljetuskaluston ja työkoneiden liikenteestä aiheutuva tärinä rajautuu pääasiassa välivarastointialueelle.

Jätteet

Jätteiden ja ylijäämämaiden käsittelyssä syntyy jätettä seulonnasta ja mekaanisesta erottelusta. Mineraalinen jätemateriaali hyödynnetään. Materiaaleista seulotut ja erotetut puut, raudat ja rakennusjätteet lajitellaan ja toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.

Toiminnasta syntyy myös vähäisessä määrin tavanomaista sekalaista yhdyskuntajätettä, joka kerätään erilleen ja toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Mikäli kuormista on välttämätöntä poistaa kuorman laatua tai välivarastoinnin turvallisuutta heikentäviä kappaleita, järjestetään niille asianmukainen välivarastointipaikka (kuten kontti tai vaihtolava), josta ne voidaan toimittaa luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Välivarastointialueen aitaaminen ehkäisee roskien leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle esimerkiksi tuulisella säällä. Toiminta-alue pidetään siistinä ja tarvittaessa ympäröiviltä alueilta siivotaan sinne levinneet roskat.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Ennen toiminnan aloittamista pintamaasta otetaan moniosanäytteenottotekniikalla näyte, jonka avulla selvitetään alueen pintamaan nykyinen haitta-ainetaso (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V, Zn, öljyhiilivedyt C10-C40, syanidi, PAH, PCB). Samassa yhteydessä mitataan maanpinnan nykyinen korkeustaso. Vastaavat toimenpiteet tehdään toiminnan päättyessä toiminnasta maaperään aiheutuneiden vaikutusten selvittämiseksi.

Hakemuksen liitteenä on valtioneuvoston asetuksen 179/2012 25 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Välivarastointialueella on sen aukioloaikana vastaanottamisesta vastaava henkilö, joka huolehtii kuorman kirjaamisesta ja tarkistamisesta tai vaihtoehtoisesti kuormien tuomisesta sovitaan etukäteen. Alueelle tuotavalle materiaalille on asetettu vaatimukset, joiden varmistamisesta huolehtii uusiomateriaalin tuottaja ennakkotutkimuksin.

Kentälle tuotavaa etukäteen tutkittua välivarastoitavaa materiaalia seurataan aistinvaraisesti. Mikäli alueelle tuotava kuorma sisältää hyödynnettäväksi sopimatonta materiaalia, kuorma käännytetään ja tästä laaditaan kuormantarkastuspöytäkirja.

Betonimurskeen ympäristökelpoisuus tutkitaan edustavista kokoomanäytteistä Mara-asetuksen mukaisesti, ja hyödynnettävän jätteen suurin sallittu haitallisten aineiden liukoisuus (mg/kg L/S-suhteessa 10 l/kg): Sb 0,7 mg/kg, As 2 mg/kg, Ba 100 mg/kg, Cd 0,06 mg/kg, Cr 10 mg/kg, Cu 10 mg/kg, Pb 2 mg/kg, Mo 6 mg/kg, Ni 2 mg/kg, Se 1 mg/kg, Zn 15 mg/kg, V 3 mg/kg, Hg 0,03 mg/kg, DOC 500 mg/kg, ja pitoisuus (mg/kg kuiva-ainetta): Bentseeni 0,2 mg/kg, TEX 25 mg/kg, Naftaleeni 5 mg/kg, PAH-yhdisteet 30 mg/kg, fenoliset yhdisteet 10 mg/kg, PCB-yhdisteet 1 mg/kg, öljyhiilivedyt C10-C40 500 mg/kg.

Välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa pölyn leviämistä hillitään sumuttamalla.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Mahdollinen murskepinnoituksen ja suodatinkankaan rikkoutuminen voisi aiheuttaa maaperän haitta-aineiden sekoittumisen hyötykäytettävien massojen kanssa. Mikäli pinnoitteen rikkoutuminen tapahtuu, otetaan hyötykäytettävistä massoista uudet haitta-ainenäytteet ennen hyötykäyttöä.

Voimakas tuuli tai kuiva sää voi aiheuttaa runsasta pölyn leviämistä lähialueille. Työt keskeytetään ja työtapoja muutetaan niin että pölyhaitat pienenevät, tarvittaessa materiaalia sumutetaan.

Polttoainevuotojen varalta alueella säilytetään riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysainetta. Öljyinen maa poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Osa toiminta-alueesta kuuluu tulvariskialueeseen, jossa riski meritulvan toistumiseen 1/5a on 20 %. Tulvatilanteissa materiaalin leviäminen ympäristöön estetään tarvittaessa esimerkiksi betoniestein.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta mahdollistaa resurssitehokkuuden ja vähähiilisyyden hankkeella, jonka rakentaminen on aikataulutettu ajalle 2021-2024. Hankkeen toteutusta ei ole mahdollista viivästyttää, ja se toteutetaan siitä huolimatta, vaikka lähialueella ei voitaisi välivarastoida uusiomateriaaleja. Mikäli lupaa ei myönnetä, on alue mahdollista ennallistaa, vaikka toiminta olisi jo alkanut.

Töiden aloittamisen lykkääntyminen kuormittaisi ympäristöä ja kuluttaisi luonnonvaroja, sekä lisäisi kuljetusmatkoja. Hakija esittää, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden. Luvassa esitetty ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien varastointi ja esikäsittely ei aiheuta ympäristössä nykyisistä toiminnoista merkittävästi poikkeavia muutoksia, ja alue on ennallistettavissa kuljettamalla massat luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Töiden aloittamisen lykkääntyminen ja massojen pitemmät kuljetusmatkat aiheuttaisivat ympäristön kuormittumista, kustannusten nousua, lisäisivät polttoaineiden kulutusta ja vähentäisivät luonnonvaroja.

Luvanhakijan näkemyksen mukaan toiminnan luonne on sellainen, että asettava vakuus kattaa toiminnan alueelle aiheuttamat muutokset eli alueen ennallistamisen, mikäli lupapäätös ei tule lainvoimaiseksi prosessin päätteeksi. Hakija esittää toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta 112 500,00 euron vakuutta.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin verkkosivuilla 14.12.2021 - 20.1.2022 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Hermanni-Vallila -seura ry:lle.

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia. Hermanni-Vallila -seura ry jätti 20.1.2022 mielipiteen, joka koskee sekä tätä että samaan aikaan vireillä olevaa Kruunusillat-hankkeen kierrätyskentän ympäristölupahakemusta. Mielipiteessä todetaan mm., että kierrätyskenttätoiminta ja siihen liittyvä liikenne tuottavat melun lisäksi pöly- ja tärinähaittoja Kalasataman ja eteläisen Hermanninmäen asukkaille. Alueen asukkaiden yörauhan takaamiseksi on kohtuullista, että liikenne alkaa vasta kello 7 aamulla. Lisäksi todetaan, että Kalasatama-Pasila -raitiotie on kaupungin verkkosivujen mukaan käytössä vuonna 2024. Kierrätyskenttätoiminnalle tulisi antaa lupa enintään vuoteen 2024. Jos kierrätyskenttätoiminnalle on tarvetta kuvatussa laajuudessa sen jälkeen, tulee toimijan hakea uutta ympäristölupaa.

GKR Infra Oy:n Hermanni-Vallila -seura ry:n mielipidettä koskevassa vastineessa 24.1.2022 todetaan, että työmaaliikenne aloitetaan vasta klo 7 aamulla. Lisäksi esitetään, että kentän toimintalupa on voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Näin varmistetaan, että hankkeen viimeistelytyöt saadaan tehtyä ja kentälle varastoitavat materiaalit hyödynnettyä. Osa näistä viimeistelytöistä voi jatkua vielä, vaikka raitiotie on jo käytössä.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveys-yksikön päällikkö toteaa, että valmisteltavassa ympäristölupa-asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää GRK Infra Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan jätteeksi luokiteltavien maa-ainesten ja hyödyntämiskelpoisten purkumateriaalien vastaanotto-, käsittely-, välivarastointi- ja kuormaustoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

Toiminta:

1. Laitoksella saa vastaanottaa, seuloa, välpätä, välivarastoida ja kuormata seuraavia valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukaisia jätenimikkeitä: 10 12 08, 10 13 14, 17 01 01, 17 01 02, 17 01 07, 17 03 02, 17 05 04, 17 06 04, 17 05 08 ja 19 12 12. Lisäksi alueella saa rikottaa ja murskata jätenimikkeiden 10 12 08, 10 13 14, 17 01 01, 17 01 02, 17 01 07 mukaisia jätteitä. Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely.

Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)

2. Vastaanotettavien jätteiden määrän tulee olla alle 50 000 tonnia vuodessa ja kerrallaan alueella varastoitavan jätteen määrän enintään 35 000 tonnia. Jätteeksi luokiteltavien massojen ja muiden maamassojen yhtäaikaisen varastointimäärän alueella tulee olla alle 50 000 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)

3. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (maanantai-perjantai, pois lukien arkipyhät) klo 7.00 - 22.00. Murskausta, rikotusta, välppäystä ja seulontaa saa tehdä arkipäivisin (maanantai-perjantai, pois lukien arkipyhät) klo 8.00 - 18.00.

Mikäli toimintaa on jossain tilanteessa pakottavasta ja perustellusta syystä tarpeen harjoittaa myös viikonloppuisin tai yöaikaan, tulee tästä ilmoittaa ympäristöseuranta- ja –valvontayksikköön vähintään kolme arkipäivää ennen suunniteltua poikkeuksellista toiminta-aikaa. Murskausta, rikotusta ja seulontaa ei ole lupa tehdä asetetun määräajan ulkopuolella. (YSL 52 §)

Jätteiden käsittely:

4. Käsitellyt / välivarastoidut maa-ainekset ja purkumateriaalit on toimitettava niiden laadun salliessa hyödynnettäväksi kohteeseen, jonka ympäristölupa sallii kyseisenlaisen materiaalin käytön, tai valtioneuvoston asetuksen 843/2017 tarkoittamiin maarakentamiskohteisiin asetuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden osalta.

Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen ensisijaisesti uudelleenkäyttöön tai toissijaisesti kierrätykseen tai, mikäli se ei ole mahdollista, hyödynnettäväksi energiana (etusijajärjestys). Sekä hyötykäyttökelpoisten että hyödyntämiseen kelpaamattomien jätteiden vastaanottopaikoilla tulee olla voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 29 §)

5. Mahdolliset kuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät sellaista jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimittaa ensi tilassa jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tällaisten jätteiden kaikenlainen muu käsittely alueella on kielletty. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää ennen niiden pois kuljettamista lukitussa tilassa siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse ympäristöön. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 15 §)

6. Alueelle vastaanotettavista ja edelleen luovutettavista purkujätteistä sekä mahdollisista jatkokäsittelyyn toimitettavista vaarallisista jätteistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 121 §, VNA 179/2012 24 §)

7. Alueelle tuotavan, hyödynnettäväksi tarkoitetun betoni-, tiili- ja asfalttijätteen laatu on tutkittava hyödyntämiskohteen ympäristöluvan määräysten tai valtioneuvoston asetuksen 843/2017 liitteen 3 kappaleen 2. Laadunvalvontatutkimukset mukaisesti. Käsiteltyä betoni-, tiili- tai asfalttijätettä (murskeita) saa luovuttaa hyödynnettäväksi kohteisiin, joilla on ympäristölupa murskeen käytölle tai valtioneuvoston asetuksen (843/2017) tarkoittamiin maarakentamiskohteisiin, kun ko. asetuksen mukainen ilmoitus on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. (YSL 52 §, 58 §, JL 29 §, VNA 843/2017)

8. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. (JäteL 94 §)

Ympäristöhaittojen ehkäisy:

9. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon.

Murskauslaitoksen melun leviämistä Hermannin suuntaan tulee vaimentaa murskaimen viereen asennettavalla, vähintään murskaimen syöttökaukalon yläreunan tasalle ulottuvalla tiiviillä ja maahan saakka ulottuvalla meluesteellä tai murskaimen sijoittelulla jätekasojen suojaan siten, että kasat toimivat vastaavana meluesteenä. (YSL 52 §, VNP 993/1992 2 ja 4 §)

10. Ajoneuvoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.

Murskauslaitos tulee pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustaa tiiviillä suojarakennelmalla ja kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolilla sekä jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Tilanteissa, joissa veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon.

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin pölyntorjuntajärjestelmät ovat käyttökunnossa. Pölyntorjuntajärjestelmien käyttöalueen tulee kattaa koko toiminta-alue ja niiden tulee olla toimintavalmiudessa aina kun sääolosuhteet edellyttävät pölyntorjuntaa.

Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein. (YSL 52 §)

11. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Jätekasojen korkeus ei saa ylittää aluetta ympäröivän aidan korkeutta. Alueelta ympäristöön levinneet jätteet tulee siivota välittömästi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 13 ja 72 - 73 §)

12. Polttonesteiden varastointisäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai suoja-altaalla varustettuja ja niissä tulee olla laponesto, tyyppikilpi ja ylitäytönestin. Säiliöt tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle liikenne- ja työskentelyalueista ja varustaa tarvittaessa törmäyssuojilla, jotta säiliön vaurioitumisen vaara on mahdollisimman pieni.

Säiliöt tulee sijoittaa tiiviin kestopäällysteen päälle siten, että kestopäällystetty alue ulottuu vähintään 1,5 m etäisyydelle jakelulaitteesta ja säiliön täyttöaukosta. Tankkauspaikalla tulee olla aina saatavilla imeytysainetta mahdollisten roiskeiden tai vuotojen talteen keräämiseksi. (YSL 52 ja 58 §)

13. Alueen murske- ja suodatinkangaspinnoitteen rikkoutuessa toiminta rikkoutuneen pinnoitteen läheisyydessä tulee keskeyttää välittömästi. Toimintaa em. alueella ei saa jatkaa ennen kuin pinnoite on korjattu. (YSL 52 ja 58)

Poikkeustilanteet:

14. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)

Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:

15. Kierrätyskentän toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 52 §, JäteL 141 §)

16. Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:

- vastaanotettujen jätteiden ja puhtaiden maamassojen määrät ja jätenimikkeet

- edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä sekä edelleen toimitettujen puhtaiden maamassojen kokonaismäärä

- vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin sekä samaan aikaan varastoituna olleiden puhtaiden maamassojen kokonaismäärä

- betoni- ja tiilijätteen murskaus- ja rikotusajankohdat (päivämäärät ja kellonajat)

- seulonnan ja välppäyksen ajankohdat (päivämäärät ja kellonajat)

- hyödynnettävien betoni-, tiili- ja asfalttijäte-erien laadunvalvontatulokset

- tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, pinnoitteiden rikkoutumiset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (YSL 52 §, JäteL 118 ja 119 - 120 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:

17. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa viimeistään kuusi kuukautta ennen suunniteltua lopettamisajankohtaa. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Ennen toiminnan loppumista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on esitettävä selvitys toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52 ja 170 §)

Vakuus:

18. GRK Infra Oy:n tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista 112 500,00 euron suuruinen vakuus ympäristö- ja lupajaoston eduksi ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Vakuus kattaa tämän toiminnan mahdollisesti loppuessa sen, että varastoidut jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja alue voidaan siistiä.

Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 - 61 §)

Perustelut

Yleisperustelut

GRK Infra Oy:n kierrätyskentän toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus. (YSL 49 §)

Lupamääräysten perustelut

1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn.

2. Alueella käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi.

3. Toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta asuinympäristöön ei aiheudu meluhaittaa yöaikaan (22 - 7). Määräystä annettaessa on otettu huomioon, että alueella on runsaasti muutakin melua aiheuttavaa toimintaa. Seulonnan, murskauksen ja rikotuksen sallittua aikaa on tarpeen rajoittaa muuta toimintaa enemmän, koska näistä toiminnoista aiheutuu voimakkaampaa melua. Asetettu toiminta-aika on yhdenmukainen tällaiselle toiminnalle vastaavissa ympäristölupapäätöksissä asetettujen aikarajojen kanssa.

4. Erilaisten jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräyksiä ympäristöhaittojen välttämiseksi.

5. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.

6. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan varmistaa, että käsitellyt jätteet ovat tämän ympäristöluvan mukaisia ja että ne on toimitettu luvallisiin vastaanottopaikkoihin.

7. Hyödynnettävän betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tulee täyttää erinäisiä laatuvaatimuksia, minkä vuoksi niiden tutkimisesta ja hyödyntämisen reunaehdoista on tarpeen antaa määräys.

8. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat.

9. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi.

10. Pölynsidontatoimenpiteillä vähennetään asemalle tulevasta liikenteestä ja jätteiden käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja erityisesti kuivina aikoina.

11. Jätekasojen enimmäiskorkeus on tarpeen määritellä jätteiden ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.

12-14. Määräykset ovat tarpeen maaperän, pohjaveden ja vesistön pilaantumisen estämiseksi.

15-16. Tieto vastuuhenkilöstä sekä kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.

17. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.

18. Jätteenkäsittelytoiminnan vakuus asetetaan asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa ja sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan jätemäärän kuormauksen, poiskuljetuksen ja käsittelyn sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista alueella varastoitavien jätteiden tämän hetkisten vastaanottohintojen mukaan.

Hakemuksesta jätetyssä mielipiteessä esitettyjen seikkojen huomioon ottaminen päätöksessä

Hermanni-Vallila -seura ry:n esille tuomista asioista asukkaiden yörauhaa koskeva mielipide on otettu huomioon toiminta-aikaa koskevassa lupamääräyksessä ja luvan hakijan vastineessa. Luvan voimassaoloajan lyhentämistä koskevan mielipiteen osalta ympäristö- ja lupajaosto katsoi, että hakija on esittänyt riittävät perusteet luvan voimassaololle hakemuksen mukaisesti.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2025 asti. Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Päätöksen täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristö- ja lupajaosto päätti määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi, jos hakija asettaa ennen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 199 §)

Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Määräystä annettaessa otetaan huomioon, että toiminta sijoittuu alueelle, jolla on muutakin ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Kierrätyskentän toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät meluun ja pölyyn, jotka eivät ole luonteeltaan pysyviä haittoja. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuuden suuruutta määriteltäessä on otettu huomioon ympäristöluvan määräyksessä 18 edellytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuus.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 10.6.2021 (141 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4 410,00 euroa ja vakuuden käsittelymaksu 225 euroa, yhteensä 4 635 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-jaaineistot/ilmoitukset/.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös lähetään tiedoksi hakijalle, rakennusvalvontaviranomaiselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 16, 17, 27, 29, 34, 42, 43, 44, 46, 48, 49, 52, 58 - 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 93, 94, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11 ja 13 - 15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 29, 72, 73, 94, 118 - 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 ja 25 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 4 §