Poikkeaminen, Kruununhaka, 91-1-17-14, Mariankatu 22, Helen Sähköverkko Oy c/o Helen Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 17 tonttia nro 14 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8102 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

Helen Sähköverkko Oy c/o Helen Oy

Rakennuspaikka

1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 17 tontti 14

Hakemus

Hakija hakee lupaa sähköasemarakennuksen (900 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8102. Hakemuksen mukaan vanhan, käytöstä poistetun ja purettavaksi haetun sähköasemarakennuksen tilalle rakennetaan uudisrakennus (900 k-m²). Rakennus tulisi sijaitsemaan purettavan rakennuksen tapaan rakennusalan ulkopuolella, ja rakennukselle ei aiemman sähköasemarakennuksen tapaan olisi osoitettu kerrosalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sähköasema jakaa sähköä yhteiskunnalle kriittisiin paikkoihin, kuten presidentin kanslian, valtioneuvoston, Suomen pankin, puolustusvoimien pääesikunnan ja kaupungin johdon rakennuksiin. Sähköaseman laitteiden elinkaari on päättymässä ja ne pitää uusia ensi tilassa. Hakijan tarkoituksena on uusia sähköasema sähköturvallisuuslain ja rakentamismääräyskokoelman mukaisesti rakennettuun uudisrakennukseen, joka samalla täyttää yhteiskunnalle kriittisten toimintojen tavoitteet jatkuvuudelle ja mahdollistaa rakentamisen aikana turvallisen sähkönjakelun Kruununhaan alueella.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) osaan kantakaupunkia asettama rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.9.1984 vahvistettu asemakaava nro 8102. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT). Tontille on osoitettu rakennusala kadunvarsirakennukselle, jonka rakennusoikeus on 2 760 k-m². Tontin pinta-ala on 1 388 m².

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi (C2).

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee kaksi voimalaitosrakennusta, joista purettava rakennus on rakennettu vuonna 1932 ja joista toinen on vuonna 1955 rakennettu HKL:n raitioliikenteen syöttöasema. Käytöstä poistettavalle, purettavalle rakennukselle ei ole osoitettu rakennusalaa eikä rakennusoikeutta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (5.11.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan M1 mielestä alueella on käynnissä useita laajoja rakennushankkeita, jotka aiheuttavat asumishaittaa alueen asukkaille ja ajoneuvojen pysäköinnille. M1 kehottaa, ettei alueella käynnistettäisi samanaikaisesti laajoja saneerauksia, jotta aiheutuva asumishaitta pysyisi kohtuullisena. M1 huomauttaa, että alueen rakennushankkeita tulisi arvioida kokonaisuutena, ja ottaa päätöksenteossa huomioon myös asumisviihtyvyyteen liittyvät näkökohdat.

Muistuttajan M2 mielestä alustavissa suunnitelmissa esitetty rakennusoikeuden kaksinkertainen kasvu ei palvele alueen alkuperäistä asemakaavaa ja rikkoo rakennusalan rajoja. M2:n mielestä rakennusmassan lisääminen ja rakentamiseen liittyvät määräykset tuovat erityisiä ja uusia haasteita tiiviissä kaupunkirakenteessa. LVISRAU- järjestelmät uudistuotannon vaatimuksina tuovat M2:n mielestä uusia ympäristövaikutteita, jotka muodostunevat ympäristöhaitaksi.

M2:n mielestä asuinhuoneistojen näkymien rajoittaminen ja päivävalon saannin heikkeneminen ei ole hyväksyttävää. Muistuttajaa huolettaa lisäksi rakentamisen myötä tapahtuva huoneistojen arvon lasku. Muutos kuormittaa katualueiden ja pysäköintialueiden käyttöä, joka heikentää liiketilojen ja autolla liikkuvien kadulla pysäköintipaikkojen tarvitsevien päivittäistä tilannetta.

M2:n mielestä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen homogenisoi alueen käyttäjäryhmiä ja heidän toimintojaan. Tämä poistaa muistuttajan mielestä kaupungin sykettä ja elävöittämistä kuormittamalla katualueiden ja pysäköintialueiden käyttöä. M2 toivoo nykyisen kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan harmoniaa, perusjäsennystä ja mittakaavaa. Nykyisen kerroksellisen kaupunkirakenteen säilyminen tulee vaalia M2:n mielestä ympäristöineen itseoikeutettuna kulttuuritekona.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo). Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (24.11.2021), että sähkönsaannin jatkuvuuden takaaminen yhteiskunnallisesti kriittisiin toimielimiin ja rakennuksiin, nykyisen sähköaseman laitteiden vanhentuminen sekä kaapelointimuutosten ym. käytännön toimien johdosta uuden sähköaseman rakentaminen vanhan tilalle on hyvin perusteltu. Sähköasema sijaitsee sisäpihalla ja uuden, suuremman sähköaseman vaikutus pihamaisemaan on vähäinen. Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavasta poikkeamista.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan alueen rakennushankkeista aiheutuvan haitan osalta, että poikkeamishakemuksessa esitetty purku ja rakentaminen sijoittuvat tontin sisäpihalle, jolloin lähtökohdat vastapuolelle katua tuotettavien häiriöiden välttämiseen ovat hyvät. Tiiviissä kantakaupunkirakenteessa pyritään ottamaan lähiympäristön tarpeet huomioon myös tulevissa vaiheissa.

Hakija ilmoittaa vastineessaan muistutuksen tontin rakennusoikeuden ylityksen osalta, että tontin rakennusoikeutta ei tässä poikkeamishakemuksessa esitetä kaksinkertaistettavaksi, vaan purettavaksi esitetyn rakennuksen korvaamista ajanmukaisella n. 330 m² suuremmalla sähköasemalla massoitellen siten, että muutoksen vaikutus ympäristöön olisi mahdollisimman vähäinen. Tontti on tälläkin hetkellä sähköasemakäytössä ja uuden rakennuksen myötä myös talotekniikka voidaan toteuttaa nykymääräyksien mukaisiksi ja ottamalla ympäristö aiempaa paremmin huomioon.

Varjostuksen ja olosuhteiden muuttumisen myötä hakija ilmoittaa vastineessaan, että M2:n tontti liittyy hakemuksen mukaiseen tonttiin vain pohjoissivunsa palomuurin välityksellä, joten lähtökohtaisesti tällä rajalla ei olisi lainkaan ikkunoita. Sähköasemasuunnitelmassa on kuitenkin pyritty säilyttämään vallinnut tilanne, jossa haalausalueen jättäminen tulevan sähköaseman päätyyn mahdollistaa nykyisten palomuurissa sähköasematontille avautuvien ikkunoiden säilyttämisen, vaikka ikkunat muodostavatkin hakemuksen mukaisen tontin käytön kehittämiseen rajoitteen.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen suhteen hakija ilmoittaa vastineessaan, että poikkeamishakemukseen ei sisälly purettavan asemarakennuksen tilalle rakennettavaksi mitään muuta kuin tontilla jo olevia toimintoja. Logistinen tilanne varsinkin katuverkon käytön näkökulmasta hakijan mukaan säilyy entisellään.

Hakija ilmoittaa vastineessaan kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan muuttumisen suhteen, että poikkeamishakemukseen liittyvä hakemuksen mukaisen tontin sisäpihalle laadittu suunnitelma on laadittu myöhemmissäkin vaiheissa muistettavia periaatteita ohjenuorana pitäen.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska poikkeamishakemuksen mukainen muutos on vähäinen eikä sähköasemarakennuksen rakentamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Asemakaavassa tontille on osoitettu kerrosalaa 2 760 k-m² (tontille on rakennettu yhteensä kerrosalaa 2 657 k-m²). Tontilta purettavan rakennuksen kerrosala on 359 k-m² ja rakennettavan rakennuksen kerrosala on 900 k-m². Yhteensä tontille rakennetaan 3 198 k-m², ylitys 438 k-m² (15,9 %). Tontilla sijaitsee sähköasemakäytössä oleva rakennus, joka on tarkoitus purkaa. Uuden rakennuksen myötä talotekniikka voidaan toteuttaa nykymääräyksien mukaisiksi ja ottamalla ympäristö aiempaa paremmin huomioon. Uusi rakennettava sähköasemarakennus edistää yhteiskunnalle kriittisten toimintojen toteutumista ja mahdollistaa sähkönjakelun Kruununhaan alueella. Poikkeaminen asemakaavasta hakemuksen mukaisella toimenpiteellä edellyttää, että tontilta tulee osoittaa tilat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen –liikelaitoksen toiminnoille.

Poikkeamisen erityinen syy on teknisen huollon verkoston tarpeet ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.