Maksuperusteiden määrääminen, sosiaali- ja terveystoimiala, lääkärikäyntimaksut tehostetussa palveluasumisessa, maksujen poistaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingissä iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa järjestetään sekä laitoshoidon, että tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksusta säännellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 7 c §:ssä. Helsingin kaupunki on päättänyt maksun perusteista 11.5.2021 § 95. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksuna peritään asiakkaalta tulosidonnainen kuukausimaksu, joka on 85 prosenttia asiakkaan ennakonpidätyksen jälkeisistä tuloista (nettotuloista). Asiakasmaksuun sisältyy asiakkaan ateriat sekä hoiva ja huolenpito. Asumiskustannukset sisältyvät myös asiakasmaksuun, ja ne laskutetaan samassa yhteydessä.

Vakiintuneen käytännön mukaan pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa asiakkailta on peritty lääkärikäynnistä 15 euroa kertaa kohden. Maksu on sama kuin tilapäisen kotihoidon lääkärin käyntimaksu.

Samanaikaisesti pitkäaikaisen laitoshoidon ja jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun asiakkailta ei ole peritty lääkärinkäynneistä erillistä maksua. Tämä on johtanut asiakkaiden eriarvoiseen kohteluun lääkärikäyntien maksujen osalta edellä mainituissa pitkäaikaisissa palveluissa.

Ehdotuksen mukaan lääkärin käyntimaksuja ei perittäisi tehostetussa palveluasumisessa asuvilta.

Tehostetun palveluasumisen asiakkaat ovat pääsääntöisesti terveydentilansa puolesta sellaisessa kunnossa, että asiointi terveysasemilla ei ole mahdollista ja hoito on vaikuttavampaa järjestää kotikäynteinä.

Terveyskeskuksissa käynti on helsinkiläisille maksuton (potilasmaksut:

https://www.hel.fi/sote/fi/palvelut/maksut/potilasmaksut)

Tehostetun palveluasumisen asiakkaat ovat siten epätasa-arvoisessa asemassa asiakasmaksujen osalta niiden helsinkiläisten kanssa, jotka kykenevät asiointiin terveysasemilla sekä niiden kanssa, jotka ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai saavat jatkuvaa ja säännöllistä kotiin annettavaa palvelua.

Tehostetun palveluasumisen asiakkaat eivät useinkaan pysty itse olemaan aloitteellisia lääkärikäyntien suhteen. Usein aloite käyntiin tulee esimerkiksi hoitotiimiltä sairaanhoidollisen ongelman tai sairauden oireen vuoksi. Toisinaan pyyntö lääkärin arvioon voi liittyä esimerkiksi siihen, ettei hoitotiimi pysty ratkaisemaan ongelmaa oman osaamisensa puitteissa. Näin asukas tai omaiset eivät varsinaisesti itse päätä maksullisesta kotikäynnistä, vaikka he maksavat kotikäyntimaksun.

Espoossa ja Vantaalla asiakasmaksuja ei peritä lääkärin kotikäynneistä tehostetun palveluasumisen hoidon yksiköissä. Tällä hetkellä iäkkäiden palvelutehtävässä käyntejä kaupungin omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin tehdään arviolta 3500 vuodessa. Tähän käyntimäärään perustuva tuotto kaupungille on vuositasolla 52 500 euroa.

Ehdotuksen mukaan kotikäyntimaksuja ei perittäisi ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa asuvilta asukkailta. Maksuttomuus koskisi sekä lyhyt- että pitkäaikaista ympärivuorokautista asumista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista.

This decision was published on 07.12.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.