Toivomusponsi, Helsingin kaupungin päihdetyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Jukka Järvisen toivomusponnesta, joka koskee kaupungin päihdetyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointia:

”Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta arvioida kaupungin päihdetyön vaikuttavuutta ja tuloksellista päihdetyötä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että päihteettömyyttä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan ja kehitetään Helsingissä tutkimukseen perustuen sekä kansallisten hoitosuositusten ja päihdepalveluja koskevien laatusuositusten mukaisesti. Toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti osana normaalitoimintaa. Toiminnassa otetaan yhä vahvemmin huomioon päihdeongelman yhteydessä ilmenevät perheen palvelutarpeet, erityisesti lastensuojelu.

Helsingissä päihdetyön kokonaisuuteen sisältyy ennaltaehkäisevä työ, päihdeongelmien hoito ja kuntoutuspalvelut. Päihdeongelmaisten asiakkaiden hoito aloitetaan siinä sosiaali- tai terveydenhuollon toimipisteessä, missä asia tulee esille. Päihdeongelmaisia henkilöitä hoidetaan terveydenhuollossa ja päihdehuollon erityispalveluissa. Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutumissuunnitelma.

Päihdepalvelukokonaisuus sisältää Helsingissä polikliinisia palveluja, kuten avovieroitusta, avokuntoutusta, opioidikorvaushoitoa ja jälkikuntoutusta sekä päivätoimintaa, laitosvieroitusta ja laitoskuntoutusta. Näiden lisäksi tarjotaan muun muassa terveys- ja sosiaalineuvontaa suonensisäisesti huumeita käyttäville ja palvelukeskustoimintaa HIV-positiivisille päihderiippuvaisille. Osa palveluista järjestetään omana toimintana ja osa ostopalveluna.

Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluissa on otettu käyttöön toipumisorientoitunut hoito- ja palvelumalli. Palveluja kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä vertais- ja kokemusasiantuntijoiden kanssa siten, että erilaiset palvelut tarjotaan asiakkaalle hänen toipumisvaiheensa mukaisesti. Kehittämistyössä noudatetaan kansallisten Käypä hoito -suositusten, päihde- ja riippuvuusstrategian, mielenterveysstrategian sekä sosiaali- ja terveysministeriön päihdepalveluja koskevien laatusuositusten linjauksia.

Päihdetyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan muun muassa keräämällä asiakaspalautetta, seuraamalla eri asiakassegmenttien palvelujen käyttöä, niihin pääsyä ja mahdollisia odotusaikoja. Asiakkaan saaman hoidon ja palvelun vaikuttavuutta seurataan kliinisillä mittareilla ja hyvinvointi-indikaattoreilla. Asiakassuunnitelman toteutumisen seurannassa arvioidaan valittujen palvelujen vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan omiin tavoitteisiin. Palvelujärjestelmän toimivuutta arvioidaan kansallisten mittareiden avulla. Näitä ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimus sekä tilastotiedot nuorten päihteiden käytöstä ja päihdehäiriöistä, Tilastokeskuksen kuolemansyyt sekä Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt.

Pikapalautelaitteisiin annettu palaute päihdepalveluista on ollut pääasiassa hyvää tai erittäin hyvää tasoa. Päihdepalvelujen asiakkaat vastasivat myös esimerkiksi vuonna 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään asiakaskyselyyn, jonka tuloksia hyödynnetään suoraan asiakaslähtöisyyden sekä päihdetyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistämisessä.

Toiminnan laatua varmistetaan kuvaamalla hoito- ja työohjeita, hoitoprosesseja ja organisaatiorajat ylittäviä hoito- ja palveluketjuja sekä varmistamalla asiakas- ja henkilöstön turvallisuus. Laadun hallinnan kokonaisuuteen sisältyy myös riittävät henkilöstöresurssit, henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen tarjoaminen. Päihdepalvelut on aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun oppilaitosyhteistyössä sekä kansallisessa ja kansainvälisessä verkosto- ja tutkimusyhteistyössä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Päihderiippuvuus aiheuttaa merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia uhkia. Hoidon perustana on luottamuksellinen hoitosuhde sekä kansallisten suositusten mukaiset yksilöllisesti suunnitellut psykososiaaliset hoitointerventiot ja lääkehoito.”