Vahingonkorvaus, autovaurio, 22.10.2021 Lutherinkatu 2
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 29.12.2021 § 29 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 29.12.2021 (29 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 29.12.2021 (29 §) päätöksellään hylännyt Lutherinkadulla tapahtuneeseen, puun latvahaaran katkeamisesta ja putoamisesta aiheutuneeseen auton vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 21.10.2021 klo 7.30 osoitteessa Lutherinkatu tapahtuneeseen auton vaurioitumiseen liittyen. Hakijan auto oli ollut pysäköitynä Lutherinkadun varrella paikassa, johon oli tuulen seurauksena pudonnut kookkaasta puusta katkennut latvahaara. Pudonneen oksan alle oli jäänyt kaksi autoa, joista toinen on hakijan. Hakija on vaatinut vahingonkorvauksena ajoneuvon korjauskustannusten määrää 8 781,13 euroa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakijan mielestä hallintopäällikön päätös on perustunut virheellisiin tietoihin. Isokokoinen oksa oli pudonnut lasten leikkipuiston puolella olevasta puusta auton ollessa pysäköitynä sallitussa kadunvarsipaikoituksessa. Puiston puut ovat olleet tuuheita ja lehteviä ja niistä oli hakijan mukaan pudonnut jo aikaisemmin katkenneita pieniä oksia leikkipuistoon. Tästä oli hakijan kertoman mukaan myös huomautettu kaupungille. Ennen vahingon tapahtumista kaupunki oli edellisen kerran arvioinut puiden kunnon - muutoin kuin silmämääräisesti - vuonna 2005, jolloin oli tehty puiden pienennysleikkaus. Vahingon jälkeen 1.12.2021 suoritettu pienennys osoittaa hakijan käsityksen mukaan, että kaupunki oli tosiasiallisesti tällöin arvioinut vahingon aiheuttaneen puun kunnon huonoksi ja että aikaisempi kunnossapitovastuu oli laiminlyöty kun puuston kuntoa ei ole riittävästi tarkkailtu.
Perustelut
Lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen sekä yhtyi hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kaupunki on syyllistynyt johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn, joka on syy-yhteydessä aiheutuneeseen seuraamukseen. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, joten pelkästään siitä, että puu on kaatunut tai oksa irronnut katualueelle, ei yksinään seuraa kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta.
Kaupungin puistoalueiden puiden kuntoa seurataan silmämääräisesti ympärivuotisesti ja puustolle pyritään leikkausten avulla aikaansaamaan ikävaiheittaisten mittasuhdevaatimusten mukaisesti mahdollisimman pitkä ja turvallinen täysikasvuisen puun elinvaihe, jonka aikana hoitotoimenpiteet voidaan pitää rutiiniluonteisina. Kyseisessä keskikokoisessa kujasalavassa tai sen katkenneessa latvahaarassa ei silmämääräisessä, puukohtaisessa tarkastelussa oltu havaittu mitään huolestuttavaa. Silmämääräinen tarkastaminen on yleisimmin käytetty tarkastustapa. Teknisiä apuvälineitä, kuten lavanosturia, käytetään vain hyvin harvinaisissa erityistapauksissa silmämääräisen arvioinnin antaessa aihetta tai jos suoritetaan oksiston mittavaa harvennusta tms. isompaa kunnostustoimenpidettä. Erityisen puututkan ja muiden teknisten tutkimusmenetelmien käyttäminenkään ei kuulu rutiiniluonteiseen, jatkuvaan kunnossapitoon, vaan se on myös harvinaisempaa ja tapahtuu yleensä ulkopuoliselta palveluntuottajalta hankittuna ostopalveluna. Saadun selvityksen mukaan myöskään nyt kyseessä olevan kujasalavan kuntoarvioinnissa 20 vuotta sitten ei kaupungilla vielä ole ollut käytössä puututkan tapaisia apuvälineitä. Silloin kyseessä oli ollut laajempi kunnostustyö kyseisellä alueella ja siihen toimitukseen liittyvä puukohtainen kuntoselvitys. Puun kunnossa ei havaittu mitään poikkeavaa. Kaupungin viheralueiden hoito-organisaatiolla on varsin pitkä ja laaja kokemus kaupunkipuistojen ja metsäalueiden kasvillisuuden kuntoselvityksistä ja hoidosta.
Alueen puuston kunnossapidosta vastaavan selvityksen mukaan kujasalavalle vuonna 2005 suoritetussa latvuksen harvennuksessa ja vuonna 2021 suoritetussa pienennyksessä ei ole ollut kysymys lahoepäilystä tai muustakaan viallisuusepäilystä vaan toimenpiteillä on pyritty keventämään painetta oksistoa kohtaan, joka puulajin lehvästön tuuheudesta johtuen saattaa olla riskialttiina murtumisille. Tällöin hoitotoimenpiteenä poistetaan ulointa latvuskerrosta, koska puun lehtien massa saattaa esim. kosteuden seurauksena moninkertaistua aiheuttaen tuulen vaikutuksesta repeämisvaaraa. Hakijan autolle tapahtuneen vahingon jälkeen saadun selvityksen mukaan katkennut latvahaara oli ollut lehtevä ja tuuhea eikä siinä ole ollut havaittavissa esim. lahottajasienten itiöemiä, jotka kielisivät mahdollisesta lahosta. Pudonneessa haarassa oli ollut vanha haavapinta. Kunnossapidon mukaan valokuvien perusteella repeytymiskohdan leikkauspinnassa oli havaittavissa pehmeää valkolahoa ja kovempaa lahoa sekä värivikaa, mutta saadun selvityksen mukaan manto- eli pintapuu oli kuitenkin terve ja pintavaurion kylestyminen (= pintavaurion kuroutuminen uudelleen umpeen) oli ollut kohtuullisen voimakasta, mikä asiantuntijoiden mukaan kertoo puun elinvoimasta, koska muuten haavapuun kasvua ei olisi esiintynyt näin voimakkaana. Puu on tukenut heikentynyttä kohtaa voimakkaalla haavapuun kasvulla.
Kaupunki on seurannut puuston kuntoa säännöllisesti normaalien käytäntöjensä mukaisesti eikä puussa ole ilmennyt päällepäin näkyvää vikaa. Hakija ei ole tarkemmin yksilöinyt sitä, millä tavoin ja kenen toimesta puiden kunnosta on aikaisemmin huomautettu. Kaupungin palautejärjestelmään ei kuitenkaan ole kirjautunut ilmoituksia ennen tätä vahinkoa. Voimakas puuskainen tuuli on ollut myötävaikuttamassa vahingon tapahtumiseen. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt tai rikkonut kunnossapitolain mukaisia velvoitteitaan kadunpitäjänä vaan katsoo toimineensa huolellisesti. Muulta osin lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksen perusteluihin.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle puun oksan putoamisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 6 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeenä 3.1.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 12.1.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 29.12.2021 § 29
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 29.10.2021 esittänyt kaupungille 5000,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on täydentänyt korvausvaatimustaan 15.11.2021 korjauskustannuslaskelmalla, jolloin vaatimuksen summa on noussut 8 781,13 euroon. Vaatimuksen mukaan hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo vaurioitui 21.10.2021 kello 7.30 sen päälle kaatuneesta puusta Lutherinkadulla. Pelastuslaitos on raivannut puun pois hakijan ajoneuvon päältä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadun liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella muun muassa istutusten kunnossapito.
Lutherinkadulla on puistopuita, jotka on luokiteltu hoitoluokkaan A2. Ajoväylän kunnossapito kuuluu hoitoluokkaan III.
Puistopuut hoidetaan niiden ikään, lajiin ja kasvupaikkaan nähden soveltuvalla tavalla myös turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Puille pyritään leikkausten avulla tuottamaan ikävaiheittaisten mittasuhdevaatimusten mukaisesti mahdollisimman pitkä ja turvallinen täysikasvuisen puun ikävaihe, missä hoitotoimenpiteet ovat rutiiniluonteisia ja vähätöisiä. Puiden kuntoseurantaa tehdään silmämääräisesti ympärivuotisesti muun kunnossapidon ohessa jatkuvasti.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta taholta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla olevasta keskikokoisesta kujasalavasta on katkennut yksi latvahaara. Haara on ollut lehtevä ja tuuhea, eikä siinä ole ollut havaittavissa esimerkiksi lahottajasienten itiöemiä, jotka kielisivät mahdollisesta lahosta. Haarassa on ollut vanha haavapinta. Kunnossapidon mukaan valokuvien perusteella repeytymiskohdan leikkauspinnassa on ollut havaittavissa pehmeää valkolahoa ja kovempaa lahoa sekä värivikaa. Mantopuu eli puun pintapuu on kuitenkin ollut terve ja pintavaurion kylestyminen on ollut kohtuullisen voimakasta. Kohtuullisen voimakas kylestyminen on merkki siitä, että puu on tukenut heikentynyttä kohtaa haavapuun kasvulla. Haara on ollut elinvoimainen, koska haavapuun kasvu ei muuten olisi ollut voimakasta.
Puiden kuntoarvioinnit tehdään lisätyönä erikseen tilattuna tarpeen mukaan. Kuntoarviointi tehdään silmämääräisessä kunnon seurannassa tehdyn esityksen pohjalta ja se on puukohtainen. Arvioinnissa käytetään apuna teknisiä apuvälineitä, kuten mikroporaa, puututkaa tai jotain muuta teknistä menetelmää ja jokainen käsiteltävä puu tutkitaan yksityiskohtaisesti. Tämä kyseinen puu on kuntoarvioitu viimeksi noin 20 vuotta sitten ja sen latvusta on pienennetty vuoden 2005 tienoilla. 20 vuotta on lyhyt aika puiden elämässä. Vuoden 2005 pienennysleikkauksen jälkeen ei ole ilmennyt tarvetta kuntoarviolle. Jatkuvassa silmämääräisessä seurannassa ei ole havaittu mitään huolestuttavaa kyseisessä puussa tai sen vahingon aiheuttaneessa haarassa. Salavat ovat tuuliherkkiä, koska puuaines on pehmeää. Pienennysleikkauksilla on nimenomaan pyritty pienentämään repeytymisriskiä. Vahingon aiheuttanutta puuta on pienennetty vahingon jälkeen 1.12.2021, mutta se jää edelleen kasvupaikalleen.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säänmittausaseman mukaan tuulennopeus on ollut 21.10.2021 kello 23.50 10.0 m/s. Puuskatuulen nopeus samaan aikaan on ollut 18.3 m/s, joka määritellään kovaksi tuuleksi. Kovat puuskatuulet jatkuivat lähes koko seuraavan vuorokauden ajan. 21.-22.10.2021 välisen yön aikana puuskatuulen suurin mitattu nopeus oli 19.5 m/s. Maa-alueilla nimenomaan puuskat aiheuttavat vahinkoja. Kun tuulen nopeus on noin 17-20 m/s, se katkoo puiden oksia ja ulkona liikkuminen on vaikeaa.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Vahinkopaikalla olevan puun silmämääräinen seuranta on tehty suunnitelmien mukaisesti eikä siinä ole ollut päällepäin näkyvää vikaa. Puusta ei ole tullut kaupungille ilmoituksia ennen tätä vahinkoa. Haaran katkeaminen on johtunut voimakkaasta puuskatuulesta.
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja kunnossapitolain mukaisesti. Kyseessä on valitettava kaupungin tuottamuksesta riippumaton vahinkotapahtuma, josta kaupunki ei ole vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 6 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
This decision was published on 06.10.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512