Oikaisuvaatimus, kaivuilmoitus, päätös KP1801491 lasku nro 2830069093, Maarakennusliike Pusku Oy

Alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikkö päätti hylätä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien mukaisista maksuista tehdyn muistutuksen laskusta nro 2830069093.

Samalla alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikkö päätti hallintolain 51 §:n nojalla korjata laskussa nro 2830069093 olevan kirjoitusvirheen. Laskulla nro 2830069093 peritään alueenkäyttömaksua aikaväleiltä 31.7.2019 – 30.11.2019, 15.5.2020 – 30.11.2020 ja 15.5.2021 – 28.10.2021 eikä 30.07.2018 - 01.12.2020 ja 15.05.2021 - 28.10.2021, kuten laskussa oli mainittu.

Muistutuksen kohteena oleva maksu

Maarakennusliike Pusku Oy:lle on lähetetty 17.11.2021 päivätty maksu (laskun nro 2830069093) kadun tai yleisen alueen käyttämisestä työmaana. Työstä vastaavana on ollut Helen Oy, mutta maksu on osoitettu urakoitsijalle Maanrakennusliike Pusku Oy:lle Helen Oy:n antaman valtuutuksen nojalla.

Työ on suoritettu osoitteessa Simonkatu 7-9 tunnusnumerolla KP1801491.

Muistutus

Urakoitsija on tehnyt maksusta muistutuksen, joka on saapunut kaupungille 18.11.2021 eli määräajassa. Muistutuksessa vaaditaan laskun korjaamista niin, että alueenkäyttömaksua ei peritä lainkaan 13.5.2019 jälkeiseltä ajalta. Muistutuksen mukaan kohteessa on suoritettu ainoastaan takuukorjauksia 13.5.2019 jälkeen, ja alueenkäyttömaksun veloittaminen tämän jälkeen on kohtuutonta, sillä katualue on ollut koko ajan liikennöitävässä kunnossa. Lisäksi muistutuksessa todetaan, että työstä on jo maksettu alueenkäyttömaksua 16 640 euroa. Muistutuksen mukaan työalueella on lisäksi suoritettu kaupungin tilaama reunakiven muutostyö bussipysäkin levikkeen kohdalla jälkitöiden yhteydessä, eikä tätä työtä ole laskutettu kaupungilta.

Kunnan oikeus periä maksu

Kunta voi periä maksun, joka perustuu kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Lisäksi kunta voi periä aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan kohtuullisen maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työmaana, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Kunnossapitolain 14 b § 3 momentin mukaan maksua ei peritä siltä ajalta, jonka alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei voida ennakoida.

Kunnossapitolain 14 a §:n 3 momentin mukaan työstä vastaavan on saatettava työmaana käytetty alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon.

Kunnossapitolakia koskevan hallituksen esityksen (281/2004) mukaan alueenkäyttömaksun tavoitteena on katujen ja yleisten alueiden pysyminen niille varatussa yleisessä käytössä, kaivantojen lyhyt aukioloaika ja töiden yhteensovittaminen. Maksun on oltava määrältään kohtuullinen ja sen perusteena on kadun tilapäiseen käyttämiseen työmaana tarvittava aika.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on päätöksellä 11.11.2014 § 431 päättänyt kunnossapitolain mukaisesta taksasta ja maksujen määräämisen periaatteista lain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien osalta. Päätöksen mukaan alueenkäyttömaksun veloitus alkaa, kun alue otetaan pois yleisestä käytöstä. Veloitus päättyy, kun työ on valmis, sen valmistumisesta on tehty kirjallinen ilmoitus ja alue on hyväksytysti vastaanotettu.

Mikäli kaivutöiden talvityökaudella 1.12.–14.5. työmaa on saatettu toiminnalliseen kuntoon ja siitä on tehty ilmoitus, alueenkäyttömaksu katkeaa talvityöajaksi. Toiminnallinen kunto tarkoittaa, että alue on saatettu suostumuksessa edellytettyyn kuntoon (mm. alue on päällystetty suostumuksessa hyväksytyllä tilapäisellä päällysteellä) ja palautettu yleiseen käyttöön. Alueenkäyttömaksun veloitus jatkuu, kun työ jatkuu työmaalla, tai viimeistään 15.5. alkaen, mikäli aluetta ei ole hyväksytysti vastaanotettu sitä ennen.

Yleisten alueiden käytöstä, tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja katutöistä annettujen pääkaupunkiseudun määräysten ja ohjeiden mukaan työ on suoritettava lupapäätöksessä määrätyssä ajassa tai työn vaatimassa ajassa. Lupapäätöksessä määriteltyyn aikaan voidaan myöntää lisäaikaa. Työaika päättyy, kun työ on hyväksytysti vastaanotettu.

Asiassa saatu selvitys

Työstä vastaava on 21.4.2018 päivätyllä valtakirjalla valtuuttanut urakoitsijan hakemaan puolestaan yleisen alueen käytön edellyttämiä päätöksiä ja sopimuksia Helsingin kaupungilta. Urakoitsija on 26.6.2018 tehnyt ilmoituksen yleisellä alueella tehtävästä työstä, ja ilmoituksen johdosta on annettu päätös 12.7.2018. Työlle on haettu lisäaikaa 1.8.2018, 18.10.2018, 10.12.2018 ja 20.12.2018, ja ilmoitusten johdosta on tehty päätökset 6.8.2018, 18.10.2018, 11.12.2018, 14.12.2018 ja 20.12.2018.

Urakoitsija on 22.2.2019 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut, että työalue on toiminnallisessa kunnossa 15.2.2019. Ilmoituksen johdosta on tehty tarkastuskäynti 25.2.2019. Käynnillä on havaittu, ettei työalue ole toiminnallisessa kunnossa, sillä osa katualueen laatoista on ollut asentamatta, alue on ollut edelleen aidattuna ja puiden suojat ovat olleet poistamatta. Tarkastuskäynnin raportti on lähetetty tiedoksi työstä vastaavalle ja urakoitsijalle.

Urakoitsija on 13.5.2019 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut, että työ on valmis samana päivänä eli 13.5.2019. Ilmoituksen mukaan ”katutarkastajan kanssa sovittuja korjauksia tehdään vielä”.

Tämän jälkeen työalueella on tehty useita tarkastuskäyntejä. Tarkastuskäynnillä 3.10.2019 on havaittu useita puutteita työalueen ennallistamisessa, mm. kivien leikkaus on ollut puutteellista. Tarkastuskäynnillä 4.8.2020 kivien korjaus on ollut edelleen kesken. Tarkastuskäynnillä 15.10.2020 on käyty tarkastamassa katu, joka on laatoitettu 12.10.2020. Tällöin on havaittu, että osa kivistä on irti, osa kivistä keinuu ja lisäksi ajonestopollarit puuttuvat. Tarkastuskäynneillä 14.12.2020 ja 31.8.2021 on todettu, että osa kivistä edelleen keinuu ja ajonestopollarit puuttuvat, eli työ on edelleen kesken. Työ on lopulta hyväksytty valmiiksi 15.11.2021 pidetyssä katselmuksessa, jossa valmistumispäiväksi on hyväksytty 28.10.2021.

Perustelut koskien muistutuksessa esitettyjä asioita

Alueenkäyttömaksun veloitus alkaa, kun alue otetaan pois yleisestä käytöstä. Veloitus päättyy, kun työ on valmis, sen valmistumisesta on tehty kirjallinen ilmoitus ja alue on hyväksytysti vastaanotettu.

Muistutuksen mukaan alueenkäyttömaksua ei tulisi periä lainkaan 13.5.2019 jälkeiseltä ajalta, sillä kohteessa on tämän jälkeen suoritettu ainoastaan takuukorjauksia. Yleisillä alueilla tehtävien töiden takuuajan tarkoitus kuitenkin on, että työstä vastaava vastaa työn suorittamisen jälkeen sellaisista puutteista, jotka ilmenevät vasta työn valmistumisen ja hyväksytyn vastaanottamisen jälkeen. Takuuaika alkaa siten vasta, kun työ on hyväksytysti ennallistettu ja hyväksytty valmiiksi.

Muistutuksen mukaan alueenkäyttömaksun veloittaminen 13.5.2019 jälkeiseltä ajalta on kohtuutonta, sillä katualue on ollut koko ajan liikennöitävässä kunnossa. Kunnossapitolaki edellyttää työstä vastaavaa saattamaan alueen työtä edeltäneeseen kuntoon. Kaivualueen uudelleenpäällystys ja muu ennallistaminen ovat olennainen osa kaivutyötä. Alueenkäyttömaksun kertyminen ei lähtökohtaisesti katkea siksi ajaksi, kun kaivualue odottaa ennallistamista. Alueen ei voida katsoa olevan tänä aikana kunnossapitolaissa tarkoitetulla tavalla yleisessä käytössä, sillä alueella on keskeneräinen työmaa eikä se ole käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Alueenkäyttömaksun kertymisen katkeaminen työaikana johtaisi myös kunnossapitolain tavoitteisiin nähden epätarkoituksenmukaiseen tilanteeseen, joka kannustaisi jättämään kaivutöiden jäljiltä kadut ja muut yleiset alueet keskeneräisiksi pitkiksikin ajoiksi.

Lisäksi muistutuksessa todetaan, että työstä on maksettu alueenkäyttömaksua jo 16 640 euroa. Maksun määrä ei kuitenkaan ole kunnossapitolakiin tai kaupungin taksapäätökseen perustuva syy alentaa alueenkäyttömaksua.

Lisäksi muistutuksen mukaan ”työalueella on suoritettu kaupungin tilaama reunakiven muutostyö bussipysäkin levikkeen kohdalla jälkitöiden yhteydessä, eikä tätä työtä ole laskutettu kaupungilta”. Työn yhteydessä siirrettiin kaupungin aloitteesta bussipysäkin reunakiveä n. 50 cm kauemmas ajoradasta, jotta pysäköinnille saatiin enemmän tilaa. Kaupunki suunnitteli muutoksen ja toimitti suunnitelmat työstä vastaavalle Helen Oy:lle. Työn aiheuttamat mahdolliset lisäkustannukset eivät ole syy alentaa alueenkäyttömaksua, mutta selvyyden vuoksi todetaan, ettei kaupungille ole tullut ilmoitusta siitä, että työ olisi aiheuttanut kaupungin vastattavaksi kuuluvia lisäkustannuksia. Muutostyö ei ole myöskään vaikuttanut työn kestoon, sillä reunatuki olisi tullut asentaa uudelleen muutostyöstä huolimatta, ja muutostyön johdosta jalkakäytävän luonnonkivilaattoja täytyi asentaa takaisin vähemmän kuin ilman muutostyötä. Muutostyö ei siten ole kunnossapitolakiin tai kaupungin taksapäätökseen perustuva syy alentaa alueenkäyttömaksua.

Alueenkäyttömaksua on peritty kunnossapitolain ja kaupungin taksapäätöksen mukaisesti siihen asti, kun alue on ennallistettu hyväksyttävällä tavalla. Aika, jolta alueenkäyttömaksua on peritty, ei näin ollen ole virheellinen, vaan se on perustunut työn tosiasialliseen kestoon.

Perustelut koskien kirjoitusvirheen korjaamista

Hallintolain 49 a §:n mukaan oikaisuvaatimuksen käsittelyä koskevia säännöksiä sovelletaan, jos virkamiehen päättämä asia on ennen muutoksenhakua saatettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Hallintolain 49 g §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdä samassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen siten kuin lain 50–53 §:ssä säädetään. Tämän vuoksi muistutus ja virheen korjaamista koskeva asia on käsitelty yhdessä ja ratkaistu tällä päätöksellä.

Hallintolain 51 §:n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Lain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta.

Työstä KP1801491 laskutetaan kokonaisuudessaan alueenkäyttömaksua seuraavilta aikaväleiltä: 30.7.2018 – 30.11.2018 (124 pv), 15.5.2019 – 30.11.2019 (200 pv), 15.5.2020 – 30.11.2020 (200 pv) ja 15.5.2021 – 28.10.2021 (167 pv). Yhteensä laskutettavia päiviä on 691. Näistä 201 päivää on laskutettu laskulla nro 2830070169, joka on jo maksettu ja johon muistutus ei kohdistu. Alueenkäyttömaksu on laskuttamatta 490 päivältä, joka jakautuu päivämääriksi seuraavasti: 31.7.2019 – 30.11.2019 (123 pv), 15.5.2020 – 30.11.2020 (200 pv) ja 15.5.2021 – 28.10.2021 (167 pv). Maksuvelvolliselle toimitetaan uusi lasku, jossa nämä päivämäärät on eritelty. Koska kirjoitusvirheen korjaamisella ei ole vaikutusta laskun loppusummaan ja päivämäärät perustuvat kaupungille tehtyihin ilmoituksiin, asianosaisen kuulemisen arvioidaan olevan tarpeetonta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 8.2 §:n 1 kohdan nojalla tehdyn kaupunkiympäristön asiakkuusjohtajan päätöksen 14.12.2022 § 42 mukaan kunnossapitolain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien mukaisten maksujen perimiseen liittyvistä muistutuksista päättää alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikkö.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 14 a §, 14 b §, 18 §.

Hallintolaki (434/2003) 49 a §, 49 g §, 51 §, 52 §