Maksuperusteiden määrääminen, taksat ja maksut, Kaupunkiympäristön toimiala, Pelastuslaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 11 § mukaan pelastuslautakunta päättää pelastuslaitoksen hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta pelastuslaitokselle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Pelastuslautakunta on päättänyt taksoista ja niiden määräytymisperusteista edellisen kerran 12.1.2021. Vuoden 2021 hintoihin on tehty indeksikorotukset.

Pelastuslain 96:n mukaisesti pelastuslaitos voi periä eräistä suoritteista maksuja. Pelastuslain mukaisesti maksuja voi periä: 1) pelastuslain 79 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta; 2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta; 3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, 131 §).

Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää.

Uudenmaan pelastuslaitoksilla on ollut vuoden 2020 alusta alkaen käytössä yhdenmukaiset valvontatoiminnasta ja erheellisistä paloilmoituksista perittävät maksut. Uudenmaan pelastuslaitosten kustannukset on laskettu yhdenmukaisilla määräytymisperusteilla ja yhteiseksi taksaksi on valittu halvin kustannus.

Erheellisten paloilmoitustehtävien määräytymisperusteet

Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. ERHE-tehtävästä peritään maksu 12 kk aikana tulleesta kolmannesta erheellisestä tehtävästä lähtien. Maksu saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta. Maksun suuruus on laskettu määrittämällä:

• ERHE-tehtävien osuudella vyörytetty pelastushenkilöstön työaikakustannukset,
• pelastuslaitoksen polttoainekulut, ja
• tehtävien työtuntien osuudella vyörytetyt sopimuspalokuntien vuosikustannukset.

Samaa laskentamallia käytetään suurimmassa osassa Suomen pelastuslaitoksia. Yksittäisen ERHE-tehtävän maksua arvioitaessa voidaan soveltaa Valtion maksuperustelain 6 §:ää. Kyseisen pykälän mukaan yhden tai useamman viranomaisen saman laatuisista suoritteista voidaan määrätä saman suuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuva kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. Keskimääräinen ERHE-kulu saadaan laskemalla vakinaisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien kulujen tehtävien työtunneilla painotettu keskiarvo.

Valvontatehtävistä perittävien maksujen määräytymisperusteet

Maksut vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Keskimääräiseen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1 h. Vastaavasti ns. erityiskohteen kohdekäyntiin kuluu aikaa noin 2 h. Tarkastusmaksun lisäksi ei peritä matkakustannuksia. Alueen sisällä matkat paloasemalta kohteeseen ovat varsin lyhyitä.

Kustannuslaskentaa varten on määritelty alueen pelastustoimessa valvontaan käytetyt henkilöresurssit. Valvontakäynnin työtunnin kokonaiskustannuksen määrittelyssä on huomioitu henkilöresurssien palkan lisäksi sivukulut sekä toiminnan yleiskulut. Näin saadaan laskettua yhden valvontahenkilötyövuoden ja siten työtunnin kustannusvaikutus. Yhden henkilötyövuoden tehollisia työtunteja laskettaessa on vuosituntimäärästä vähennetty lomat ja keskimääräiset sairaspoissaolot.

Päätös tiedoksi talousyksikölle.

This decision was published on 13.01.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.