Virkojen perustaminen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain 87 §:n mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa.

Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain (628/1998) 37 §:ssä. Säännöksen mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Lukion henkilöstöstä säädetään lukiolain (714/2018) 57 §:ssä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

Opettajan ja lehtorin virkoja tarvitaan lisää, koska perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa. Perusopetukseen lisätään lehtorin virkoja opinto-ohjaustehtäviin oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Erityisopetus ja S2-opetus (suomi toisena kielenä) kasvavat. Lukion lehtorin virkoja tarvitaan lisää lukioiden opiskelijamäärän kasvaessa. Virkojen perustamisen myötä tuntiopettajien tarve vastaavasti vähenee, jolla edistetään opettajistotilanteen vakiintumista ja henkilöstön saatavuutta.

Perustettavaksi esitettävillä apulaisrehtorin viroilla lisätään johtamisresurssia suuriin, noin 700 oppilaan peruskouluihin. Oppilasmäärän kasvaessa pedagogisen johtamisen, henkilöstö- ja talousjohtamisen sekä hallinnollisten tehtävien määrä kasvaa. Toinen apulaisrehtorin virka esitetään perustettavaksi peruskouluun, jonka organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit. Johtamisresurssia lisäämällä esihenkilön suorien alaisten määrä on koulussa kohtuullisempi.

Apulaisrehtorin virka lisätään myös kielilukioon, jossa opiskelijamäärän kasvun lisäksi erityisen koulutustehtävän johdosta erilaista johtamis-, suunnittelu- ja hallintotyötä on merkittävästi enemmän kuin vastaavankokoisissa yleislukioissa. Oppivelvollisuuden laajentuminen ja maksuttomuus vaativat myös resursseja johtamistyöhön.

Opettaja, lehtori ja apulaisrehtori käyttävät julkista valtaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa, kuten oppilasarvioinnissa. Suurimmissa kouluissa esihenkilönä toimiva apulaisrehtori käyttää julkista valtaa myös henkilöstöä koskevissa asioissa.

Työelämävalmentajan virat perustettaisiin Stadin ammattiopistoon, ja niillä varmistetaan Stadin osaamiskeskuksen toiminnallinen yhteensovittaminen osaksi työllisyyden kuntakokeilua. Stadin osaamiskeskus on Helsingin kaupungin vuonna 2016 perustama maahanmuuttajille suunnattu palvelukokonaisuus, joka tarjoaa ammatillista koulutusta, työllistymispalveluja ja suomen kielen opetusta.

Perustettavaksi esitettävät työelämävalmentajan virat liittyvät kuntakokeilulain mukaisiin tehtäviin, joissa käytetään julkisten työvoimapalveluiden asiakastietojärjestelmää. Asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus voidaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 §:n 2 momentin mukaan myöntää vain kunnan viranhaltijalle.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluohjaus ja siihen liittyvä päätöksenteko keskitettiin syksystä 2021 alkaen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuteen sijoittuvaan varhaiskasvatuksen palveluohjauksen yksikköön. Uudistuksen tavoitteena on luoda laadukas varhaiskasvatuksen palveluohjauksen prosessi, jossa asiakkaat saavat yhdenvertaista kohtelua ja palvelua toteutetaan lähipalveluna. Lisäksi päiväkodin johtajan asiakasohjauksesta vapautuva aika saadaan henkilöstön ja pedagogisen toiminnan johtamiseen. Tavoitteita ei ole kuitenkaan nykyisillä resursseilla saavutettu, ja jotta palveluohjaus pystytään toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti ja näin varmistamaan osaltaan varhaiskasvatuksen laatua, tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen palveluohjaajan virkoja.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja käyttää julkista valtaa päättäessään lasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ottamisesta, minkä vuoksi tehtävä on perustettava virkana.

Perustettavaksi esitetään yhteensä 162 virkaa:

Lisäksi suomenkielisessä perusopetuksessa on luokanopetuksessa ja erityisopetuksessa yhteensä 233 ja aineenopetuksessa 484 päätoimista tuntiopettajaa. Ruotsinkielisessä luokanopetuksessa ja erityisopetuksessa on yhteensä 48 ja aineenopetuksessa 43 päätoimista tuntiopettajaa. Ruotsinkielisissä lukioissa on 26 päätoimista tuntiopettajaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuoden 2022 talousarvioon sisältyy määräraha perustettaviksi esitettäville viroille.

Opetushenkilöstön tehtäväkohtainen palkka määräytyy voimassa olevan kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan ja työelämävalmentajan ja varhaiskasvatuksen palveluohjaajan tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen mukaan.

Kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan.

This decision was published on 16.03.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.